Isot kaupungit huolissaan – liikenteen kehittämisen rahoitus ei ole riittävää ja näyttää laskevan

Kaupunginjohtajat Suomen 21 suurimmassa kaupungissa ovat huolissaan siitä, ettei liikennejärjestelmäaikeissa vuosille 2026–2037 nähdä järjestelmän merkittävää vaikutusta koko Suomen kasvulle ja tuottavuuskehitykselle.

Suomen 21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ovat tuoreen yhteisen ulostulon perusteella varsin huolissaan siitä, ettei valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksessa vuosille 2026–2037 nähdä järjestelmän merkittävää vaikutusta koko Suomen kasvulle ja tuottavuuskehitykselle.

”Suunnitelma keskittyy pääasiassa nykytilaan eikä ota huomioon suurten kaupunkiseutujen kasvua ja tarvetta liikenteen kehittämiselle. Strateginen, tulevaisuuteen katsova näkökulma puuttuu”, ulostulossa kritisoidaan.

Kaupunginjohtajien yhteistiedote liittyy siihen, että liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt eri tahoilta lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2026–2037. Suunnitelma kantaa ajallisen kestonsa mukaisesti myös nimeä Liikenne 12.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vaatimattomia kehittämistoimia

Kaupunginjohtajien kannanoton mukaan Liikenne 12 -suunnitelmassa ehdotetut kehittämistoimenpiteet ovat vaikutuksiltaan vaatimattomat.

Keskeisin kritiikki kiteytyy seuraavaan virkkeeseen: ”Liikenteen kehittämiseen varatun rahoituksen osuus ei ole tälläkään hetkellä riittävä ja tulevaisuudessa osuus laskee entisestään.”

Rahoituksen epävarmuus ja kokoluokka uhkaa ulostulon mukaan kaupunkiseutujen ja siten koko Suomen taloudellisen kasvun potentiaalia.

”Valtion pitäisi myös vahvemmin valvoa maan etua Euroopan unionissa niin, että Suomi voisi saada paremmin myös EU-rahoitusta liikennejärjestelmän kehittämiseen.”

Valtion tulee kantaa vastuunsa oman liikenneverkkonsa rahoituksesta.

Vuosikausien hankkeita

Kaupunginjohtajien tiedotteessa tähdennetään, että liikenteeseen liittyvät hankkeet ovat pitkäaikaisia kaupunkiympäristön ja maankäytön kehittämisprosesseja. Kaupunkien tulee voida luottaa pitkälle tulevaisuuteen suuntaavissa hankkeissaan sovittuihin kustannusjakoihin.

Kustannusten jakaminen kirvoittaa terävää kritiikkiä.

”Suunnitelmaluonnos pyrkii siirtämään liikennehankkeiden rahoitusvastuuta entistä enemmän kaupunkien harteille sekä valtion ja kaupunkien yhteisten hankkeiden että valtion omien väylähankkeiden osalta. Tämä ei ole hyväksyttävää eikä perusteltua.”

Tiedotteessa painotetaan, että valtion tulee kantaa vastuunsa oman liikenneverkkonsa rahoituksesta.

Joukkoliikenteelle tukea

Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuki on tiedotteen mukaan ollut samalla tasolla vuosikausia, vaikka kaupunkiseutujen väkimäärä sekä kestävän liikkumisen tavoitteet, joukkoliikenteen mittakaava ja joukkoliikenteen järjestämisen kustannukset ovat nousseet täysin eri tasoille.

”Liikennejärjestelmäsuunnitelman konkreettisissa toimenpiteissä tämä ei valitettavasti näy, vaikka suunnitelma toteaa, että päästövähennystavoitteisiin pääsemisen, liikennejärjestelmän sosiaalisen kestävyyden ja liikennejärjestelmän toimivuuden näkökulmista olisi tärkeää tunnistaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn merkittävä rooli kaupunkiseutujen liikennejärjestelmässä.”

Kustannushyötyanalyysit osoittavat vahvasti, että kaupunkiseutujen joukkoliikenneinvestoinnit ovat kannattavuudeltaan erinomaisia, tiedotteessa todetaan.

C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat.

Näissä kaupungeissa asuu yhteensä yli kolme miljoonaa ihmistä eli 54 prosenttia Suomen väestöstä, ja niissä sijaitsee jo lähes kaksi kolmesta suomalaisesta työpaikasta.

Autoliitolta terävää kritiikkiä

Moottori uutisoi aiemmin Autoliiton esittämistä kriittisistä huomioista liikennesuunnitelman eri näkökohdista. Uutinen kantoi otsikkoa Autoliitto: tavoitteeksi matka-aikojen lyhentäminen – 300 miljoonaa euroa perustienpitoon ja 300 miljoonaa euroa korjausvelan poistamiseen.

Autoliitto huomautti lausunnossaan, että ”Tieliikenteessä ollaan usein eri toimenpiteiden myötä valmiita kasvattamaan matka-aikoja, vaikka niillä on merkittävä kansantaloudellinenkin vaikutus.”

Autoliiton lausunto tuo esiin myös sen faktan, että tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. ”Suunnitelmaluonnoksessa puhutaan kyllä matka-aikojen ennakoitavuudesta, mutta se ei ole sama asia kuin matka-aikojen lyhentäminen.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy