Lahden eteläinen kehätie: vanha väylä rekkojen tukkima

Valtatie 12 kulkee Päijät-Hämeen kohdalla pian uutta linjaa pitkin. Vanha, moniongelmainen väylä olikin jo korkea aika siirtää historiaan.

Parhaillaan rakennettavan Lahden eteläisen kehätien alkutahdit luotiin jo 1960-luvulla, jolloin tielinjalle jätettiin aluevaraus. Nykyistä valtatie 12:ta päädyttiin kuitenkin vuosien saatossa parantamaan, leventämään ja jopa rakentamaan kokonaan uusi pätkä kaupungin kupeeseen, mutta nämä ratkaisut vanhenivat nopeasti.

Lahti onkin jäänyt ainakin eteläisemmän Suomen suuremmista – ja vähän pienemmistäkin – kaupungeista viimeiseksi, jossa valtatie halkoo keskustan katuverkkoa.

Paitsi, että läpikulkuliikenne sekoittuu Lahden ja naapurikunnan Hollolan paikallisliikenteen kanssa, autovirta joutuu noin 13 kilometrin matkalla taapertamaan peräti 25 liikennevalojen läpi! Niinpä liikenne ruuhkautuu monin paikoin – etenkin, kun raskaan liikenteen osuus vuorokausiliikenteestä pian poistuvalla valtatien välillä Soramäki–Joutjärvi on 7–11 prosenttia.

Maksaa itsensä takaisin

Vaikka uusi tie ei luonnollisesti synny ilmaiseksi, sen lasketaan kurovan hintansa takaisin monessakin muodossa. Hyöty/kustannussuhde on noin 2,0, eli sijoitettu euro tuottaa kahden euron hyödyn. Se on tiehankkeelle poikkeuksellisen kova. Vertailun vuoksi ratahankkeissa päästään noin välille 1,0–1,5.

Uuden tien nopeusrajoituksiksi on mitoitettu 80–100 km/h, mikä voittaa vanhan tien mennen tullen. Nykyisellä tiellä rajoitukset vaihtelevat välillä 70, 60 ja 50 km/h riippuen siitä, miten lähellä Lahden keskustaa ajetaan.

Tiesuunnitelmavaiheessa onkin laskettu, että uutta kehätietä ajettaessa säästää 5–6 minuuttia vanhaan tielinjaukseen nähden, eikä tässä ole vielä huomioitu nykyisellä tiellä olevien liikennevalojen hidastavaa vaikutusta. Todellinen ajansäästö on siis etenkin ruuhka-aikoina selvästi suurempikin.

Tämä alentaa merkittävästi yritysten kuljetuskustannuksia, ja vähentää myös päästöjä. Erikoiskuljetusten reititkin paranevat koko seudulla. Lisäksi valtatien poistuminen nykyiseltä paikaltaan parantaa asumisviihtyvyyttä niin melun, päästöjen kuin liikenteen sujuvuudenkin kannalta.

Teksti: Jussi Saarinen Kuvat: Jari Saarentaus