Muistatko tämän: Citroënin Activa tarjosi alustojen aatelia jo 30 vuotta sitten

Kallistuksenestolla varustetun aktiivijousituksen historia on mielenkiintoinen. Activa aloitti tarinansa 30 vuotta sitten ja matkalla luotu ennätys pitää tänäkin päivänä.

Vuosi 2018 merkitsee juhlavuotta Citroënin Activa -nimelle. Asiaa ei ole vielä suuremmin juhlistettu, sillä tarkempi ajankohta osuu syyskuulle. Toivottavasti Citroën muistaa viimeistään silloin erään historiansa upeista merkkipaaluista.

Kaasunestejousitus on toki paljon vanhempi keksintö ja sitä käytettiin Citroënissä jo 50-luvulla. Ensin se asennettiin Traction Avantin taka-akselille ja kaikkia neljää pyörää hydraulinen taikamatto pehmensi ensi kertaa Citroën DS:n alla.

Kaasunestejousituksen kehityksen huippuna voitaneen pitää Activana tunnettua kallistuksenestolla varustettua aktiivijousitusta. Se esiteltiin samaa nimeä kantaneessa konseptissa, ja pääsi tuotantoon Xantia Activa -mallin myötä. Viimeksi mainitulla on yhä voimassa ainakin yksi ennätys.

Activa 1

Ensimmäinen Activa -konseptiauto esiteltiin syyskuussa 1988 Pariisin autonäyttelyssä. Sen avauskuvassa näkyvä ulkonäkö oli vähintäänkin futuristinen, mutta toisaalta kyseessä olikin vain konsepti. Lyhyet ylitykset, pitkä keula ja erittäin lyhyeksi katkaistu perä hallitsivat Activan muotoja.

Activan teknisiin hienouksiin kuuluvat muun muassa lukkiutumaton jarrujärjestelmä, luistonesto, neliveto sekä hydraulisesti ohjattu nelipyöräohjaus. Näistä nelipyöräohjaus sallii yksittäisten pyörien ohjaamiseen tietokoneen avulla. Tämä oli 80-luvulla ajatuksena lähes utopistinen, mutta Citroën onnistui toteutuksessakin.

Kiinnostuksen kohteena on kuitenkin, myöhemmin Activa -nimeen yhdistetty, kaasunestejousitukseen perustuva aktiivijousitus. Kuten kaikki muutkin auton hydrauliset järjestelmät, myös konseptiauton jousitus on sähköisesti ohjattu. Sen suurin hienous on kuitenkin kallistuksenesto - ei siis kallistuksenvakaaja kuten tavallisissa autoissa.

Kallistelua mittaavaan sähköiseen järjestelmään kytketyt hydrauliset toimilaitteet estävät auton kallistumisen. Järjestelmä tarkkailee kallistuskulman lisäksi muun muassa ajonopeutta ja ohjauspyörän asentoa. Activan jousitus suoriutuu kaarteesta, ajonopeudesta ja mutkan profiilista riippumatta, kallistumatta.

Activa 2

Jälkikäteen on helppoa todeta aikakauden olleen yksi Ranskan autoteollisuuden parhaita. Citroën julkisti saman sarjan seuraavan konseptiauton vain kaksi vuotta myöhemmin. Nimeksi annettiin ehkä turhankin järjestelmällisesti Activa 2.

Edeltäjä ei ollut vanhentunut kahdessa vuodessa mihinkään ja teknisesti lähes vastaava Activa 2 oli edelleen kaikkia muita edellä. Nyt konsepti oli kuitenkin saatu jo lähes tuotantovalmiiksi 200 hevosvoimaisen V6-moottorin ja automaattivaihteiston liikuttamana.

Upeista muodoista oli vastuussa Dan Abramson, joka piirsi myös ensimmäisen Activan konseptin. Sisätiloista vastasi Citroënin oma muotoiluosasto ja sieltä löytyi esimerkiksi värillinen monitoiminäyttö, jota hyödynnettiin muun muassa navigointijärjestelmän tarkasteluun.

Valitettavasti Activa 2 ei koskaan päätynyt tuotantoon. Ranskalaisvalmistaja ei ilmeisesti uskonut imagon riittävän taisteluun premium -tarjontaa vastaan, vaikka tekniikka ja muotoilu olisi edustanut ehdotonta kärkeä. Toisaalta uutukainen olisi saanut Citroënin silloisen lippulaivan XM:n näyttämään vanhentuneelta - kuten lähes kaiken muunkin markkinoilla olleen.

Xantia Activa

Bertonen koripajan muotoilema Citroën Xantia julkistettiin vuonna 1993 korvaamaan menestynyt, ja myös Bertonella työskennelleen Marcello Gandinin piirtämä, Citroën BX. Xantiassa kansalle tarjottiin ensimmäistä, ja valitettavasti viimeistä, kertaa konsepteissa esiintynyt aktiivijousitusratkaisu kallistuksenestojärjestelmällä. Tuotantoon Citroën Xantia Activa tuli vuonna 1995.

Kallistuksenestojärjestelmä on ranskaksi Systeme Citroën de Contrôle Actif du Roulis. Järjestelmä ohjelmoitiin tuotantoversioon sallimaan hyvin pieni kallistelu - ilmeisesti, jotta kuljettaja tuntisi ajamisen edes hieman luonnollisemmaksi. Valmistajan mukaan Activalla on mahdollista saavuttaa, 90-luvun perheautojen rengasteknologialla koossa 205/60 R15, jopa 1,2 g:n sivuttaiskiihtyvyys.

Ruotsalaisen Teknikens Världin hirviväistössä Xantia Activalla saavutettiin todellinen 0,97 g:n sivuttaiskiihtyvyys ja sillä pidetään edelleen kärkipaikkaa esimerkiksi McLarenin ja Porschen uusimpien urheiluautojen edellä. Suoritus on erityisesti renkaat huomioiden täysin käsittämätön.

Xantian tavallisemmat versiot menestyivät hyvin vertailuissa, eikä kallistuksenestojärjestelmä karsinut oikeastaan millään tavalla arkikäytettävyyttä. Activalla saavutettiin pidon ja ajettavuuden lisäksi hyvä jousitusmukavuus tavallisessa ajossa. Onko Xantia Activassa yhä paras koskaan tuotantoautoon valmistettu alusta? Tämä riippunee näkökannasta.

Teksti: Henri Posa Kuvat: Lauri Ahtiainen ja valmistaja