Jääkiekkoilijat ja pelastajat näyttävät esimerkkiä – kypärä päähän myös sähköpotkulaudalla liikuttaessa

Kypärä suojaa yhtä lailla sähköpotkulautailijaa, pelastajaa kuin jääkiekkoilijaakin. Kuopion sekä Siilinjärven alakouluilla koulujen alkaessa 11.8. asiasta tulevat viestimään KalPan U20-pelaajien kanssa Liikenneturva, Pelastusopisto ja LähiTapiola Savo.

Kesän mittaan erityisesti sähköpotkulautojen suosio liikkumisvälineenä on kasvanut, ja se näkyy myös katukuvassa. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 63 prosenttia koki, että sähköpotkulaudat ovat hyvä lisä kaupunkialueen liikkumismahdollisuuksiin. Toisaalta 76 prosenttia koki myös, että sähköpotkulaudat heikentävät jalankulkijan turvallisuutta. Sähköpotkulautailua koskee tietyt säännöt, ja niitä tulee noudattaa. Myös oikeat turvavarusteet ja muiden huomioon ottaminen on tärkeää.

– Sähköisten liikkumisvälineiden paikka liikenteessä ei aina käyttäjille ole itsestään selvää, koska sääntöjä määrittää laitteen rakenteellinen maksiminopeus. Useimpien sähköpotkulautojen ja -pyörien enimmäisnopeus on yli 15 km/h. Tällöin niillä ajetaan pyöräilyväylillä ja noudatetaan pyöräilijän sääntöjä, kertaa koulutusohjaaja Erkka Savolainen Liikenneturvasta.

– Ja onhan niillä mukavaa liikkua, jopa koulumatkoilla. Vahinkojen varalta kannattaa varautua hyvillä varusteilla – aivan kuin jääkiekkokaukalossa, toteaa KalPan markkinointi- ja tapahtumakoordinaattori Hanna Tuhkanen.

Jääkiekkoilijoiden lisäksi pelastusala kannustaa kypärän käyttöön omalla esimerkillään.

– Pelastajatkin käyttävät kypärää ja heijastimia niin työtehtävissä kuin vapaa-aikana liikenteessä. Näin haluamme osaltamme näyttää esimerkkiä liikenneturvallisuudessa, kommentoi Pelastusopiston vanhempi opettaja Ilkka Kaarakainen.

Kypärän käyttämättä jättäminen näkyy myös onnettomuustilastoissa.

– Sähköpotkulaudassa pienikin tien epätasaisuus voi heittää nurin, ja pahimmassa tapauksessa silloin kaadutaan asfalttiin pää edellä. Tietoomme on tullut esimerkiksi aivotärähdyksiä sekä kasvo- ja hammasvammoja. Kypärän käyttöä voi hyvin perustella ihan korvaustilastojenkin perusteella, kertoo LähiTapiola Savon markkinointipäällikkö Kaisa Kajan.

KalPan jääkiekkoilijoiden järjestämä tempaus jalkautuu koulujen alkuun torstaina 11.8. klo 8.30 alkaen. Mukana on yhteensä yhdeksän koulua Kuopion keskustasta ja lähialueista kouluille. Mukana ovat KalPan lisäksi LähiTapiola Savon ja Liikenneturvan asiantuntijoita sekä pelastusopiston opiskelijaryhmä.

Sähköllä kuljettaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta

Sähköiset kevyen liikenteen liikkumavälineet ovat tyypillisesti nopeita ja hiljaisia, missä on etunsa, mutta aiheuttaa myös omat riskinsä. Liikenneturvan Savolainen korostaa, että hiljaisilla ja nopeilla sähkölaitteilla on tärkeää ottaa muut liikkujat huomioon, näyttää suuntamerkkiä ja tarvittaessa varoittaa tulosta soittokellolla.

– Esimerkiksi yhdistetyllä väylällä jalankulkijoiden on vaikea kuulla tai muutoin havaita takaa tulevaa sähköistä kulkupeliä. Vaikka ei toiseen törmäisikään, saattaa ohi vilahtavaa sähköskuuttailija säikähdyttää. Nopeuden hiljentäminen, kunnon turvaväli ja äänimerkki tekevät kohtaamistilanteista turvallisempia, Savolainen vinkkaa.

Omin voimin kulkiessa virkistyy

Kun koulumatka taitetaan omin voimin, saa lapsi siitä virkeyttä koulupäivään. Yleensä ekaluokkalainen vasta opettelee liikenteessä kulkemista, eikä havainnointi- ja reagointikyky ole vielä tarpeeksi kehittynyt, että matka taittuisi turvallisesti sähköisillä kulkuneuvoilla.

– Jos koulumatkan kulkee jalan tai pyörällä, tuo se päivään lisää liikuntaa ja virkeyttä. Sähköllä liikkumisen sijaan kannattaisi lapsen siis suosia kävelyä tai pyöräilyä. Jos syystä tai toisesta on lapsi vietävä autolla kouluun, kannattaa lapselle katsoa turvallinen jättöpaikka hieman koulusta kauempana. Näin lapsi saa aamuun hieman liikuntaa, eikä koulun lähiympäristö ruuhkaudu turhasta autoliikenteestä, Savolainen kannustaa.

Lähde: Liikenneturva