Kaasuautoilu vihdoin nosteessa?

Kaasuautojen suosio kasvanee polttoaineen jakeluverkoston laajentuessa.

Vaikka korkeampi hankintahinta ja kaasunjakeluverkoston kattavuus epäilyttävät, kaasukäyttöisten autojen lähitulevaisuus Suomessa näyttää mielenkiintoiselta. EU-direktiivi ja uudet automallit voivat vauhdittaa kysyntää

Euroopan markkinoilla metaanikäyttöisten autojen markkinaosuus on tällä hetkellä alle puoli prosenttia. Alkuvuodesta Euroopan komissio linjasi, että kaasuautojen osuus halutaan kymmenkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.

Tilastokeskuksen ja Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin tilastojen mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä Suomen liikennekäytössä olevista ajoneuvoista 270 kulki ainoastaan kaasulla. Näistä 144 oli henkilöautoja. Kasvua vuodesta 2011 oli 13 prosenttia. Henkilöautojen osalta kasvua tapahtui noin 25 prosenttia.

Sekä bensiiniä että maakaasua käyttäviä, ns. CNG- tai bi-fuel -ajoneuvoja oli vuoden 2012 lopulla liikennekäytössä 799, josta henkilöautoja 686. Kasvua edellisvuodesta oli 34 prosenttia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tehoissa kaasuauto ei häviä

Johtava erikoistutkija Juhani Laurikko VTT:ltä muistuttaa, että prosenttiluvuista huolimatta kaasuautoilu on edelleen marginaalista, vaikka kaasun potentiaalista on puhuttu jo vuosia. Laurikon mukaan kaasuautoilun yleistymättömyyteen vaikuttaa kaksi tekijää.

– Jakeluverkon rajoittuminen alueellisesti ja auton korkeampi hinta mietityttävät, vaikka kaasulla ajaminen olisikin halvempaa.

Kaasuauto ei kiinnosta, kun autot ovat kalliimpia eikä tankkausasemia ole. Vastaavasti ajoneuvojen hinta ei laske eikä verkosto kasva, kun kysyntää ei ole. Suomessa on vajaat parikymmentä julkista tankkausasemaa. Kaasuauton toimintasäde on täydellä tankilla 250–400 kilometriä, bensiinitankin kanssa 500–800 kilometriin.

– Tehot ovat aivan verrannolliset bensakoneeseen. Ahdettuna kaasumoottori voisi olla jopa tehokkaampi, koska kaasulla on korkeat oktaaniluvut, Laurikko pohtii.

Kaasuntuotantoyhtiö Gasumin myyntipäällikkö Petri Michelsson uskoo mielikuvien paranevan, kun valittavaksi saapuu suosikkimalleja bi-fuel-versioina.

– Erityisen paljon odotuksia herättävät Volkswagen Golf ja Audi A3, Michelsson toteaa. Lisäksi Volvo, Seat ja Fiat ovat tulossa vauhdilla kaasuautomarkkinoille.

Vuoden alusta komissio teki direktiiviehdotuksen, jossa edellytetään kattavan tankkausverkoston rakentamista jokaisessa jäsenmaassa puhtaimmille liikenteen käyttövoimille, metaanille, vedylle ja sähkölle.

– Vuoteen 2020 mennessä jäsenmaihin halutaan luoda julkinen maantieliikenteen tankkausasemaverkosto, jossa asemien väli ei ylitä 150 kilometriä. Tämä edellyttäisi satojen tankkausasemien perustamista Suomessa.

Michelssonin mukaan Virossa asemia on neljä, Ruotsissa 150 ja Saksassa jo 900.

Positiivinen kierre

Juhani Laurikon mukaan kaasun käyttäminen autoilussa auttaisi merkittävästi vähentämään fossiilisia hiilidioksidipäästöjä.

– Jo pelkkä bensiinikäytön vaihto kaasukäyttöön vähentäisi hiilidioksidia viidenneksen. Jos käytetään biometaania, on mahdollista saavuttaa täysin hiilineutraali polttoaine.

Myönteisvaikutukset kasvavat edelleen, kun kuluttaja valitsee biokaasun. Biokaasun energiakäyttö ei lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää.

– Biokaasu on ainoa sataprosenttisesti kotimainen ja sataprosenttisesti uusiutuva polttoaine. Gasumin biokaasu tuotetaan Kouvolassa Kymen Bioenergian biokaasulaitoksella sekä Suomenojan vedenpuhdistamolla Espoossa, joissa se valmistetaan puhdistamolietteestä ja biojätteestä. Biokaasu ei ole ruokaketjusta pois, Michelsson kertoo.

Teksti: Ari Hautaniemi Kuvat: Jari Saarentaus