Lontoon Heathrow on kapasiteettinsa huipussa – keskustelu käy kuumana kolmannen kiitotien rakentamisesta Euroopan vilkkaimmalle lentoasemalle

Asutuksen ja infrastruktuurin lähes kokonaan ympäröimän Heathrow'n kapasiteetti ei voi enää juurikaan kasvaa ilman kolmatta kiitotietä, mutta kaikki eivät sellaisen puolesta liputa.

Lontoon Heathrow'lla on käsissään massiivinen positiivinen ongelma. Lentoasema, joka palvelee erästä maailman tärkeimmistä ja suurimmista kaupungeista päälentoasemana, ja joka toimii eräänä maailman merkittävimpänä vaihtokenttänä kansainväliselle liikenteelle, ei voi tämänhetkisessä tilanteessaan juurikaan enää kasvattaa kapasiteettiaan.

Heathrow'ta käytti vuoden 2024 aikana ennätykselliset 83,9 miljoonaa matkustajaa. Se on peräti 4,7 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2023. Mikä vielä parempaa, luku on kokonaiset kolme miljoonaa parempi kuin vuonna 2019. Tuo vuosi oli edellinen ennätysvuosi, ja samalla viimeinen kokonainen vuosi ennen covid-pandemiaa. Vuoden 2019 lukujen selvä ylittyminen tarkoittaa siis, että pandemiaa edeltävät luvut on toisena kokonaisena sen jälkeisenä vuotena saavutettu ja peräti ylitetty.

Mikä sitten on ongelma, Heathrow ei pysty ottamaan enää vastaan juurikaan nykyistä enempää lentokoneita eli lentoliikenteen näkökulmasta se on kapasiteettinsa ylärajalla. Tämä taas tarkoittaa, että maksavien matkustajien määrää voi kasvattaa vain tuomalla kentälle aiempaa suurempia lentokoneita, mutta silläkin on rajansa, eivätkä ne rajat ole kovin kaukana.

Kolmas kiitotie kiikarissa

Heathrow'lla on monista jättikentistä poiketen vain kaksi kiitotietä käytössään. Ne ovat 09L/27R ja 09R/27L, jotka siis kulkevat vierekkäin samansuuntaisesti itä-länsisuunnassa. Molemmilla kiitoteillä on hyvin pituutta, toisella 3,66 kilometriä ja toisella 3,9 kilometriä. Pääosa terminaalirakennuksista, kuten Finnairin käyttämä terminaali 3 ja British Airwaysin oma terminaali 5, sijaitsevat kiitoteiden välissä. Kuten Heathrow'lta käsin lentäneet ovat saattaneet huomata, kaikenlainen infrastuktuuri, myös tiheään asutut asuinalueet, ympäröivät kenttää lähes joka puolelta.

Heathrow on siis tavallaan jumissa kahden kiitotien ratkaisussaan, joka erottaa sen monista muista huomattavista lentoasemista, kuten neljän kiitotien Frankfurtista, kuuden kiitotien Amsterdamista, viiden kiitotien Pariisin Charles de Gaulle'sta, viiden kiitotien Atlanta Hartsfield-Jacksonista (maailman vilkkain lentoasema) sekä toki myös kolmen kiitotien Helsinki-Vantaasta.

Kolmas kiitotie olisi siis Heathrow'lle kestävä ja taloudellinen ulospääsy kapasiteettiongelmasta. Tällä kannalla on Heathrow'n johtoporras, joka on nyt virallistanut kantansa poliittisille elimille. Tukea ajatukselle löytyy myös muun muassa Ison-Britannian parlamentista, monilta etujärjestöiltä, useilta muilta Ison-Britannian lentoasemilta sekä monilta lentoyhtiöiltä.

Mahdollinen kolmas kiitotie sijoittuisi samansuuntaisesti kahden nykyisen kiitotien kanssa kentän luoteispuolelle, josta ainoat vapaat alueet kentän ympärillä löytyvät. Siitä tulisi myös jonkin verran lyhyempi kuin kahdesta nykyisestä kiitotiestä.

Pormestari poikkiteloin

Kaikki eivät ole samaa mieltä Heathrow'n laajennussuunnitelmista, ja ehkä huomattavin hanketta avoimesti vastustamaan asettuneista henkilöistä on Lontoon pormestari sir Sadiq Khan.

Työväenpuolue Labouria edustava Khan perustelee kantaansa ympäristöasioilla. Lontoo on jo vuosisatojen ajan tunnettu ilmanlaatuongelmistaan, mutta olot ovat tältä osin historian varrella asteittain parantuneet. Lontoossa otettiin vuonna 2019 käyttöön niin sanotut ulez-alueet eli ultra-low emission zonet, suomeksi siis ultravähäpäästöiset alueet. Ulez-alueet rajoittavat liikenteen päästöjä eri tavoin, niitä laajennettiin viimeksi vuonna 2023, ja ne ovat tutkimusten mukaan vähentäneet Lontoon typenoksidipäästöjä 4,8 prosentilla ja hiilidioksidipäästöjä yhdellä prosentilla. Alueellisesti ilmanlaatu on varmasti parantunut reilusti enemmän.

Khan on sitä mieltä, että yksityisomisteisen Heathrow'n laajennus ulosmittaisi ulezien avulla saavutetut päästövähennykset. Khanin mukaan tälläkin hetkellä Lontoon länsiosissa Heathrow'n alueella on päästökeskittymiä, eikä olisi oikein, että lentoasema ottaisi hyödyn päästövähennyksistä kasvattamalla omia päästöjään. Lisäksi lentomelu kasvaisi alueella entisestään.

Khan on BBC:n mukaan myös väittänyt, ettei Heathrow "olisi halukas" kantamaan kustannuksia, joita kentän laajentaminen aiheuttaisi Lontoon kaupungin infrastruktuurille. Niitä ovat muun muassa raideyhteyksien, kuten Lontoon metron Piccadilly Linen sekä Elizabeth Linen lisäkapasiteettitarve sekä mahdollinen ympäröivien kehäteiden, kuten kentän länsipuolitse kulkevan moottoritie M25:n uudelleenjärjestelytarve. Joissain esitetyissä suunnitelmissa kolmas kiitotie nimittäin ajettaisiin ristiin M25:n kanssa, jolloin tämä erittäin vilkas moottoritie pitäisi järjestää kulkemaan tunnelissa kiitotien alitse.

Heathrow'n hallinto ei allekirjoita pormestarin väitettä haluttomuudestaan osallistua kustannuksiin. Heathrow sen sijaan aikoo toimittaa suunnitelman laajennuksesta kesään mennessä. Lentoaseman johtaja Thomas Woldbyella on jo selkeä tavoite kolmannen kiitotien aikataulusta. Hänen mukaansa kiitotien avajaiset ajoittuisivat Ison-Britannian seuraavan parlamenttikauden loppuun. Nykyinen parlamenttikausi alkoi viime kesänä, ja koska parlamenttikausi kestää Britanniassa viisi vuotta, tämän suunnitelman mukaan ensimmäinen kone nousisi Heathrow'n pitkään ja hartaasti keskustellulta kolmannelta kiitotieltä kymmenen vuoden kuluessa.

Lähteet: London Evening Standard, BBC, Reuters