Liikenne lisääntyy, tiet eivät pysy kunnossa

Rahapula on vähentänyt merkittävästi teiden päällystämistä ja kunnostamista – huonokuntoisia siltoja yli 500.

Liikenteen näkökulmasta kulunut vuosikymmen on ollut maanteiden liikennemäärien kasvun ajanjakso. Valtion kirstusta ei kuitenkaan ole saatu riittävästi euroja teiden kunnossapitoon.

Maanteiden liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien 2010 ja 2018 välillä noin 6,5 prosenttia, selviää Väyläviraston tiedoista. Kuluneella vuosikymmenellä tieliikenne on kasvanut lähes joka vuosi – poikkeuksena ovat olleet vain vuodet 2012 ja 2013. Näinäkin vuosina liikennemäärät vähenivät hyvin maltillisesti.

Moottoritietä ja uusia siltoja

Lahden eteläinen kehätie on tällä hetkellä Suomen suurin käynnissä oleva tiehanke. Suomen maantieverkostolla on mittaa noin 78 000 kilometriä. Vaikka tieverkoston pituus on pysynyt samanlaisena koko 2000-luvun, ei se tarkoita, ettei tiestöllä olisi tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi moottoriteitä oli vuonna 2019 noin 926 kilometriä, kun vuonna 2010 niitä oli 765 kilometriä.

Ajo-olosuhteetkin ovat jonkin verran kohentuneet: valaistuja maanteitä on nyt 300 kilometriä enemmän kuin vuosikymmenen alussa.

Myös siltojen määrä on kasvanut, niitä on rakennettu tällä vuosikymmenellä noin 300 kappaletta. Joukossa on useita poikkeuksellisen pitkiä siltoja. Hiljattain valmistuneet Vekaransalmen silta, Jännevirran silta ja Laitaatsalmen silta nousevat kaikki Suomen pisimpien siltojen kärkikymmenikköön. Maantieverkolla on nyt noin 15 000 siltaa.

Tuhat kilometriä vähemmän

Teiden korjausvelka on kasvanut 2010-luvulla. Vuosituhannen alussa 2000–2010 päällystysmäärät olivat noin 3 500 kilometriä vuodessa. Vuosina 2010–2018 päällystetiin vain hieman alle 2 500 kilometriä maanteitä vuodessa. Supistuneet päällystysmäärät ovat johtuneet rahoituksen puutteesta.

Korjausvelan kasvu näkyy päällysteiden lisäksi muun muassa myös silloissa. Painorajoitettuja siltoja on tällä hetkellä yli 400 ja huonokuntoiseksi luokiteltuja siltoja yli 500. Painorajoituksiin vaikuttaa myös ajoneuvojen koon kasvu.

Tasokorotus avittaa – vain hieman

Vaikka 2010-luvulla korjausvelka kasvoi, on toivoa paremmasta, sillä uusi hallitusohjelma toi perusväylänpitoon pysyvän 300 miljoonan euron tasokorotuksen. Väylä kykenee sen turvin hiljalleen vähentämään tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelkaa. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpitoon tulee 362 miljoonaa euron lisärahoitus vuonna 2020.

– Lisärahoitus on todella tärkeä. Sillä vähennetään liikenteen pullonkauloja sekä toteutetaan päästöjä vähentäviä ja liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Rahoituksen kohdentaminen parantamishankkeisiin johtaa kuitenkin siihen, että korjausvelkaa pystytään vähentämään melko hitaasti, Väylän pääjohtaja Kari Wihlman arvioi.

Lähde: Väylä Kuvat: Moottorin arkisto

Lue lisää:

• Lahden eteläinen kehätie: koko kansan kehäväylä