Liikenneväylien rahoitus vuosiksi 2021

Perusväylänpidon rahoitustasoa määrä nostaa, rautatiet saamassa vankkaa tukea. Tiestön kunnosta huolissaan oleva Autoliitto kritisoi rahoituksen painotuksia poliittiseen päätöksentekoon vietävässä valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille 2021–2032, joten se etenee selontekona eduskunnalle ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän rattaisiin. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä.

Ministeriön mukaan tavoitteena on, että ”liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.”

Suunnitelma liittyy myös kansallisiin liikenteen päästötavoitteisiin eli haitallisten kasvihuonepäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja päästöjen nollautumiseen sen jälkeen. Tätä sivuaa ministeriön linjaus, että ”ihmisillä tulisi olla mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja erityisesti kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ministeri Timo Harakka: historiallista

Toiveet ovat korkealla, että nyt ollaan tie- ja raideinvestointien, kunnossapidon ja ylipäätään kaikkien liikennemuotojen kehityksen suhteen tekemässä suunnitelmaa, joka kantaa pitkälle.

– Nyt tehdään historiaa. Vuosikymmenen päähän ennakoiva suunnittelu ja tietopohjainen päätöksenteko auttavat saavuttamaan samalla rahalla enemmän, tehokkaampaa ja kestävämpää, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ilakoi tänäisessä tiedotustilaisuudessa.

Ministeri kiitteli vuolaasti eduskuntapuolueita niin hallituksesta kuin oppositiosta. Ministeri myös lupasi, että suunnitelman jatkotarkasteluissa ja liikennerakentamisen toimeenpanovaiheessa vuorovaikutus jatkuu eri tahojen kanssa.

Rahoitusta tarkoitus nostaa

Valtio vastaa jatkossakin valtion väylien rahoituksesta. Tämän nyt etenevän suunnitelman pohja-ajatuksena on, että maan väyläverkon rahoituksessa saavutettaisiin perusväylänpidon rahoitustason nostaminen.

– Maan väylien korjausvelka kääntyy vihdoin laskuun vuosien 2025–2026 paikkeilla, arvioi ministeri Harakka tiedotustilaisuuden vastauksessaan.

”Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti”, linjataan selonteossa.

Rautatiet saamassa ison potin

Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille.

Liikenneministeriön tiedotteessa asia perustellaan seuraavasti: ”Tämä johtuu siitä, että erityisesti vuosikymmenen loppupuolella rataverkolla on suuria peruskorjaustarpeita. Lisäksi tähän vaikuttaa pyrkimys hyödyntää EU-rahoitusta, joka kohdistuu nimenomaan rataverkkoon.”

Kun joku saa, on se usein joltain pois, niin tässäkin tapauksessa, sillä valtion kirstu ei ole pohjaton.

Tiestön osalta lohdutuksena tiedotteessa toki mainitaan, että: ”tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla.”

Tieverkon rahoitustaso säilyy luvatusti jatkossakin rataverkkoa suurempana, kertoo liikenneministeriö.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoliitto: tieliikenne jää jalkoihin

Suunnitelman valmistelun aikana lukuisat eri tahot ovat arvioineet kriittisesti, että liikennejärjestelmän kokonaisrahoitustaso jää riittämättömäksi.

Tierahoituksen ongelmiin puuttunut Autoliitto on oudoksunut, että rautatieliikenne saa käyttöastettaan vankemmin rahallista tukea.

Autoliiton mukaan suunnitelmissa ja rahoituspäätöksissä tulisi huomioida paremmin, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Autoliiton ilmaisema huoli perustuu siihen, että esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei autoilijoiden etujärjestön mukaan vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa.

Erityisesti maanteiden kehittämisen rahoitustasoa on valmistelun eri vaiheissa kritisoitu vedoten maanteiden korkeaan liikennesuoritteeseen niin henkilö- ja tavaraliikenteessä verrattuna muihin liikennemuotoihin.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on kiteyttänyt kantanaan, että nyt esitetyllä rahoitustasolla tieverkoston korjausvelan aleneminen tapahtuu erittäin hitaasti.

– Tieliikenteen osuuden kokonaisrahoituksesta tulisi vastata paremmin sen suhteellista osuutta liikennesuoritteesta. Suunnitelmassa tulisi ottaa myös huomioon henkilöautokannan sähköistymisen asettamat vaatimukset tieverkostolla.

Talousarviot tarkentavat eurosummia

– Valtio vastaa jatkossakin valtion väylien rahoituksesta, ministeri Harakka linjaa ja arvioi, että painopiste rahoituksessa siirtyy yhä voimakkaammin kestävän liikenteen edistämiseen.

Tulevat talousarviot tietty tarkentavat liikenneväyliin käytettävissä olevia eurovirtoja.

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosia 2021–2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman ja talousarviopäätösten mukaisesti vuosien 2021–2024 osalta. Vuosille 2025–2032 suunnitelmassa esitetään lisäyksiä liikennejärjestelmän rahoitukseen. Suunnitelmassa esitetyt kustannukset ovat arvioita ja niiden toteuttaminen riippuu tulevista talousarviopäätöksistä.

Mannaa ei riitä kaikille tai riittävästi

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota kutsutaan myös nimellä Liikenne12, on kunnianhimoinen ja Suomen historiassa ainutlaatuinen ponnistus, monestakin eri näkökulmasta. Sen tavoitteiden toteutumiselle voi toivoa menestystä – ja pessimistinä epäillä, että terävin kunnianhimo vesittyy poliittisessa kättenväännössä ja kompromissien etsinnässä.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla on tarkoitus pyristellä irti lyhytnäköisestä siltarumpupolitikoinnista, jossa kansanedustajien ja puolueiden ulostuloja sekä investointialoitteita ja -päätöksiä ohjaa liian väkevästi äänestäjien mielistely omalla paikkakunnalla tai ylipäätään. Pitkäjänteisellä maan verisuoniston eli liikenneväylien rahoitussuunnitelmalla voidaan irtautua poliittisesta tuuliviireilystä, jossa poliittisten päätöksien painotuksia ja perusteluja heiluttavat aina seuraavat vaalit.

Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa laadittavan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on yli hallituskausien ulottuva suunnittelu, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon. Parlamentaarisesti eli kaikki puolueet mukaan ottaen suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sitä päivitetään hallituskausittain tarvittaessa ja suunnittelutyötä tehdään myös aina seuraavat neljä vuotta eteenpäin.

Suunnitelmassa on kyse paitsi pitkästä aikajaksosta, myös mittavista eurosummista: teiden, siltojen, rautatielinjausten tai satamaväylien rakentaminen, ylläpito ja korjaaminen ei ole halpaa lystiä, etenkään Suomessa, jossa karut vuosittaiset säävaihtelut tekevät omia tuhojaan esimerkiksi teiden routavaurioiden muodossa.

Euroja on aina, myös liikenneinfran ylläpitoon liittyen, tietty jaossa aina vähemmän kuin kukin eri liikennemuodon edustaho toivoisi. Valtion kirstusta ei liikene mannaa yltäkylläisesti ja kaikille eri liikennemuodoille.

Nyt on poliittisen vakaan harkinnan paikka: annetaanko rahaa oikeudenmukaisesti sinne, missä sille on suurin tarve ja niille liikenneväylille, joita käytetään ahkerimmin. Tässä katsannossa teiden ylläpitoa ei voi ohittaa.

Marko Jokela

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:3:{i:0;s:5:"49227";i:1;s:5:"90817";i:2;s:5:"81926";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy