15.4.2021 Liikenne Liikenneväylien rahoitus vuosiksi 2021–2032 etenee eduskuntaan Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Perusväylänpidon rahoitustasoa määrä nostaa, rautatiet saamassa vankkaa tukea. Tiestön kunnosta huolissaan oleva Autoliitto kritisoi rahoituksen painotuksia poliittiseen päätöksentekoon vietävässä valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Valtioneuvosto hyväksyi tänään valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman vuosille 2021–2032, joten se etenee selontekona eduskunnalle ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän rattaisiin. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä. Ministeriön mukaan tavoitteena on, että ”liikennejärjestelmä takaa koko Suomen saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin.” Suunnitelma liittyy myös kansallisiin liikenteen päästötavoitteisiin eli haitallisten kasvihuonepäästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä ja päästöjen nollautumiseen sen jälkeen. Tätä sivuaa ministeriön linjaus, että ”ihmisillä tulisi olla mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja erityisesti kaupunkiseuduilla. Lisäksi tavoitteena on parantaa liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.” Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Ministeri Timo Harakka: historiallista Toiveet ovat korkealla, että nyt ollaan tie- ja raideinvestointien, kunnossapidon ja ylipäätään kaikkien liikennemuotojen kehityksen suhteen tekemässä suunnitelmaa, joka kantaa pitkälle. – Nyt tehdään historiaa. Vuosikymmenen päähän ennakoiva suunnittelu ja tietopohjainen päätöksenteko auttavat saavuttamaan samalla rahalla enemmän, tehokkaampaa ja kestävämpää, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) ilakoi tänäisessä tiedotustilaisuudessa. Ministeri kiitteli vuolaasti eduskuntapuolueita niin hallituksesta kuin oppositiosta. Ministeri myös lupasi, että suunnitelman jatkotarkasteluissa ja liikennerakentamisen toimeenpanovaiheessa vuorovaikutus jatkuu eri tahojen kanssa. Rahoitusta tarkoitus nostaa Valtio vastaa jatkossakin valtion väylien rahoituksesta. Tämän nyt etenevän suunnitelman pohja-ajatuksena on, että maan väyläverkon rahoituksessa saavutettaisiin perusväylänpidon rahoitustason nostaminen. – Maan väylien korjausvelka kääntyy vihdoin laskuun vuosien 2025–2026 paikkeilla, arvioi ministeri Harakka tiedotustilaisuuden vastauksessaan. ”Lisäksi uudistetaan toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti”, linjataan selonteossa. Rautatiet saamassa ison potin Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille. Liikenneministeriön tiedotteessa asia perustellaan seuraavasti: ”Tämä johtuu siitä, että erityisesti vuosikymmenen loppupuolella rataverkolla on suuria peruskorjaustarpeita. Lisäksi tähän vaikuttaa pyrkimys hyödyntää EU-rahoitusta, joka kohdistuu nimenomaan rataverkkoon.” Kun joku saa, on se usein joltain pois, niin tässäkin tapauksessa, sillä valtion kirstu ei ole pohjaton. Tiestön osalta lohdutuksena tiedotteessa toki mainitaan, että: ”tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla.” Tieverkon rahoitustaso säilyy luvatusti jatkossakin rataverkkoa suurempana, kertoo liikenneministeriö. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Autoliitto: tieliikenne jää jalkoihin Suunnitelman valmistelun aikana lukuisat eri tahot ovat arvioineet kriittisesti, että liikennejärjestelmän kokonaisrahoitustaso jää riittämättömäksi. Tierahoituksen ongelmiin puuttunut Autoliitto on oudoksunut, että rautatieliikenne saa käyttöastettaan vankemmin rahallista tukea. Autoliiton mukaan suunnitelmissa ja rahoituspäätöksissä tulisi huomioida paremmin, että tieliikenteessä liikkuu 93 prosenttia henkilöliikenteestä ja henkilöauton osuus henkilöliikenteestä on yli 80 prosenttia. Autoliiton ilmaisema huoli perustuu siihen, että esityksessä tieverkon rahoitusosuus kehittämisrahasta on 45 prosenttia ja perusväylänpidon rahoituksesta 52 prosenttia. Rahoitus ei autoilijoiden etujärjestön mukaan vastaa liikennesuoritteita väyläverkon eri osissa. Erityisesti maanteiden kehittämisen rahoitustasoa on valmistelun eri vaiheissa kritisoitu vedoten maanteiden korkeaan liikennesuoritteeseen niin henkilö- ja tavaraliikenteessä verrattuna muihin liikennemuotoihin. Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen on kiteyttänyt kantanaan, että nyt esitetyllä rahoitustasolla tieverkoston korjausvelan aleneminen tapahtuu erittäin hitaasti. – Tieliikenteen osuuden kokonaisrahoituksesta tulisi vastata paremmin sen suhteellista osuutta liikennesuoritteesta. Suunnitelmassa tulisi ottaa myös huomioon henkilöautokannan sähköistymisen asettamat vaatimukset tieverkostolla. Talousarviot tarkentavat eurosummia – Valtio vastaa jatkossakin valtion väylien rahoituksesta, ministeri Harakka linjaa ja arvioi, että painopiste rahoituksessa siirtyy yhä voimakkaammin kestävän liikenteen edistämiseen. Tulevat talousarviot tietty tarkentavat liikenneväyliin käytettävissä olevia eurovirtoja. Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosia 2021–2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman ja talousarviopäätösten mukaisesti vuosien 2021–2024 osalta. Vuosille 2025–2032 suunnitelmassa esitetään lisäyksiä liikennejärjestelmän rahoitukseen. Suunnitelmassa esitetyt kustannukset ovat arvioita ja niiden toteuttaminen riippuu tulevista talousarviopäätöksistä. Mannaa ei riitä kaikille tai riittävästi Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jota kutsutaan myös nimellä Liikenne12, on kunnianhimoinen ja Suomen historiassa ainutlaatuinen ponnistus, monestakin eri näkökulmasta. Sen tavoitteiden toteutumiselle voi toivoa menestystä – ja pessimistinä epäillä, että terävin kunnianhimo vesittyy poliittisessa kättenväännössä ja kompromissien etsinnässä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla on tarkoitus pyristellä irti lyhytnäköisestä siltarumpupolitikoinnista, jossa kansanedustajien ja puolueiden ulostuloja sekä investointialoitteita ja -päätöksiä ohjaa liian väkevästi äänestäjien mielistely omalla paikkakunnalla tai ylipäätään. Pitkäjänteisellä maan verisuoniston eli liikenneväylien rahoitussuunnitelmalla voidaan irtautua poliittisesta tuuliviireilystä, jossa poliittisten päätöksien painotuksia ja perusteluja heiluttavat aina seuraavat vaalit. Liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa laadittavan liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on yli hallituskausien ulottuva suunnittelu, jossa valtion rahaa ohjataan liikenneväylien ja -ympäristön ylläpitoon. Parlamentaarisesti eli kaikki puolueet mukaan ottaen suunnitelma laaditaan 12 vuodeksi kerrallaan ja sitä päivitetään hallituskausittain tarvittaessa ja suunnittelutyötä tehdään myös aina seuraavat neljä vuotta eteenpäin. Suunnitelmassa on kyse paitsi pitkästä aikajaksosta, myös mittavista eurosummista: teiden, siltojen, rautatielinjausten tai satamaväylien rakentaminen, ylläpito ja korjaaminen ei ole halpaa lystiä, etenkään Suomessa, jossa karut vuosittaiset säävaihtelut tekevät omia tuhojaan esimerkiksi teiden routavaurioiden muodossa. Euroja on aina, myös liikenneinfran ylläpitoon liittyen, tietty jaossa aina vähemmän kuin kukin eri liikennemuodon edustaho toivoisi. Valtion kirstusta ei liikene mannaa yltäkylläisesti ja kaikille eri liikennemuodoille. Nyt on poliittisen vakaan harkinnan paikka: annetaanko rahaa oikeudenmukaisesti sinne, missä sille on suurin tarve ja niille liikenneväylille, joita käytetään ahkerimmin. Tässä katsannossa teiden ylläpitoa ei voi ohittaa. Marko Jokela Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto a:3:{i:0;s:5:"49227";i:1;s:5:"90817";i:2;s:5:"81926";} Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 25.7.2024 Uutinen Hyväkuntoinen soratie päihittää pahasti vaurioituneen päällystetyn tien 24.7.2024 Uutinen Käytettyjen autojen kauppa elpyy – sähkö- ja hybridiautojen kysyntä kasvussa 23.7.2024 Uutinen Akun kestävyys mietityttää suomalaisia sähköauton hankinnassa – todellisuudessa akkuvahingot ovat harvinaisia 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 22.7.2024 Uutinen Suomen teiden heikko kunto vaarantaa liikenneturvallisuuden – moni väistelee päällystevaurioita pujottelemalla 21.7.2024 Autoilu Haamuautot haasteena – romutettavaksi tarkoitetut autot on kierrätettävä 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 17.7.2024 Autoilu Kysely: käytettyjen autojen suosio vahvassa kasvussa 16.7.2024 Autoilu Liikenteen teoriakokeiden vilpistelyä kitketään tallentavalla kameravalvonnalla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 25.7.2024 Esittely Koeistuttu: Nissan Ariya Nismo – "tehokkaampi ja edullinen" 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 26.7.2024 Tekniikka Audin uusi 48 voltin kevythybridijärjestelmä lähentelee jo perushybridiä 26.7.2024 Päivän kuva Päivän kuva: tunnistatko jo tämän pienen sinisen pisteen suuren merkityksen? 25.7.2024 Käyttötesti Käyttötesti: Opel Astra Electric ja halpaa huoltoa 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 23.7.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: kesälomamatka diesel-Mersulla paljasti sivuääniä ja lisää auton hyvistä ja huonoista puolista 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 20.7.2024 Huutokauppahelmet Huutokauppahelmet – Ford Escort RS Cosworth ja aikakauden ikoni 23.7.2024 Uutinen Vanha, savuttava ja tehoton Volvo vietiin korjaamolle – korjaamo rikkoi auton moottorin ja veloitti tonnin 2.7.2024 Ajoneuvot Lataushybridiksi muuttunut BMW M5 löysi Suomen autoverojärjestelmän porsaanreiän - peräti 60 000 euroa edeltäjäänsä halvemmalle häviää hinnassa myös M3 24.7.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen 17.7.2024 Yleinen ADACin tiepalveluraportti: pienempi ja isompi keskiluokka – nämä autot jättävät eniten tielle 11.7.2024 Uutinen Hallitus suunnittelee matkailuautojen autoverotuen poistamista asteittain – alan toimijat ovat huolissaan