Ikääntynyt – arvioi näillä 12 kysymyksellä ajokykysi!

Kysely: Autoilevista 65 vuotta täyttäneistä vastaajista joka seitsemäs on huomannut ajokykynsä heikentyneen iän myötä. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen: "Moni ikäkuljettaja ei tiedosta ajokykynsä olevan heikentynyt."

Ikä tekee tehtävänsä kaikille. Autoilu ja iän tuomat haasteet ovat yhtälö, johon tulee herätä ajoissa eli ennen kuin aiheutuu vaaratilanteita itselle tai kanssaliikkujille.

Joka seitsemäs 65 vuotta täyttänyt autoilija on huomannut ajokykynsä heikentyneen iän myötä, kertoo Liikenneturvan tuore kysely. Omasta ajoterveydestä kannetaan myös huolta. Toisaalta useampi kuin neljä viidestä kertoo iän tuoman kokemuksen auttavan myös välttämään riskitilanteita liikenteessä.

Liikenneturvan 65 vuotta täyttäneille suunnatussa kyselyssä lähes joka toinen vastaaja (44 %) on huomannut ikääntymisen tuoneen uudenlaisia haasteita liikenteessä liikkumiseen. Autoilevista vastaajista joka seitsemäs (15 %) on huomannut ajokykynsä heikentyneen iän myötä. Toisaalta suuri osa (83 %) ikäkuljettajista kokee, että kokemus auttaa välttämään riskitilanteita liikenteessä.

Lähes joka kymmenes kuljettajista kertoo Liikenneturvan kyselyssä kantavansa huolta omasta ajoterveydestään ainakin hetkellisesti. He myös toivovat, että läheiset kertoisivat, jos he huomaavat ajokyvyssä muutoksia.

Vastaa rehellisesti!

Omaa ajokykyä voi arvioida vastaamalla suoraan ja kaunistelematta 12 Liikenneturvan muotoilemaan kysymykseen joko kyllä tai ei. Ajokykyä on syytä arvioida perusteellisemmin, jos vastaa myönteisesti 2–3 kysymykseen.

Kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat:

• Onko läheisesi huolissaan ajamisesi turvallisuudesta?
• Onko sinulle sattunut useita läheltä piti -tilanteita ajaessasi tai pysäköidessäsi?
• Onko liikkeissäsi auton käsittelyä haittaavaa jäykkyyttä, hitautta tai pakkoliikkeitä?

Perusteellisen ajokyvyn arvioinnin paikka on myös silloin, jos vastaa myönteisesti edes yhteen neljästä kysymyspatterin viimeisestä kysymyksestä, jotka ovat seuraavat:

• Onko poliisi pysäyttänyt sinut liikenteessä ajamisen ongelmien vuoksi?
• Onko sinulle sattunut viimeisen vuoden aikana toistuvasti peltikolareita?
• Ajautuuko autosi helposti kaistan vasempaan tai oikeaan reunaan tai pois omalta kaistalta?
• Onko sinulla ollut ajon aikana voimakasta väsymystä tai rattiin nukahtamisia?

Liikenneturvan laatima kysymyslomake löytyy täältä. Lomakkeen täyttöohjeissa tähdennetään, että on tyypillistä, että autoilevan olo ei välttämättä tunnu sairaalta vähitellen etenevissä sairauksissa. ”Arvioi ajokykyäsi yhdessä läheistesi kanssa ja hakeudu terveydenhuoltoon, jos epäily ajokyvystä herää. Hoidettuna moni sairaus ei estä ajamista ja hoito myös monesti ylläpitää ajokykyä.”

Ennakointi tärkeää

Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm muistuttaa, että ikääntyminen heikentää toimintakykyä vääjäämättä.

– Usein ajotaidossa ei tapahdu muutoksia, vaan kyky ajaa turvallisesti erilaisissa tilanteissa heikentyy. Iän tuoma kokemus, osaaminen ja harkinta auttavat kuitenkin ennakoimaan ja välttämään monia riskejä. Tärkeää on tehdä oman voinnin seurannasta tapa ja tarkkailla ajokyvyssä tapahtuvia muutoksia.

Älä pelkää kortin menettämistä

Nyholmin mukaan terveydellisten ongelmien ilmaantuessa lääkärille menoa ei kannata viivyttää sen takia, että pelkää ajo-oikeuden menettämistä.

– Sairauden hoito tukee usein myös ajoterveyttä.

Nyholm kertoo, että hitaammin etenevissä sairauksissa ei välttämättä itse huomaa edes merkittäviä muutoksia ajokyvyssä.

– Läheiset yleensä tunnistavat merkit ja saattavat huomauttaa asiasta. Silloin kannattaa kuunnella.

Oma tai poliisin päätös

Autolla ajamisen lopettamiseen päädytään monin eri tavoin, muistuttaa Liikenneturva.

Päätös voi olla itsenäinen, läheisten kannustama tai lääkärin tai poliisin tekemä. Lähtökohtaisesti ajamista ei tarvitse lopettaa ennen kuin ajokyvyn ja ajoterveyden muutokset sitä edellyttävät.

”Moni ei tiedosta ajokyvyn heikentymistä”

Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen on kiertänyt eri puolilla Suomea pitämässä ikäautoilijakoulutuksia jo toistakymmentä vuotta. Vesalainenkin muistuttaa, että ikäautoilija itse ei välttämättä ole aina oikea henkilö arvioimaan oman ajamisensa turvallisuutta.

– Moni ikäkuljettaja ei tiedosta ajokykynsä olevan heikentynyt – ja vaikka tiedostaisikin – ei valitettavasti halua myöntää sitä sen enempää itselleen kuin läheisilleenkään.

Vesalainen kyseenalaistaa myös puolison puolueettomuuden.

– Ajokortista luopuminen tarkoittaa usein isoa elämänmuutosta, joka saattaa esimerkiksi tarkoittaa pois muuttamista omasta rakkaasta kodista, jossa on tullut asuttua vuosikymmeniä. Mikäli autolla liikkuminen on vain pariskunnan toisen osapuolen varassa, saattaa ajokortiton kumppanikin olla tietoisesti sokea puolisonsa ajamiseen ilmaantuneille ongelmille.

Vesalainen kuuluttaakin jälkipolvien, kuten lasten ja lastenlasten, valveutuneisuutta asiassa.

– Olisi tärkeää, että jälkipolvet aika-ajoin istahtaisivat ikäkuljettajan kyytiin ja muutenkin seuraisivat ajamista. Mikäli ajokyky alkaa epäilyttää, tulisi asiasta keskustella rakentavasti ikäautoilijan itsensä kanssa ja olla tarvittaessa yhteydessä myös häntä hoitavaan lääkäriin.

Vesalainen myös muistuttaa, että ikääntymiseen ja sen tuomiin haasteisiin pitäisi varautua pitkällä aikavälillä.

– Monessa perheessä on tapana, että aina vain sama henkilö hyppää ratin taakse, vaikka molemmilla olisikin voimassa oleva ajokortti. Kun toinen on vuosia – tai pahimmassa tapauksessa jopa vuosikymmeniä – ajamatta, ei auton rattiin palaaminen tunnu enää luontevalta eikä turvalliselta siinä kohtaa, kun enemmän ajanut puoliso joutuu lopettamaan autoilun. Jos taas molemmat olisivat ylläpitäneet ajotaitoaan säännöllisesti, voisi toinen vielä jatkaa kuljettajana, eikä asiaan liittyisi sen dramaattisempaa elämänmuutosta.

Teksti: Marko Jokela Kuva: Aleksi Makkonen / Liikenneturva Lähde Liikenneturva / Suomen Kyselytutkimus Oy, Ajokyky-kysymyslomake