Lähes sadan vuoden virhe: lyijyllisen bensiinin jakelu päättyi maailmassa

Suomessa lyijyn käyttö bensiininissä käyttö kiellettiin jo 1994, joten asia lienee vaipunut useimmilla jo unholaan. Nyt YK kertoo, että lyijyllisen bensiinin jakelu tieliikenteessä on päättynyt kaikkialla maailmassa.

Lyijyllisen bensiinin jakelu ja valmistus tieliikennekäyttöön on päättynyt koko maailmassa. Viimeinen lisäaineella varustettua bensiiniä valmistanut öljynjalostamo oli Algerian valtiollisen öljy-yhtiö Sonatrachin omistama laitos Barakissa lähellä Algerian rannikkoa. Samalla Sonatrach kertoi, että lyijyllinen polttoaine poistui sen liikennepolttoaineiden jakeluverkostosta heinäkuun aikana. Yhtiö myös puhdisti jalostamo- ja jakeluverkostonsa välivarastot.

Algeria oli 2020 maailman ainoa valtio, jossa lyijyllistä bensiiniä oli edelleen markkinoilla. Vielä vuonna 2002 tetraetyylilyijyä käytettiin tieliikenteen polttoaineissa 117 maassa. Tuolloin YK:n ympäristöohjelma UNEP alkoi kampanjoimaan aktiivisesti tieliikenteen polttoaineiden lyijyttömyyden puolesta ja lähes kahden vuosikymmenen aikana se auttoi yhteensä 86 maata luopumaan lyijyn käytöstä.

Nyt työ on vihdoin tehty, mutta kuohujuomia ei poksautella.

– Se oli ennemminkin "vihdoinkin olemme valmiita", naurahti UNEP:in kestävän liikkumisen johtaja Rob De Jong.

Kollegat ovat kuitenkin positiivisemmalla mielellä.

– Luulen, että tämä saattaa olla suurin yksittäinen onnistuminen ympäristösektorilla, kommentoi Yhdysvaltain ympäristöviraston entinen moottoriajoneuvojen päästöohjelmajohtaja Michael Walsh.

– En ole mikään Pollyanna (riemusta tanssija) ilmastonmuutoksen suhteen. Mutta ainakin voimme sanoa, että ratkaisimme (lyijyllisen bensiinin) ongelman. Tehdään jotain muuta samanlaista. Se antaa minulle toivoa, Walsh jatkoi.

– Lyijyllisen bensiinin kiellon onnistunut toteuttaminen on iso merkkipaalu maailmanlaajuiselle terveydelle ja ympäristölle, kommentoi UNEP:in pääjohtaja Inger Andersen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sadan vuoden terveyshaitat

UNEP arvioi, että bensiinissä käytetty lyijy on ollut osallisena vuosittain yli 1,2 miljoonan ihmisen ennenaikaisessa kuolemasta. Luopumalla lyijystä maailmanlaajuisessa taloudessa on säästetty yli 2,4 biljoonaa dollaria (yli 2,0 biljoonaa euroa) terveydenhoitokustannuksina. Lyijyn käyttö on linkitetty tutkimuksissa myös lasten alentuneeseen älykkyysosamäärään, käytöshäiriöihin, sokeuteen, anemiaan ja lukuisiin muihin terveyshaittoihin.

Lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena alkoi 1922. General Motorsin tutkimuslaboratoriossa etsittiin joulukuussa 1921 bensiiniin sopivaa lisäainetta, joka estäisi nakutusta. Karkeasti käynyt moottori alkoikin hyrisemään välittömästi lyijyn lisäämisen jälkeen. Lyijy nosti polttoaineen oktaanilukemaa, parantaen sen puristusominaisuuksia, ja samalla lyijy voiteli venttiilinvarsia.

Terveyshaittoihin kohdistuneista tutkimusnäytöistä huolimatta lyijyn käyttö väheni vasta, kun kolmitoimikatalysaattorit ja happianturit yleistyivät henkilöautoissa. Lopullinen käänne tapahtui, kun näitä autoja varten suunniteltu lyijytön 95E-bensiinilaatu saapui markkinoille. Suomessa lyijyllisen bensiinin käyttö kiellettiin ensimmäisten joukossa Euroopassa vuonna 1994.

UNEP arvioi työn mielekkyyttä myös sähköistyvän tieliikenteen aikakaudella. Vaikka kehittyneissä maissa siirrytään yhä enemmän sähköisiin ajoneuvoihin, on maailman tieverkoille saapumassa YK:n arvioissa lähivuosikymmeninä yli 1,2 miljardia ajoneuvoa. Niistä monet käyttävät edelleen fossiilisia polttoaineita. Lyijyllisen bensiinin viimeisinä käyttöpaikkoina olivat varsinkin Afrikan maat, jotka ovat jatkossakin vientikohteina autoille, jotka ovat muualla romutusikäisiä tai -kuntoisia.

Pienlentokoneissa käytettävä lentobensiini sisältää edelleen lyijyä enintään 0,56 grammaa litralta.

Teksti: Aake Kinnunen Lähteet: Autoblog, UNEP, SEO Kuvat: Porvoon jalostamo / Neste, Timo Turkula