Koeistuttu: Mini Cooper Electric ja Mini Countryman Electric

Minin uusi E-perhe tuo kaksi trendikästä vaihtoehtoa persoonallisempaa sähköautoa etsiville. Cooper on parhaimmillaan arkikäytössä taajamissa, kun Countryman venyy jo kiitettävästi joka paikan höylän rooliin.

Viides sukupolvi. Yhä tunnistettavissa alkuperäisen Minin perillisenä – ainakin Cooper; Countryman on sen sijaan saanut entistä itsenäisemmin ja Cooperista erottuvan ilmeen.

Vertailukohtia oli hyvä hakea uutukaisen esittelypaikan pihalta, jossa kaikki edeltävät sukupolvet seisoivat rivissä.

Sisätiloissa uutukaista puolestaan juhlittiin näyttävästi, ja suomalaisväriä oli totutusti mukana, kun 86-vuotias Rauno Aaltonen ajoi Countrymanin lavalle. Aloitetaan kuitenkin Cooperista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vähemmän on enemmän

3-ovisen Minin muotoilua on yksinkertaistettu, pinnat ovat veistoksellisen suoria, eikä pyöränkaarissa ole enää muovia. Keulailme pyöreine valoineen on kuitenkin erittäin tuttu, joskin maskin reunus ei ole enää kuusi- vaan kahdeksankulmainen.

Perässä ilmeeseen on sen sijaan tuotu enemmän uutta. Takavalojen muoto on esimerkiksi kokonaan uusi, ja takavalojen kuviota voidaan halutessa myös vaihtaa. Union Jack on luonnollisesti yksi vaihtoehdoista. Myös keulalla päivänajovaloissa valokuvio on muunneltavissa.

Mini ei ole vielä julkistanut uutukaisen mittoja, mutta silmämääräisesti koko on säilynyt suurin piirtein ennallaan.

Ja… Cooper on nyt mallinimi, ei enää viittaus moottoriin. Puhtaasti sähköautona tarjolle tulevat ensin Cooper E ja Cooper SE. Myöhemmin ne saavat rinnalleen myös vielä perinteisen polttomoottorin voimin liikkuvia versioita.

Apuja Kiinasta

E-perheen kehityksessä BMW on ottanut yhteistyökumppanikseen kiinalaisen Great Wall Motorsin. Sähkö-Minin tekninen perusta ei siis ole BMW:n oma alusta, vaan Lemon-alusta, jolle Great Wall Motors on rakentanut esimerkiksi Ora Funky Catin.

Mini-E-versioissa käytetään Great Wallin akkuja ja voimansiirtoja, ja autot myös valmistuvat Zhangjiagangin tuotantolinjalta Shanghain kupeessa.

Sisällä kaikki uusiksi

Ajan hengessä Mini on nyt vegaani; nahkaa ei ohjaamosta enää löydy. Verhoilumateriaalina on kudottu kovapintainen kangas, jonka pinta on kosketusystävällisesti ovissa hieman pehmeämpää kuin kojelaudassa.

Minin tyyliin sopien tarjolla on runsaasti erilaisia kuvioita ja värejä.

Myös pieni kaksipuolainen ohjauspyörä on uusi.

Se tosin näyttää nopeasti kolmepuolaiselta, kiitos hauskan kangaskaistaleen.

Ohjaamossa on muutenkin käynyt iso myllerrys. Sisusta on muuttunut radikaalisti edeltäjään verrattuna. Kojelaudan keskellä on 9-tuumainen eli halkaisijaltaan 24-senttinen OLED-kosketusnäyttö. Ja se on pyöreä. Ja ohut. Se istuu visuaalisesti kivasti Minin ilmeeseen luoden ohjaamon hieman viekottelevan sekä leikkimäisen silauksen.

Juttelimme esittelytilaisuudessa uudesta näytöstä ja sen käyttökokemuksesta vastanneen insinöörin kanssa. Kuten sanottua, pyöreä näyttö istuu Miniin, mutta toteutusta ei ole tehty väkisin käytettävyyden kustannuksella.

Näytön ulkokehällä on pienen totuttelun jälkeen selkeästi omat kosketuskohtansa kaikille toiminnoille, joista siirrytään sujuvasti alavalikkoihin. Ja tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa oli selvää, että näyttö haluttiin pyöreäksi. Silloin OLED-tekniikka ei olisi edes taipunut tähän. Kehitys tapahtui myöhemmin.

Samoin tiimi kokeili eri kokoja näyttöön, suurin harkittu koko oli halkaisijaltaan 27 senttiä. Samalla harkittiin eri kokoja Cooperiin ja Countrymaniin. Lopulta päädyttiin nykyiseen 24-senttiseen ratkaisuun, joka ensihiplailulta on informaatiotulvasta huolimatta aika lailla napakymppi. Palaamme kuitenkin aiheeseen myöhemmin, kun pääsemme ajamaan autoja, ja tutustumaan järjestelmään paremmin.

Puhekomentoihin on toki niihinkin satsattu, mutta miten hyvin ne toimivat, siitäkin raportoimme vasta ensikoeajon yhteydessä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ei mittaristoa

Selkeä kojelauta ja iso kosketusnäyttö tarkoittaa myös sitä, ettei kuljettajan edessä ole erillistä mittaristoa. Kaikki tieto on katsottava siis kojelaudan keskeltä. Toki tärkeimmät tiedot saa heijastettuna myös lisävarusteena saatavaan HUD-heijastusnäyttöön.

Pyöreän kosketusnäytön alla on vielä muutama fyysinen nappi ja keinuvipu: käsijarrun nappi, vaihdevipu (valitaan siis menosuunta), auton käynnistysnappi, haluttu ajotilamoodi sekä äänentoiston voimakkuus. Ilmastoinnille tai istuinlämmitykselle ei ole säätöjä, tämä tapahtuu kosketusnäytön kautta.

Keskikonsolissa on kivasti tilaa älypuhelimelle ja muille päivittäin mukana kulkeville esineille. Ja Minin tyyliin myös säilytysratkaisut on tehty persoonallisella tavalla.

Ajotila vaikuttaa sekä ajettavuuteen että myös sisätilojen tunnelmaan eri värisäyvyin. Tämähän on ajan henki, autojen pitää vaikuttaa tunteisiin ja myös heijastella niitä. Yksilöllisyyttä pitää pystyä korostamaan aina ja joka paikassa.

Kaksi tehovaihtoehtoa

Sähkö-Mini on saatavana Cooperina joko E tai SE -versiona. Jälkimmäisessä sekä suorituskyky että toimintamatka ovat hieman suuremmat. E:ssä tehoa on 135 kW (184 hv) ja voimaa 290 Nm. Satasen nopeuteen ennätetään 7,3 sekunnissa. SE:n vastaavat lukemat ovat 160 kW (218 hv), 330 Nm ja 6,7 sekuntia.
E:ssä akuston koko on 40,7 kilowattituntia, jolla pitäisi WLTP:n mukaan päästä 305 kilometriä. SE:ssä akku on 52,3 kWh kokoinen, ja toimintamatkaa luvataan 402 kilometriä. Latausnopeus on E:ssä maksimissaan 75 kW ja SE:ssä 95 kW.

Takapenkkiläisillä ja tavaroilla ahtaampaa

Uuden designin ja materiaalien myötä Cooperin ohjaamossa on helppo viihtyä. Penkin saa melko alas, jolloin peffa ei ole liian kaukana asfaltista. Ja kun akusto on pohjalevyssä, alhaisen painopisteen pitäisi tehdä hyvää Minin ajettavuudelle.

Ohjaus lienee yhä mikroautomaisen nopea, mutta auton massaa ei mikään taikakeino poista. Näistäkin lisää myöhemmin varsinaisella koeajolla.

Ja jos edessä on viihtyisää, takapenkki käy nopeasti aikuiselle ahdistavaksi paikaksi. Etumatkustajan takana mahtuu vielä istumaan aikuinenkin, kunhan edessä oleva tekee hieman kompromisseja oman istuinmukavuutensa nimissä.

Tavaratila vetää 200 litraa, mikä on nykyaikaisessa pikkuautossa hyvin vaatimaton luku. Kontti ilmaisee käytännössä vain nippa nappa yhden lentolaukun tai pari reppua. Lisätilaa saa tietysti luotua takaistuimet kaatamalla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Countryman

Kun Cooper on yhä alkuperäisen Minin hengen mukainen, Countryman on kasvanut jo kompaktin tila-auton/katumaasturin mittoihin. Pituutta sillä on 4,43 metriä, leveyttä 1,84 metriä ja korkeutta 1,66 metriä.

Ja kun Cooper on ulkomuodoiltaan pelkistetty, Countymanissa on yhä katumaasturimaisuutta korostavia lisukkeita.

Olisi mielenkiintoista nähdä myös Countryman simppelimmässä ulkoasussa, silloin se voisi näyttää yllättävänkin tila-automaiselta. No ehkä seuraavaan sukupolveen… kun katumaasturien suosio alkaa vihdoin taittua ja tila-autot tekevät paluuta. Näin me ainakin toimituksessa veikkaamme.

Ja jos ulkokuorissa on eroja, Countramanin ohjaamossa vallitsee sama henki kuin Cooperissa. Auton takaosa taipuu sen sijaan selvästi paremmin perheellisten arkeen. Jalka- ja pääntilaa on hyvin, ja tavaratila taipuu 460 litran vetoisena jo loma- ja kesämökkireissuihin.

Matkustamo on myös tilojen suhteen joustava, sillä takaistuimia voidaan liikutella ees-taas 13 sentin säätövaroilla. Takaselkänojissa on myös kallistuksensäätö.

Myös nelivetoisena

Cooperin tavoin myös Countryman on tarjolla kahtena tehoversiona. E:n arvot ovat 150 kW (204 hv), 250 Nm ja 8,6 sekuntia. Nelivetoisen SE ALL4:n lukemat ovat puolestaan 230 kW (313 hv), 494 Nm ja 5,6 sekuntia. WLTP-toimintasäde on Countryman E:lle 462 kilometriä ja 433 kilometriä SE ALL4:lle. Molemmissa on sama akku, jonka kapasiteetti 66,45 kWh. Latausteho on enimmillään 130 kW.

Suomeen ensi vuonna

Uuden Mini-perheen tuotanto alkaa loppuvuodesta, joten autoja voisi olettaa saapuvan Suomeen ensi keväänä. Hinnoista ja varustetasoista ei ole vielä tietoa. Saksassa hinnat on jo julkistettu. Cooper E maksaa siellä alkaen 32 900 ja Cooper SE 36 900 euroa. Hinnat siellä ovat siis laskeneet aavistuksen edeltäjään verrattuna.

E-Coutrymanin hinnat alkavat puolestaan Saksassa 43 500 eurosta. Countrymanin sähköversio saa Cooperin tavoin sekin myöhemmin vielä bensan voimin kulkevia sisaria. Mutta vain tämän sukupolven ajan. Vuodesta 2030 alkaen kaikki myytävät Minin kulkevat vain pelkän sähkön voimin.

Ja tätä tavoitetta kohden edeteään Minin omien arvioiden mukaan reipasta vauhtia. Kun nykyisin noin 15 % Minin kokonaismyynnistä on puhtaita sähköautoja, vuonna 2025 tuon lukeman pitäisi olla jo 50 %.

Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Vesa Eskola ja Mini

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy