HX-kandidaatit esittelyssä osa 5: Saab JAS 39 Gripen

HX-juttujen viimeisessä osassa tutustumme taloudellisuudella kilpailevaan Saab JAS 39 Gripeniin.

Saab aloitti suihkuhävittäjien valmistuksen ensimmäisessä aallossa 1940-luvulla J 29 ”Tunnanilla”. Ruotsalaisvalmistaja on siitä asti lyönyt sitkeästi uutta kehiin aina uhkaympäristön sitä vaatiessa. Suomalaiset muistavat parhaiten Saab Drakenin, joka palveli Ilmavoimiamme vuoteen 2000 asti. Viimeisimmän hävittäjäkoneensa, Gripenin suunnittelu aloitettiin kokonaan puhtaalta pöydältä. Ensimmäinen Gripen A lensi ensilentonsa vuonna 1990.

Kehitys kulkee. A/B-sukupolven jälkeen kehitettiin paranneltu C/D, joka on aktiivikäytössä tällä hetkellä. Koelentovaiheessa on kuitenkin jotain aivan uutta, E/F-sukupolvi, Gripen Next Generation, joka tuo kehiin nykymuodin mukaista viidennen sukupolven teknologiaa. E-versio nousi ensi kerran siivilleen kesällä 2017, nyt mennään kolmannessa testilentokoneessa. Ensimmäisten asiakastoimitusten on määrä alkaa lähiaikoina.

Älykäs hävittäjä

Lähdetään perusasioista. Kilpailukykyisen nykyaikaisen monitoimihävittäjän kehittäminen ja valmistaminen on hyvin, hyvin haasteellista ja kallista puuhaa, ja sitä tekevät oikeastaan vain suurvallat. Meissä suomalaisissa saattaakin herätä pieni sisarkateus, kun kuulemme, että myös vain vähän meitä suurempi Ruotsi pystyy siihen.

Suomi on kiinnostunut hankkimaan viimeisintä huutoa olevia yksipaikkaisia E- ja kaksipaikkaisia F-versioita. Suomi on ostamassa Hornetien korvaajaksi 64:ää hävittäjää, Saab tarjoaa meille 52:ta E:tä ja kahtatoista F:ää. Sen lisäksi tarjouksen paljastettiin sisältävän kaksi tuliterää GlobalEye -valvontakonetta. Tässä artikkelissa pureudumme nimenomaan tähän uusimpaan Gripeniin.

Saab luottaa Gripenin kohdalla Eurofighterin ja Rafalen tapaan Canard-deltasiipi-rakenteeseen. Gripen on kuitenkin reilusti näitä pienempi ja yksimoottorinen. Tällä General Electric-voimanlähteellä siro hävittäjä pystyy kaksinkertaiseen äänennopeuteen, johon siis Suomen Ilmavoimien historiassa on pystynyt ainoastaan legendaarinen neuvostokone MiG-21, ja HX-ehdokkaista tehopakkaus Typhoon.

Saab markkinoi Gripeniä iskulauseella ’älykäs hävittäjä’. Tätä tukevat koneen sisältämät pitkälle kehittyneet elektronisen sodankäynnin järjestelmät, hyvin kaukonäköinen tutka yhdistettynä ohjusjärjestelmään, tiedustelusäiliö, sekä erittäin moderni ohjaamokonfiguraatio. Gripen kuuluu hehkutetun Meteor-ohjusjärjestelmän pioneereihin.

Sarjakuvahahmoista Gripen on selkeästi pieni mutta älykäs Asterix, sen massa on melko tarkasti puolet ehdokkaista painavimman, F-35:n, omasta. Suomen olosuhteissa sutjakasta käännöstä, siis uudelleenaseistamisesta ja tankkauksesta on paljon hyötyä. Varusmiehet voivat kääntää Gripenin vaikka maantietukikohdassa alle kymmenessä minuutissa.

Saab on kokeillut yhteistyössä amerikkalaisten kanssa biopolttoaineen käyttöä hävittäjäkoneessa. Sitä kokeiltiin ensin Super Hornetilla ja sitten Gripenillä ensimmäisenä yksimoottorisena hävittäjäkoneena. Saabin koelentäjät eivät havainneet minkäänlaista eroa suorituskyvyssä. On luonnollisesti huoltovarmuuden kannalta etu, jos polttoainetta saadaan vaikkapa omista metsistä. Se on toki myös ympäristöteko.

Gripen tarkoittaa aarnikotkaa. Tämä uljas tarueläin löytyy esimerkiksi Saabin logosta.

Plussat ja miinukset

Rafalen tavoin Gripenin yllä on sitkeästi leijunut monen suomalaisen silmissä tietynlaisen altavastaajan leima. Ainakaan suorituskykylukemat eivät tätä tue; Gripen jakaa Eurofighterin kanssa nopeimman ehdokkaan tittelin ja maksimilentokorkeus yltää Eurofighterin kanssa ainoana yli 16 kilometrin. Koneella on kaikista suurin taistelusäde, mutta toisaalta pienin kiitoratavaatimus.

Ehdottoman tärkeä osa suorituskykyä ovat myös kertaalleen mainitut huipputason elektroniset järjestelmät. Vaikka Gripen ei ole häivekone, on se ryhmän vaikein havaita niin taistelutilanteessa kuin tutkassa (paitsi F-35) pienimmän kokonsa ansiosta. Pienuus on plussaa myös polttoainetaloudelle. Gripen kulkee litralla kerosiinia kaksi kertaa sen matkan, jonka esimerkiksi amerikkalaisehdokkaat tekevät. Tämä tarkoittaisi tietenkin Ilmavoimissa tuplamäärää harjoitustunteja samalla rahalla. Elinkaarikustannukset ovat muutenkin porukan alhaisimmat, kuten koneiden hankintahinta. Suomessa laajaa toimintaa ylläpitävä Saab on luvannut Suomelle mahdollisuuden rakentaa Gripeneitä täällä.

Miinuspuoliakin Gripenistä toki löytyy. Yksimoottorisen koneen teho-painosuhde on ehdokkaista huonoin, samoin kuin asekuorma. Itse yksimoottorisuuskin on miinusta ainakin siinä tapauksessa, että kone törmää vierasesineeseen, esimerkiksi lintuun. Muutoin nykyaikainen suihkumoottori on äärimmäisen luotettava.

Yksi varjopuolista on varsinkin Gripen E:n kohdalla vähäinen käyttökokemus, HX-ehdokkaiden kuopus kun saavuttaa täyden operatiivisen toimintakyvyn vasta vuoden 2023 tienoilla. Ruotsin ilmavoimat ottavat sen operatiiviseen käyttöön vuonna 2021. Toisaalta Suomen ensimmäiset uudet hävittäjät otetaan käyttöön alkaen vuodesta 2025. Myös ainakin toistaiseksi verrattain pienen käyttäjäjoukon on pelätty aiheuttavan epävarmuuksia koneen kehittämisessä pitkällä tähtäimellä. Pienemmän käyttäjäryhmän voi nähdä myös positiivisesti. Suomella olisi 64 koneellaan suuri rooli ja myös päätösvalta koneen jatkuvan kehittämisen kannalta.

Osuneet valinnat

Aikaisemman sukupolven Gripenillä on käyttäjiä Ruotsin lisäksi Tšekissä, Thaimaassa, Unkarissa ja Etelä-Afrikassa. Gripen E on saanut tilauksia Tre Kronorin lisäksi Brasilialta, joka saa valmistaa ja koota koneita oman teollisuutensa voimin.
Suomi ja Ruotsi tekevät keskenään erittäin tiivistä puolustusyhteistyötä. Siispä Gripenit ovat varsinainen vakiovieras Suomen kentillä yhteistoimintaharjoituksissa. Lentonäytöksissä Gripen C-versio on käynyt ahkerasti. E-version debyyttiä odotellaan ensi kesälle.

Teksti: Benjamin Helander Kuvat: Saab