9.5.2023 Uutinen Rohkeutta sähköisen liikenteen ratkaisuihin – penää VTT:n uusi tutkimusprofessori Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Mikko Pihlatie: ”Suomen kansallisena kilpailutekijänä voi tulevaisuudessa hyvin olla halpa uusiutuva sähkö ja sen joustava suora käyttö liikenteessä.” Liikenteen sähköistyminen voi olla yksi Suomen kärkihankkeita ihan kansainvälisestikin vertaillen. ”Suomen kansallisena kilpailutekijänä voi tulevaisuudessa hyvin olla halpa uusiutuva sähkö, ja sen joustava suora käyttö niin liikenteessä, teollisuudessa kuin myös rakennetussa ympäristössä." Arvion esittäjä on tutkimusprofessori Mikko Pihlatie, jonka tuore nimitys vahvistaa VTT:n tieteellistä osaamistaan sähköisen liikenteen tutkimuksessa niin Suomessa kuin myös kansainvälisesti. Vaikka liikenteen sähköistymisen mahdollistavat teknologiat ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana nopeasti, ratkaisujen soveltamisessa on vielä paljon tehtävää. Pihlatie muistuttaa, että vihreä siirtymä on Suomelle valtava mahdollisuus myös liikenteen saralla. – Liikenteen alalla sähköistymisen ja älykkään latauksen kautta saatava jousto sektori-integraatiossa voi tuoda meille erittäin suuren mittaluokan kilpailuetua. Teollisten investointien puolella Suomeen kannattaa tavoitella laajaa investointiaaltoa jo kolmella osa-alueella: uusiutuvan energian tuotannossa sekä akkuarvoketjun ja vetyarvoketjun investoinneissa, Pihlatie linjaa. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Nollapäästöisyyteen matkaa Liikenne aiheuttaa neljänneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä. Liikennesektorilta vaaditaan vielä merkittävää murrosta, jotta Suomi saavuttaa tavoitteensa nollapäästöisestä liikenteestä. Sähköinen liikenne on yksi vastaus, mutta ratkaisuja tulisi Pihlatien mukaan soveltaa myös käytännössä entistä laaja-alaisemmin. VTT:n sähköisen liikenteen tutkimuksen tavoitteena on tukea liikenteen vihreää siirtymää. Se tarkoittaa uusien innovaatioita luomista ja niiden jalkauttamista käyttöön. Pihlatien mukaan innovaatioiden teollistamisen kannalta on oleellista, että huippututkimus yhdistyy riittävän varhaisessa vaiheessa sopiviin kumppaneihin. – Näin voimme huomioida loppukäyttäjien tarpeet ja vaatimukset jo innovaatioiden kehitysvaiheessa. Jos haluamme vaikuttaa laajasti, meidän pitää pystyä luomaan eri osapuolet yhdistäviä ekosysteemejä ainakin Euroopan tasolla, Pihlatie sanoo. Sähköistymistä ja vedyn käyttöä Pihlatien näkemyksen mukaan sähköisen liikenteen tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Tulee kuitenkin harkita, mihin saakka raskaimmat ja pitkän matkan maantiekuljetukset, liikkuvat työkoneet tai vesi- ja lentoliikenne voidaan sähköistää. Pihlatien mukaan on syytä kysyä mikä rooli on vedyllä? – Miten voimme varmistaa akkujen ja sähköajoneuvojen suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja turvallisuuden? Toivon tutkimusprofessorina voivani vastata näihinkin kysymyksiin, ja näkeväni ratkaisujen entistä rohkeampaa soveltamista käytännössä, Pihlatie toivoo. Hän kertoo, että VTT:llä kehitellään parhaillaan esimerkiksi sähköajoneuvojen energian- ja lämmönhallintaa, halpoja kaksisuuntaisia käyttäjälähtöisiä latauslaitteita sekä suuren tehon pikalatausta raskaisiin ajoneuvosovelluksiin. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Tanskasta Suomeen Tutkimusprofessoriksi toukokuun alusta nimitettty Mikko Pihlatie on työskennellyt VTT:llä pitkään tutkijana sekä tiiminvetäjänä energiateknologioiden ja niiden soveltamisen parissa. Tätä ennen hän oli tutkijana Tanskan teknillisessä korkeakoulussa DTU:ssa, ja vuonna 2010 Pihlatie oli mukana käynnistämässä kansallista soveltavaa akkututkimusta. Raskas liikenne jälkijunassa VTT:n liikennetutkimuksen johtaja Ari Aalto muistuttaa, että liikenteessä tulee ottaa vahvemmin käyttöön myös tuonnista riippumattomia ja huoltovarmuutta lisääviä energiaratkaisuja. Hänen mukaansa ajoneuvojen akut voidaan valjastaa kaksisuuntaisella latauksella tarjoamaan joustavuutta koko energiajärjestelmälle. – Henkilö- ja pakettiautoissa sekä kaupunkiliikenteen busseissa sähköistyminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta työkoneissa, raskaan liikenteen rahtiajoneuvoissa, meriliikenteessä ja ilmailussa vasta alussa. Sähköisiä ajoneuvoja voidaan jatkossa hyödyntää myös kansallisen energiajärjestelmän kysyntäpiikkien tasaamisessa, ja nykyistä omavaraisempien ja kriisinkestävien ratkaisujen kehittelyssä, Aalto taustoittaa. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 21.7.2026 Uutinen Täällä rankkasateet aiheuttivat eniten vahinkoa teille – useita tulvia ja sortumia viikonlopun aikana 21.7.2026 Autoilu Kesän helteet vaikeuttavat auton pesua – tiesitkö nämä käytännön vinkit, joilla peset auton kuin ammattilainen? 20.7.2026 Autoilu Väsymys ei kuulu ratin taakse – näillä vinkeillä huomaat väsyneen kuljettajan sekä ehkäiset onnettomuudet 18.7.2026 Esittely XPeng L03 tähtää ID.4:n paikalle kiinalaisella aggressiivisuudella 18.7.2026 Uutinen Kansainvälistymispalkinnon saanut Motonet laajenee ulkomailla – tänne aukeavat seuraavat liikkeet 17.7.2026 Päivän kuva Kokeilussa oleva eläinten suojatie – täyttä totta Naantalissa ja Nousiaisissa 17.7.2026 Ajoneuvot Kaikki eivät halua ajaa katumaastureilla – tämä on Dacian ratkaisu 16.7.2026 Ajoneuvot Nämä ovat kiinalaisen Denzan uutuudet – Z ja BAO 5 taistelevat aivan eri luokissa 15.7.2026 Liikenne Veneilemään menossa? – Viranomaisen vinkeillä takaat pääsyn takaisin rantaan Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 20.7.2026 Matkailu Auto rikki ja avain poikki: perheen karavaanariuran tulikasteesta kotimaan matkailun riemuun 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat? 19.7.2026 Kotimaanmatkailu Ruuhinevalta löytyy yksi Suomen erikoisimmista nähtävyyksistä 20.7.2026 Lentokoneet Venäläisen Volga-Dneprin entisen tytäryhtiön entisen brittitytäryhtiön entinen rahti-Jumbo pyörähti vanhojen aikojen muistoksi Helsinki-Vantaalla 19.7.2026 Klassikko Tämän Škodan muodot luotiin tuulitunnelissa jo 1930-luvulla 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 19.7.2026 Kuluttajat Dacian moottori hajosi 70 000 kilometrissä, mutta sitten katse kääntyi auton huoltohistoriaan 17.7.2026 Päivän kuva Tiedätkö mitä nämä numerosarjat vanhojen paketti- ja kuorma-autojen kyljessä tarkoittavat?