Jatkossa viranomainen voi estää ajamisen, vaikkei 0,5 promillen raja ylittyisi – LPPY korvaisi tämän tiukemmalla rattijuopumusrajalla

Uusi tieliikennelaki oikeuttaisi viranomaisen estämään matkanteon päihtyneeltä, vaikkei tämä ylittäisi rattijuopumukselle säädettyä 0,5 promillen rajaa. Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ei pidä tätä käytännöllisenä.

Kesäkuun alussa voimaan astuva uusi tieliikennelaki sisältää pykälän, joka mahdollistaa moottorikäyttöisen ajoneuvon tai raitiovaunun kuljettajan laittamisen jäähylle päihtymyksen vuoksi vaikkei rattijuopumuksen määritelmät täyttyisi, mikäli poliisimies, rajavartiomies tai tullimies näkee tämän tarpeelliseksi.

Viranomaisilla on oikeus kieltää ja tarvittaessa estää ajaminen, jos päihtymys selvästi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn, kunnes kuljettajan elimistössä ei ole enää ’’haittaavaa määrää’’ alkoholia.

Vuonna 2013 lakkautetun Liikkuvan poliisin perinnettä vaaliva Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys otti lausuntokierroksella laajasti kantaa uuteen tieliikennelakiin. Yhdistys ei näe tieliikennelain mahdollistamaa käytäntöä järkevänä ratkaisuna.

– Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys ei katso tarpeelliseksi kirjata lakiin asiaa, jonka noudattamatta jättämisestä ei ole lakiin kirjattua rangaistusseuraamusta, yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Haapala toteaa lausunnossaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuleeko käytännössä ongelmia?

Lausunnossa kyseenalaistetaan poliisin keinot ja resurssit valvoa henkilöä jolta ajaminen on kielletty alkoholin määrän laskemisen ajaksi.

– Jos kuljettajan elimistössä oleva alkoholin määrä ei täytä rattijuopumuksen tunnusmerkistöä, kuljettaja ei ole syyllistynyt rikokseen. Jos poliisimies estää kyseisen kuljettajan ajon jatkumisen, miten kuljettajan elimistössä olevan alkoholin häviämistä kontrolloidaan, jotta ajaminen voi jatkua? Jos kuljettaja jatkaa matkaa ennen kuin asia on varmistettu, syyllistyykö kuljettaja edelleenkään mihinkään rikokseen, josta häntä voitaisiin rangaista?

– Poliisin vähäisiä resursseja ei ole liene tarkoitus käyttää vahtimaan alle 0,5 promillen humalatilassa ajanutta kuljettajaa, kunnes alkoholi on poistunut kuljettajan elimistöstä riittävissä määrin, koska miten muuten kuin puhalluskokeen avulla todetaan alkoholin poistuneen kuljettajan elimistöstä.

Tarvitaanko promillerajan laskemista?

Ratkaisuksi rattijuopumusrajan alittaville, mutta silti ajokyvyltään humalan vuoksi heikentyneisiin kuljettajiin yhdistys ehdottaa promillerajan laskemista.

– Tieliikenteen promillerajan laskeminen yleisesti EU-alueella käytössä olevaan 0,2 promilleen poistaisi lopullisesti edellä kuvatun tilanteen, sillä alle 0,2 promillen humalatila täyttäisi todennäköisesti aina sen vaatimuksen, että kuljettaja voisi esteettä jatkaa ajoa.

Poliisihallituksen ylitarkastaja Heikki Ihalainen ei pidä suoraan lakiin sisällytetyn rangaistuskäytännön puuttumista ongelmana.

– Kuljettaja voi syyllistyä niskoitteluun, jos jättää noudattamatta poliisimiehen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi taikka tehtävän suorittamiseksi toimivaltansa rajoissa antaman käskyn tai kiellon.

Lisäksi Ihalainen muistuttaa, että tieliikennelain säännöksen tarkoituksena on edistää raittiutta liikenteessä ja ennalta estää rattijuoppoutta.

Teksti: Eetu Kokkonen Kuvituskuva: Moottorin arkisto