Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
2.7.2025

Karilleajoja, törmäyksiä ja lunastuksia – vesijettikausi vaatii varovaisuutta

Teksti Aapeli Rytkönen
Kuva Moottorin arkisto

Vesijettien määrä Suomen vesillä on kasvannut nopeasti ja samalla myös vahingot lisääntyvät. Vakuutusyhtiö Ifin mukaan yleisimpiä vahinkoja ovat karilleajot ja törmäykset, jotka johtavat yllättäv usein koko laitteen lunastukseen.

Vesijettien suosio Suomen vesillä on kovassa kasvussa. Traficomin rekisteritietojen mukaan vesijettejä on nykyään lähes 13 000, ja niiden osuus kaikista vesikulkuneuvoista kasvaa selvästi. Samalla vahinkotilastot näyttävät, että vesijettien käyttö vaatii käyttäjältään yhä enemmän vastuullisuutta ja vesiliikennetuntemusta.

– Yhä useampi suomalainen valitsee vesijetin perinteisen pienveneen sijaan. Niiden käyttötarkoitus on muuttunut, sillä vesijetti ei ole enää pelkkä hurjasteluväline, vaan monelle retkeilyväline tai pienveneen korvike. Ne ovat aiempaa suurempia ja vakaampia, taustoittaa Ifin venevakuutusten tuotepäällikkö Mikael Tervonen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Törmäykset ja karilleajot yleisimpiä – lunastus yllättävän tavallista

Ifin vahinkotilastojen mukaan yleisimpiä vesiskoottereilla tapahtuneita vahinkoja ovat karilleajot, törmäykset toisiin vesikulkuajoneuvoihin tai kiinteään kohteeseen, kuten laituriin. Näissä tilanteissa ajoneuvo vaurioituu usein niin pahasti, ettei korjaaminen ole taloudellisesti kannattavaa.

– Jos vesijetillä törmää johonkin, menee se yllättävän usein lunastukseen, sillä lasikuituvauriot ovat yleensä niin laajoja, Tervonen huomauttaa.

Navigointitaidot avainasemassa

Moni vesijettivaurio liittyy ajovirheeseen matalassa tai kivikkoisessa vedessä. Tervonen korostaa, että navigointiosaaminen ja vesiliikennesäädösten tunteminen ovat vesijetin kuljettajalle yhtä tärkeitä kuin veneilijälle.

– Perinteiset navigointitaidot ja vesiliikennesäädösten tunteminen korostuu nopeilla vesijeteillä ajettaessa. Jokaisen vesijetteilijän kannattaa harkita perustason veneily- tai navigaatiokurssin suorittamista, kehottaa Tervonen.

Vaikka vesijetti mielletään usein vauhdikkaaksi huviksi, liikennesääntöjen ja muiden vesilläliikkujien huomioiminen on osa turvallista vesikulttuuria. Tervonen huomauttaa, että erityisesti rantakiinteistöjen läheisyydessä on syytä toimia vastuullisesti.

– Jos vesijetillä aiheuttaa häiriötä muille vesillä liikkujille tai esimerkiksi rannan asukkaille, ei ole onnistuneesti huomioitu kanssaihmisiä. Viime vuosituhannelta tunnettu hurjastelukulttuuri on kuitenkin nykyään merkittävästi vähentynyt ja vesiliikenteen pelisäännöt tunnetaan yleisesti entistä paremmin, Tervonen kertoo.

Muista pelastusliivit ja vältä alkoholia

Vesijetteihin sovelletaan samaa alkoholirajaa kuin veneilyyn: promilleraja on 1,0. Kaatumisen ja loukkaantumisen riski on kuitenkin vesijeteillä merkittävästi suurempi kuin monilla muilla vesikulkuneuvoilla.

– Korostan aina vesillä liikkumisen perustaitojen merkitystä: muiden huomioiminen, navigointiosaaminen ja nopeusrajoituksien noudattaminen takaavat turvallisen ja sujuvan kesän vesillä. Ja pitäkää pelastusliivit päällä, Tervonen toteaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi