Klassikko: Citroën Xantia – ranskalainen aikamatka

Kun lähes ajamaton Citroën Xantia lähtee matkalle Gibraltarista Suomeen, mahtuu matkalle niin mutkia kuin muistojakin. Kyseessä on ennen kaikkea aikamatka.

25 vuotta sitten maailma oli toisenlainen. Vuosi 1993 toi tullessaan MTV3:n, 112-hätänumeron ja Onnenpyörän ensimmäisen kauden. Kansainvälisesti merkittävää oli Bill Clintonin nousu Yhdysvaltain presidentiksi ja Hubblen avaruusteleskoopin ensimmäinen korjauslento. Henkilökohtaisesti suurinta oli Jurassic Park, joka toi ennennäkemättömällä tavalla dinosaurukset valkokankaalle. Nuorelle pojalle elokuva tuntui unelmien täyttymykseltä.

Citroënilla puolestaan valmistauduttiin Xantian esittelyyn. Pienemmän BX:n ja sen Gandinin piirtämät linjat korvannut D-segmentin Xantia edusti uutta vuosikymmentä, vaikka kiilamaisen profiilin takaa löytyikin edelleen Bertonen muotoilutalo ja merkin ikoninen kaasunestejousitus.

Myös Xantialla oli merkittävä roo
li henkilökohtaisesti, joskin vuotta tai
 kahta myöhemmin. Pihaan kurvannut 
vihreä farmari edusti uutta aikakautta
 kotonakin. Suomessa pahimpien lama
vuosien pessimismi alkoi vaihtua varovaiseen toiveikkuuteen ja ison farkun
taka penkillä oli tilaa tuijotella kotimaan maisemia autolomaillessa. BX:ää enemmän arvostusta Xantialle irtosi myös koulukavereilta, jotka juoksivat ensimmäisen koulukyydin kunniaksi vaikuttuneina vastaan. "Mikä toijjo, onks toi teidän uus?".

Melkein kuin DeLorean

Gibraltarilaisella kadulla aurinko paistaa vielä hiukan Suomen hellekesääkin kovemmin. Autoliikkeen oven takaa paljastuu joukko uusimpia uusia: Jeeppejä ja Alfa Romeoita. Autorivin keskellä on kuitenkin todellinen aikakapseli: lähes ajamaton Citroën Xantia 2.0i 16 Valve VSX vuodelta 1993. Miten tämä on mahdollista?

Normaalisti autovalmistajan aloitellessa tuotantoa tehdään muutama erä esisarjan autoja, joita käytetään mallin esittelyyn näyttelyissä, lehdistötilaisuuksissa ja huolto- ja myyjäverkoston koulutuksissa. Yleensä esisarjan autojen kohtalo on kuitenkin karu: suurin osa kohtaa loppunsa romuttamon lohduttomassa synkkyydessä.

Tällä kertaa jotain meni kuitenkin toisin. X15A Preserie 3, tarinamme Xantia kolmannesta esisarjasta, päätyi lähes ajamattomana Citroënin arkistoon. Pariisissa sijainnut museohalli ei ollut avoinna yleisölle, mutta automerkki huolehti perintönsä säilyttämisestä ja avasi ovia satunnaisesti myös toimittajille.

Joulukuussa 2017 järjestettiin kuitenkin Citroënin kokoelmaa karsiva huutokauppa, sillä arkisto oli muuttamassa yhteen Peugeotin vastaavan kokoelman kanssa. Moottori.fi:tä lukevat muistavatkin, että teimme huutokaupasta jutun, jossa tuimme maahantuojan ostohaluja historiatiedoilla ja ihan puhtaalla yllyttämisellä. Upeiden klassikoiden keskelllä huutokaupan hintataso oli kova, mutta verrattain tavallinen Citroën Xantia sai uuden omistajan Auto-Bon Oy:stä noin 6 720 euron hinnalla. Tehdaskin oli iloinen, sillä sen vaivaiset 89 kilometriä ajettu museoauto päätyi "lähipiiriin". Ajamattomalle yli 200 000 markan autolle hinta ei ole paha.

Kun vielä huomioidaan, että Auto-Bonin taustalta löytyy Bassadone Automotive Nordic, joka taasen saa nimensä gibraltarilaissyntyisestä herra Bassadonesta, ei ole vaikea ymmärtää miten Pariisista Suomeen hankittu auto on päätynyt autoimperiumin kotikulmille Gibraltarille.

Tervetuloa Jurassic Parkiin

Kun netistä ostettu auto on vihdoin edessä, suu loksahtaa auki kuin dinosauruselokuvassa konsanaan. Aikamatkaa ei ole ihan 65 miljoonaa vuotta, mutta yli 20 vuotta kuitenkin. Muistojen vihreä farmari on vaihtunut edessä seisovaksi vihreäksi liftbackiksi. Ikä ei näy autossa millään tavalla, kaikki on juuri kuten sen muistaakin. Tai ei aivan kaikki, sillä tehtaan oma yksilö on varusteltu muun muassa sähköpenkeillä.

– Kaikki ovat tuijottaneet tuota autoa täällä, sehän on käytännössä uusi, hehkuttaa Bassadonen myymäläpäällikkö Gibraltarissa.

Hämmästelylle on kuitenkin vielä aikaa ja matkaa. Muutaman päivän päähän on sovittu treffit Finnairin paluulennolle Helsinkiin – siis Pariisissa, 2 200 kilometrin päässä. Auton mittarissa on puolestaan reilut 100 kilometriä, sillä matkaseuraksi lähtevä Auto-Bonin toimitusjohtaja Markus Vuolle paljastaa, että neljännesvuosisadan lähes täydellisen seisoskelun jälkeen joitain huoltotoimia on tehty jo varmuuden vuoksi.

Seuraavan aamun sarastuslähtö kuitenkin viivästyy aamupäivään, sillä lämpöongelmat vaivaavat heinäkuisessa Espanjassa. Osasyyllinen löytyy termostaatista, jonka espanjalaiset mekaanikot päästävät eläkkeelle reissumme ajaksi. Aikataulun kiriminen on vaikeaa yli 35°C lämpötiloissa vuoristoreiteillä.

Toisaalta jäähdyttelyä kaipaavat kyytiläisetkin. Kattavasti varustellusta Xantiasta kun puuttuu ilmastointi, joka vuonna 1993 oli 14 900 markan optio. Moottorivaihtoehdosta riippuen varuste maksoi siis yli kymmenesosan itse autosta! Niinpä auton ja kyytiläisten tauot sopivat usein yksiin. Onneksi sähköikkunat löytyvät jokaiseen oveen ja takaikkunalta löytyy aurinkoverho.

Kohti toista millenniumia

Yösija Barcelonan lounaispuolella on auringon laskiessa vielä satojen kilometrin päässä. Otan iltavuoron ratissa vastaan mielelläni, onhan se samalla mahdollisuus tutustua Xantian ajettavuuteen pieniä pyrähdyksiä syvällisemmin.

Viilenevässä illassa Citroën piristyy merkittävästi, joten moottoritienopeudetkin alkavat taittua sujuvasti. Auto kulkee myös hiljaisesti, kun ikkunat voi lopulta sulkea. Kuljettajan kannalta iso ranskalainen on vaivaton ajettava – tosin omalta aikakaudeltaan. Vapaasti hengittävä moottori vaatii päättäväisyyttä, jotta kierrosten mukana tulevat 152 hevosvoiman tehot saadaan käyttöön. Jarruista puuttuu nykyautojen ylitehostettu äkkipikaisuus, vaikka jalkaa ojentamalla Xantia kyllä pysähtyy juuri kuten pitää.

Pimeyden keskellä vedän valovivusta kaukovalot päälle. Ääni muistuttaa jostain lapsuuden automatkasta, jolloin takapenkillä nuokkuessa pimeydestä kuului tuntien ajan vain naks-naks isän ajaessa. Nyt sama muisto jää mieleen omalta ajovuorolta. Kuvittelen ymmärtäväni jotain paremmin.

Eleettömästi etenevät kilometrit huipentuvat matkamittarin rullatessa ensimmäisen 1 000 kilometriä ajetuksi. Takapenkin DJ Spotify soittaa toiveestani Robbie Williamsin läpimurtohitin Millennium, koska se on ensimmäinen mieleen juolahtava biisi, joka juhlistaa tuhansia.

Kotiseuduille Ranskaan

Seuraavana päivänä suuntaamme nopeasti pohjoiseen, jotta Xantia pääsee takaisin kotimaahansa. Leveät, polveilevat ranskalaiset moottoritiet soveltuvat autolle loistavasti. Ei olekaan vaikea ymmärtää sitä, miksi auto suunniteltiin sellaiseksi kuin se suunniteltiin. Keskiluokan mukavuus on aina ollut erityisesti Citroënin ydinosaamista.

Kaksipuolaisessa ohjauspyörässä tuntuu hienovaraista ravistusta, mutta se ei liene ihme, sillä Michelinin MXV3-renkaat ovat yhtä alkuperäiset kuin autokin. Toisaalta ohjauspyörästä kädet irroittaessa auto kulkee luotisuoraan tavalla, joka saisi monet nykyautotkin punastumaan.

Citroënin kaasunestejousitus ansaitsee sekin oman kappaleen. 25 vuotta vanha D-segmentin sedan nöyryyttää matkustusmukavuudessa jopa uudet isot premiumit ilmajousituksineen. Alusta on juuri niin loistava kuin siitä olevat muistikuvatkin. Vanha haitarimallinen maavaransäätö tosin naurattaa nykyisten diginuolten aikakaudella.

Lopulta Citroën Xantia saavuttaa Millaun maasillan, eli Top Gearistakin tutun maailman korkeimman ajettavan vinoköysisillan. Pysähdymme levennykselle muutamaa poseerauskuvaa varten, mutta paikalliset santarmit eivät jaa käsitystämme auton media-arvosta ja saamme vain hoputuksen jatkaa matkaa sillan yli.

Oma osansa Xantiamme matkustusmukavuudesta muodostuu tilasta ja istuimista. Kohtuullisesta koosta huolimatta tilaa on enemmän kuin riittävästi myös takaistuimilla. Istuinten esimerkkinä on puolestaan ollut nojatuoli, joskin harvempi laiskanlinna on varustettu sähkösäädettävillä sivuttaistuilla. Takana kyseessä on täysiverinen sohva ja takaistuin saattaakin olla auton priimapaikka. Järjettömän makeat kuosit ja värit korostavat sisustan fiilistä.

Vichy hallitsee

Yöstoppimme Vichyssä valkenee seuraavana aamuna uusiin sävyihin. Keskellä mitä ranskalaisinta maaseutua sijaitseva kaupunki on trikolorin sydänmaata parhaimmillaan. Vichy on tietysti tullut tutuksi vuosien varrella terveellisestä vedestään, samaiseen veteen pohjautuvista meikeistään kuin toisen maailmansodan aikaisen valehallituksen kotipaikkana.

Maan kansallispäivään valmistautuva kaupunki on täynnä lippuja ja muistomerkkejä ranskalaisuutta aamuvalossa etsivän valokuvaajan riemuksi. Marseljeesin lähes kuulee tuulessa. Edes Gibraltarin rekisterikilvet eivät saa ohikulkijoilta kahta mulkaisua – Citroën Xantia on täällä kuin osa maisemaa.

Citroën on automerkkinä kokenut Xantian jälkeen niin hyviä kuin huonojakin hetkiä. Rinnakkaiselämä Peugeotin ja myöhemmin DS:n välissä ei ole ollut täysin ongelmatonta.

Nyt merkki on kuitenkin keksinyt itsensä uudelleen. Arvokkaasti muotoillut sedanit ovat tosin väistyneet leikittelevien crossovereiden tieltä, mutta samalla merkki on muistanut juurensa mukavuuden suhteen. Yhtiön johto myös vihjailee, että Citroën saatetaan vielä nähdä isojen sedaneiden parissa. XM, Xantia ja CX ovat autoja, joiden henkisille jatkajille olisi varmasti tilaa vielä saksalaismerkkien kyllästyttämillä nykymarkkinoillakin.

Viimeinen stintti

Vuorossa on vielä viimeinen puristus Charles de Gaullen lentokentälle. Matkan varrella kurvaamme kuin sattumalta Boulevard André Citroënin kautta. Mitähän mieltä nimensä automerkille lainannut mies olisi seikkailustamme, Xantiasta, Citroënin nykytilasta?

Joidenkin mielestä 89 kilometriä ajettu museohelmi olisi varmasti pitänyt jättää entiselleen ja valaa meripihkan sisään Jurassic Parkin hengessä. Mutta eikö vasta ajossa oleva auto toteuta sitä tarkoitusta, mitä varten se on rakennettu?

Näitä joudumme kuitenkin pohtimaan toisen kerran, sillä Xantia on vielä kerran ranskalaisuuden ytimessä lentokentän parkissa. Jos auto osaisi, se nojaisi kaiteeseen tupakoiden. Onneksi Citroën Xantia oli juuri niin hyvä kuin millaiseksi sen kultaisissa muistoissaan oli värittänyt. Toisaalta oli upea ja ainutlaatuinen aikamatka kokea auto juuri sellaisena, kuin se oli uutena 25 vuotta sitten.

Nähdään Suomessa, Xantia!

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen

Juttu on ilmestynyt ensimmäisen kerran Moottori-lehdessä 9/2018.

Lisää aiheesta

• Citroënin klassikkohuutokauppa – tulossa kevätmuuttaja myös Suomeen!
• Päivän kuva: Citroënin salaiset kammiot
• Mukavat muistot: jäähyväiset Citroënin kaasunestejousitukselle
• Citroënin kaasunestejousitus on kuollut – miksi sitä pitää kaivata jo nyt
• Avaruusajan Sitikka näytti tietä edelläkävijällekin – Citroën GS 50 vuotta
• Muistatko tämän: Citroënin Activa tarjosi alustojen aatelia jo 30 vuotta sitten
• Suomen tyylikkäin autoletka – Citroën DS Suomessa 60 vuotta!
• Tiedätkö mistä Citroën sai erikoisen nimensä?
• Citroënin vaiheet Suomessa nyt kansien väliin
• Koeajo: DS 9 tajoaa premiumia, mutta myös hinta on sen mukainen
• Isohko kissa ennakkomyynnissä – Citroën C5 X hinta alkaen 33 364 euroa
• Klassikko: Peugeot 504 Sedan – mallisarjansa tunnetuin ja tavanomaisin
• Klassikko: Peugeot 504 Coupé – muovinen mutta makea
• Klassikko: Peugeot 504 – auto, joka taipui moneen rooliin