Lahden eteläinen kehätie: koko kansan kehäväylä

Lahden eteläinen kehätie on tällä hetkellä Suomen suurin käynnissä oleva tiehanke. Se sisältää melkein kaikki puolet, mitä suomalaisessa tienrakentamisessa ylipäätään voi tulla vastaan.

Parhaillaan rakennettava Lahden eteläinen kehätie on paljon muutakin kuin pelkkä 120 000 asukkaan kaupungin ohittava väylä. Se on osa Etelä-Suomea halkovaa valtatie 12:ta – erittäin tärkeää poikittaisyhteyttä Varsinais-Suomesta Pirkanmaan kautta Kymenlaaksoon ja edelleen itärajalle.

Uusi tie sijoittuu kaiken lisäksi kohtaan, missä se risteää vilkkaan, Uudeltamaalta Sisä-Suomeen johtavan valtatie 4:n kanssa.

Nykyinen valtatie 12 kulkee ruuhkautuneena Lahden keskustan lävitse. Uusi tie on linjattu tuntuvasti etelämmäs, ja sujuvoittaa etenkin raskaan liikenteen kulkua oleellisesti. Myös lyhyen matkan liikenne hyötyy, kun kehätie rauhoittaa olemassa olevia teitä paikallisten käyttöön.

Hollolan ja Lahden alueelle sijoittuva 13-kilometrinen kehätie käsittää 6 eritasoliittymää, kaksi maantietunnelia ja 32 uutta siltaa. Lisäksi korjataan neljä vanhaa siltaa. Kokonaisuuteen kuuluu myös valtatie 4:n moottoritien lisäkaistojen rakentaminen kehätien itäpäähän.

Kaksi- ja nelikaistaista tietä

Kehätien laajuudesta kertoo paljon se, että savotta on jaettu kahteen hankeosaan ja kolmeen urakkaan. Hankeosa 1A eli Hollolan Soramäestä Lahden Okeroisiin ulottuvaa osuus sisältää 7,2 kilometriä yksiajorataista eli kaksikaistaista tietä, joka on mitoitettu 100 km/h nopeusrajoitukselle.

Hankeosa 1B:n eli Nikula–Kujala puolestaan tuottaa nelikaistaista, keskikaiteella varustettua kaupunkimoottoritietä 6,2 kilometrin verran. Nopeusrajoitus on tälle pätkälle mitoitettu lukemaan 80 km/h – syynä tunnelit sekä tiheässä olevat eritasoliittymät.

Pakettiin sisältyy myös hankeosa 2 eli 3,1 kilometriä pitkän Lahden eteläisen sisäänmenoväylän eli Uudenmaankadun (maantie 167) parantaminen kaksiajorataiseksi. Tie yhdistää Helsinkiin vievän moottoritien ja Lahden keskustan, ja palvelee paikallisliikennettä myös asutuksen sekä suurten kauppaliikkeiden välillä.

Oman mausteensa tuo rakennusympäristön vaihtelevuus. Hollolan puolella tietä tehdään lähes asumattomalle seudulle, kun taas Lahdessa työskennellään tiukasti asutuksen keskellä.

Jopa vuoden etuajassa

Hollolan kunta osallistuu kehätiehankkeeseen 2,8 prosentin siivulla, Lahden kaupungin osuus on 25,2 prosenttia, ja lopusta 72 prosentista vastaa Väylävirasto eli valtio. Yhteissumma kohoaa 275 miljoonaan euroon. Työllistävä vaikutus on keskimäärin reilut 400 henkeä läpi hankkeen rakentamisvaiheen.

Kun ottaa huomioon sen, miten haastavaan ympäristöön tietä on tehty, tulosta on syntynyt nopeasti. Hollolan päässä rakentaminen alkoi huhtikuussa 2018, ja Lahden puolella pari kuukautta myöhemmin. Kehätien on tarkoitus valmistua ajokuntoon vuoden päästä, jolloin alkaa tunnelijärjestelmien testausvaihe.

Jos kaikki menee suunnitellusti, alkuperäiseen budjettitekstiin nähden hanke saattaa siis olla jopa vuoden etuajassa. Nykyinen valtatie 12 jää Lahden ja Hollolan paikallisliikenteen käyttöön.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus ja Väylä