Kolari eläimen kanssa – Liikenneturvan muistilista onnettomuuspaikalle

Liikenneturva muistuttaa, että jokaisen tielläliikkujan on huolehdittava turvallisuudesta mahdollisen törmäyksen sattuessa sekä tunnettava vastuunsa onnettomuuteen joutuneista eläimistä.

Kesällä teillä liikkuu moottoriajoneuvojen lisäksi myös paljon eläimiä. Pitkä valoisa aika vähentää hämärän ja pimeän aiheuttamaa riskilisäystä, mutta Liikenneturva muistuttaa, että törmäyksiä voi ehkäistä myös omalla ajokäyttäytymisellä.

– Ennakoivan ajamisen periaatteet toimivat tässäkin. Ajamalla nopeusrajoitusten mukaan ja pitämällä kunnon turvavälin saa pelivaraa äkkinäisiin tilanteisiin. Näin kuljettajalla on paremmat mahdollisuudet havaita tielle tullut eläin ja tarpeen mukaan väistää sitä, kertaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski.

Aina on kuitenkin muistettava huolehtia omasta ja muiden tielläliikkujien turvallisuudesta. Vaikkapa yllättäen tielle tulevien pieneläinten kohdalla kannattaa välttää äkkinäisiä väistöliikkeitä tai voimakkaita jarrutuksia peräänajojen ehkäisemiseksi.

– Isommat eläimet, kuten hirvet, peurat, kauriit ja porot, uhkaavat autossa olevien turvallisuutta ja väistäminen mahdollisuuksien mukaan on välttämätöntä. Pienten eläinten kohdalla on harkittava tarkkaan, kannattaako väistöliikettä tehdä, jotta ei aiheuttaisi vaaraa itselleen tai muille. On toimittava siten, ettei omalla toiminnallaan lisää riskejä, Kalmakoski muistuttaa.

Turvallisuus huomioon onnettomuuspaikalla

Jos ajaa eläimen yli, on kuljettajalla eettinen velvollisuus mennä katsomaan, miten sille kävi – toki muu liikenne ja turvallisuus huomioon ottaen. Pahasti loukkaantunut eläin on lopetettava. Asiasta voi ilmoittaa poliisille, joka hoitaa tehtävän autoilijan puolesta.

– Jos vahinko sattuu, on mietittävä, pystyykö paikalla ylipäätään turvallisesti pysähtymään tai siirtämään eläintä pois tieltä. Jos se on mahdollista, on huolehdittava siitä, että on itse mahdollisimman näkyvä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi huomioliivin ja autossa hätävilkkujen käyttöä. Turvallisuus ensin tässäkin, Kalmakoski painottaa.

Aivan kaikissa tilanteissa ei loukkaantuneen eläimen tilaa ole syytä sännätä tarkastamaan omatoimisesti. Esimerkiksi suurpeto tai villisika on loukkaantuneena vaarallinen, eikä onnettomuustilanteessa vahingoittunutta eläintä tule lähestyä.

Näissä tilanteissa apuun hälytetään riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä Suurriistavirka-apu (SRVA) -organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta.

Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin ja hälytystehtävä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta.

Loukkaantuneet kotieläimet hoitoon

Loukkaantuneet kotieläimet, kuten koirat ja kissat, on toimitettava päivystävälle eläinlääkärille hoitoon. Kuolleesta lemmikkieläimestä on asiallista ilmoittaa eläinsuojeluvalvojalle tai poliisille, sillä joku varmasti kaipaa tietoa lemmikistään.

– Isomman eläimen kanssa kolaroitaessa on aina ilmoitettava asiasta poliisille. Muuta liikennettä on varoitettava viemällä varoituskolmio asianmukaiseen paikkaan. Jos eläin on kuollut, voi sen siirtää mahdollisuuksien mukaan turvallisesti pientareelle. Hätäkeskukseen (112) soittamalla saa viranomaisapua ja ohjeita tällaisiin tilanteisiin. Soitto helpottaa tapauksen jälkipuintia, Kalmakoski sanoo.

Lähde Liikenneturva Kuvitus Antti Hentinen