Lataus- ja jakeluinfratukia jatkettava – elinkeinoelämän järjestöt vaativat

Tukien jatkaminen on ”olennaisen tärkeää, jotta puutteellinen lataus- ja jakeluinfra ei jarruttaisi liikenteen käynnistymässä olevaa käyttövoimamurrosta.” EU:n linjaus: Vuosi 2025 tihentää latausverkostoa.

Valtiovarainministeriö esittää budjettiesityksessään liikenteen lataus- ja jakeluinfratukien rahoituksen lopettamista jo ensi vuoden alussa. Se huolettaa elinkeinoelämän järjestöjä, jotka ulostulossaan tähdentävät, että tukien jatkaminen on ”olennaisen tärkeää, jotta puutteellinen lataus- ja jakeluinfra ei jarruttaisi liikenteen käynnistymässä olevaa käyttövoimamurrosta.”

Järjestöjen yhteisen kannanoton mukaan liikenteen kunnianhimoisia vuodelle 2030 asetettuja päästötavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman määrätietoisia käyttövoimamurrosta edistäviä toimia.

Fossiilittoman liikenteen tiekartan ja edellisen hallituksen tavoitteiden mukaan Suomen liikenteen haitalliset päästöt oli määrä vähentää puoleen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Petteri Orpon (kok) nykyhallituksen ohjelmassa todetaan seuraavasti:

”Hallitus jatkaa arjen kustannuksia lisäämättömiä toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi, kuten kaasu- ja sähköautolatausverkoston kehittämistä ja käyttövoimamuutoksen helpottamista erityisesti raskaassa liikenteessä sekä henkilöautojen käyttövoimien veroporrastuksilla. Helpotetaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin ja fossiilisia polttoaineita käyttävien autojen konvertointia sekä henkilö- että raskaassa liikenteessä.”

Toiveissa tukien ennakoitavuus

Elinkeinoelämän järjestöt muistuttavat, että valtio on tukenut vaihtoehtoisten polttoaineiden julkisen lataus- ja jakeluinfran kehitystä vuoden 2025 loppuun voimassa olevalla ns. liikenteen infratuella, jota on jaettu julkisten suurtehoisten latauspisteiden sekä vedyn jakeluinfran kehittämiseen.

Tämän lisäksi valtio on tukenut taloyhtiöiden ja työpaikkojen latausinfrainvestointeja. Järjestöt esittävät tukien sisällyttämistä alkavan kehyskauden suunnitelmiin sekä tukien uudistamista ja laajentamista.

Järjestöjen kannan mukaan tukien aikaistettu lopettaminen olisi lyhytnäköistä.

”Pitkäjänteiset ja ennakoitavat tuet ovat edellytys maantieteellisesti kattavan ja eri liikennemuotojen tarpeet huomioon ottavan lataus- ja jakeluinfran aikaansaamiselle. Tukien lakkauttaminen olisi myös hallitusohjelman vastaista, sillä hallitusohjelma nostaa esille taloyhtiöiden latausmahdollisuuksien sekä kaasu- ja sähkölatausverkoston kehittämisen”, todetaan yhteistiedotteessa, jonka allekirjoittajina ovat Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus ry, Logistiikkayritysten Liitto ry, Palvelualojen työnantajat Palta ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry sekä Teknologiateollisuus ry.

Taloyhtiöiden tuki tärkeässä roolissa

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta jaettu taloyhtiöiden latausinvestointien tuki on järjestöjen mukaan ollut tärkeä liikenteen sähköistymisen mahdollistaja. Taloyhtiöt ovat nimittäin hakeneet tukea aktiivisesti ja useimmissa tapauksissa latausinvestointeja ei ilman tukea olisi voitu toteuttaa.

Tiedotteessa nykytilaa kuvataan toteamalla, että ”taloyhtiöiden latausinfratuen jatkolle on suuri tarve, sillä suurimmassa osassa kerros- ja rivitalokiinteistöjä ei ole vielä sähköautojen lataamiseen soveltuvia latauspisteitä.”

Autoilun arjen mahdollistamisen näkökulmasta ei ole yllätys, että kotilatausmahdollisuuden puuttuminen on yhä yksi yleisimmistä syistä olla hankkimatta ladattavaa autoa.

Tukia ja markkinaehtoisuutta

Järjestöt huomauttavat, että ilman valtakunnallista kattavaa lataus- ja jakeluverkkoa kotitalouksilla ja yrityksillä ei ole mahdollisuutta investoida sähkö-, kaasu- tai vetykäyttöisiin ajoneuvoihin.

Pääteiden latausverkosto on ulostulon mukaan viime vuosina rakentunut pitkälti markkinaehtoisesti, mutta julkisen infran tuella on voitu täyttää latauspisteverkon katvealueita ohjaamalla tuki kohteisiin, jotka eivät markkinaehtoisesti rakentuisi vielä pitkään aikaan.

Erityisesti pikalatausverkostossa on vielä katvealueita, järjestöt tähdentävät.

Muna/kana -ilmiö

Latausta ei tule tarjolle, kun sille ei ole kysyntää ja toisaalta ladattavia ajoneuvoja ei hankita, jos ei ole riittävän tiheää latausverkostoa.

Elinkeinoelämän järjestöt ovat huolissaan tavarakuljetusten mahdollisuuksista sähköistyä: kuorma-autojen latausinfra ei markkinaehtoisesti laajene lähivuosina, koska sähkökäyttöisten kuorma-autojen määrä on vielä pieni.

Moottori kertoi tavarakuljetusten sähköistymisen haasteista aiemmin haastattelemalla VTT:n liikennetutkimuksen johtaja Ari Aaltoa, joka arvioi, että henkilö- ja pakettiautoissa sekä kaupunkiliikenteen busseissa sähköistyminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta työkoneissa, raskaan liikenteen rahtiajoneuvoissa, meriliikenteessä ja ilmailussa vasta alussa.

Ongelma on, ettei kuorma-autoille soveltuvaa julkista latausverkostoa ole. Ongelma nostetaan esiin tiedotteessa: ”Varikkoalueiden, satamien ja terminaalien latausverkostoon tarvittaisiin alkuvaiheessa tukea, sillä kuorma-autojen sähköistymisessä ollaan vasta alkumetreillä. Latausinfran puutteet jarruttavat kuorma-autokannan sähköistymistä, sillä ilman kattavaa latausverkostoa autojen toimintamatkat eivät riitä vaadittaviin kuljetustehtäviin.”

EU-linjaus tihentää latausverkostoa

Moottori kertoi Vuosi 2025 tuo sähköautojen pikalatausta 60 km välein valtaväylille -otsikon alla huhtikuussa, että EU-tavoitteet ja lainsäädäntö ohjaa kohti suuria latauskenttiä ja suurteholatausta. Se tarkoittaa, että Suomen valtaväylien varrella tulisi rakentaa jo vuoteen 2025 mennessä sähköhenkilöautoille latauskentät 60 kilometrin välein. Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 300 kW, ja ainakin yhdeltä latausasemalta ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia.

Ja vuoteen 2030 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat kaksinkertaisiksi: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latausasemalta ulos vähintään 150 kW.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Kempower, Moottorin arkisto Lähteet: Hallitusohjelma, VTT, elinkeinoelämän järjestöjen yhteistiedote

a:5:{i:0;s:6:"136413";i:1;s:6:"134007";i:2;s:6:"111314";i:3;s:6:"131703";i:4;s:6:"103929";}