1.3.2018 Ajoneuvot Citroënin kaasunestejousitus on kuollut – miksi sitä pitää kaivata jo nyt Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Citroën on lopettanut kaasunestejousituksen valmistuksen, vaikka moni merkki hyödyntää hieman samankaltaista ilmajousitusta huippumalleissaan. Citroënin tulevaisuus on uuden jousitusjärjestelmän varassa, josta Moottori on jo ehtinyt ottaa maistiaiset Citroen C4 Cactuksen ratissa. Se merkkaa viimeistä naulaa edeltäjän arkkuun - kaasunestejousitus on historiaa. Tämän lopettamisesta Citroën tosin tiedotti jo hyvän aikaa sitten. Aiemmin mainittu uusi, kaasunestejousituksen tavallaan korvaava, jousitusratkaisun osa on iskunvaimentimeen sijoitettu hydraulinen joustonrajoitin. Patonkipuristin mieltä hieman lämmittää, että senkin salaisuus pohjautuu hydrauliikkaan. Siitä huolimatta ollaan kaukana kaasunestejousituksen toimintaperiaatteesta. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Viimeinen kaasunestejousitettu Noin kymmenen vuoden jälkeen toisen sukupolven Citroën C5:n myynti loppui Euroopassa. Tämän kaasunestejousitetun mallin valmistus loppui Rennesissä jo kesällä 2017, joten sen jälkeen tyhjättiin varastoja. Merkittävintä asiassa on viimeisen kaasunestejousitetun Citroënin poistuminen markkinoilta. Yli 60 vuotta palvellut tekniikka on jäänyt historiaan ja sitä tultaneen vielä muistamaan kaiholla. Vuonna 1954 kaasunestejousitus tuli tarjolle Traction Avantin taka-akselilla. Moni pitää alkusysäyksenä kuitenkin neljä pyörää kattanutta jousitusjärjestelmää, joka koettiin vuotta myöhemmin Citroën DS:n korissa. Kaasunestejousituksen kehityksen huippu osui ehkä 90-luvulle. Tällöin tuotantoon tuli Xantia Activassa kallistuksenestojärjestelmällä varustettu aktiivijousitus, joka avitti sen uskomattomiin kaarrenopeuksiin. Tämä ja muu Activan historia on kuitenkin jo käsitelty Moottorin aiemmassa jutussa erikseen. Kuollut kaasunestejousitus Valitettavasti kaasunestejousitus on siis haudattu Citroënin pöytälaatikoihin. Järjestelmä osoitti vahvuutensa moneen otteeseen, mutta ilmeisesti ostajia ei ollut tarpeeksi tekniikan vaatimien kustannusten kattamiseen. Tämä siitäkin huolimatta, että järjestelmä on yllättävän yksinkertainen. Korkeapainepumppu luo hydraulijärjestelmään paineen, joka välitetään nesteputkien avulla kaikkiin haluttuihin paikkoihin venttiilien avulla. Samaa painetta voidaan hyödyntää myös jarrujen ja ohjaustehostimen käyttöön. Pyörän liikkeen mahdollistaa hydraulisylinteri, jonne syötettävän nesteen määrällä hallitaan ajokorkeutta. Tätä hyödynnetään esimerkiksi pitämällä auton korkeus kuormasta riippumatta samana. Lisäksi ajokorkeutta voidaan laskea korkeissa nopeuksissa ilmanvastuksen alentamiseksi ja toisaalta korottaa huonokuntoisilla teillä. Itse jousitustyön tekee kaasulla paineistettu jousipallo, jonne hydraulinesteellä on pääsy. Neste ja kaasu pidetään erossa toisistaan kumikalvolla. Neste on käytännössä kokoonpuristumatonta, mutta Boylen ja Charlesin lakien mukaan kaasu puristuu kokoon. Tähän perustuu kaasunestejousituksen toiminta kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kaasunestejousitus on omiaan suodattamaan suurempia epätasaisuuksia, mutta tien mikrokarkeus on sille suurempi ongelma. Osin tästä syystä Citroen on selvästi pyrkinyt käyttämään kilpailijoitaan korkeaprofiilisempia renkaita. Ilmajousitus omaa paljon samoja vahvuuksia ja heikkouksia. Itse teknologiaa on vaikea väittää syypääksi, sillä luotettavuus tai toiminta eivät sitä kaataneet. Kaasunestejousitus saatiin kehityksen tuloksena hiottua viimeisiin malleihin erittäin luotettavaksi – ehkä turhan monimutkaista ja hieman kiireessä markkinoille tuotua edellistä suurta Citroëniä, lippulaivamallia C6:tta, lukuun ottamatta. Useat kaasunestejousituksen ongelmana pidetyt asiat olivat loppupuolella vain vääriä mielikuvia. Parhaimmillaan, isoiksi kissoiksi kutsutut, suuret Citroën -mallit tarjosivat pehmeää kyytiä vailla vertaa. Tämän joutuivat myös hinnaston yläpäätä edustavat valmistajat myöntämään - esimerkiksi Mercedes-Benz ja Rolls-Royce kääntyivät muutamaan otteeseen kaasunestejousituksen puoleen halutessaan parasta mahdollista jousitusmukavuutta. Tämän kaiken me olemme nyt menettäneet. Teksti: Henri Posa Kuvat: Petri Munukka, Citroën Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2026 Ajoneuvot Maistiainen: BYD Atto 3 Evo – voidaanko tosiaankaan puhua pelkästä faceliftistä, jos aiemmin etuvetoinen auto on muuttunut taka- tai nelivetoiseksi? 15.4.2026 Ajoneuvot Kaupunkimaistiainen: BYD Atto 2 – ainakin varustelistan ruksiminen ja parkkeeraus on tehty helpoksi 15.4.2026 Ajoneuvot Porsche 911 GT3 S/C – miltä kuulostaisi 510 hevosvoimaa yhdistettynä manuaalivaihteistoon ja kyllä, rättikattoon? 12.4.2026 Ajoneuvot BMW aikoo irrottaa jopa 750 kilometriä toimintamatkaa tulevasta vety-iX5:stään akun asettelua mukailevan vetysäiliöratkaisunsa avulla 9.4.2026 Uutinen Tesla jatkaa ykkösenä – sähköautot vetävät nyt autokauppaa Suomessa 7.4.2026 Euro NCAP Tiedätkö mitä nämä lyhenteet tarkoittavat? Ajoavustimien aakkossoppa esittelyssä 4.4.2026 Ajoneuvot Mazda Luce saa pian yksiselitteisen kaiman Ferrarista, mutta nämä autot ovatkin salaa toistensa kaimoja 2.4.2026 Koeajo Koeajo: Mercedes-Benz Steer-by-wire – sähköinen ohjaus, joka päihittää monet “oikeat” ohjaukset 2.4.2026 Ajoneuvot Mercedes-Benz päivitti jälleen nykyiset GLE- ja GLS -sarjansa – tällä kertaa tosin uusiksi on laitettu jopa 3 000 osaa Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 15.4.2026 Sähköautot 925 kilometriä latauksella ja lämmitetty turvavyö – uudistuva Mercedes-Benz EQS palaa sähkökunkuksi 16.4.2026 Päivän kuva Oletko koskaan ajatellut, millaista on ajaa kuorma-auton perään? 16.4.2026 Koeajo Koeajo: BMW iX3 toimittaa paljon lupaamaansa – mutta sekään ei ole täydellinen sähköauto 16.4.2026 Ajatuksia autoista Miksi nykyautot ovat toinen toistaan tylsempiä? 16.4.2026 Käyttötesti Käyttötesti: mitä Škoda Elroq -sähköauton Lapin-reissu maksoi? 11.4.2026 Lentokoneet Tämä jää jäljelle laskutelineistä, kun 351 tonnia painavalla lentokoneella on jarrutettu 350 km/h nopeudesta ilman moottoreita 13.4.2026 Kuluttajat Paulin uusi Polestar täristää tavarantarkastajankin mielestä epänormaalisti – maahantuojan mielestä autossa ei ole mitään vikaa 9.4.2026 Käyttötesti 300 kilometriä alle neljän litran – Toyota C-HR PHEV 15.4.2026 Sähköautot 925 kilometriä latauksella ja lämmitetty turvavyö – uudistuva Mercedes-Benz EQS palaa sähkökunkuksi 10.4.2026 Kuluttajat Kuluttaja vaati Bemarin moottorin korjausta vastoin korjaamon suositusta – syntyi 16 500 euron kiista moottorivauriosta 23.3.2026 Lentokoneet Tästä Air Balticin yksilöstä tuli juuri ensimmäinen tuhoutuneeksi kirjattu Airbus A220 - tapahtui onneksi kivuttomimmalla mahdollisella tavalla 20.3.2026 Uutinen Autoalan veropetosvyyhti: alan vaikutusvaltainen henkilö epäiltynä – käräjäoikeus määräsi yli 15 miljoonan euron vakuustakavarikon 7.4.2026 American Car Show Saab 9-4X:ää ehdittiin valmistaa asiakkaille 670 kappaletta, joista Suomessa on viisi - ACS 2026 11.4.2026 Lentokoneet Tämä jää jäljelle laskutelineistä, kun 351 tonnia painavalla lentokoneella on jarrutettu 350 km/h nopeudesta ilman moottoreita 25.3.2026 Viikon arkistopoiminto Nelimoottorinen Iljushin kotiutti suomalaisryhmän Osakan exposta, koska Neuvostoliitto ei antanut Finnairin lentää Siperian yli Japaniin