Menovesi kallistuu: dieselin nousupaine 30–40 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä

polttoaineiden hinta bensan hinta diesel hinta

Jakeluvelvoitteen muutos nostaa dieselin pumppuhintaa. Jakeluvelvoite nousee 18 prosentista asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä – ja dieselin litrahinta voi kivuta yli kahden euron. Autoliittoa kustannuskehitys huolettaa.

Liikenteen kasvihuonepäästöt on määrä puolittaa vuoteen 2030 mennessä, ja yltää nollatasoon vuoteen 2045 mennessä. Näihin tavoitteisiin Suomi on sitoutunut.

Yksi keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Kunnianhimoisiin päästöjen vähentämistavoitteisiin yltämiseksi keinovalikoimassa on myös jakeluvelvoite – jota tullaan nostamaan.

Jakeluvelvoite on voimassa olevan lain mukaan tällä hetkellä 18 prosenttia ja nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Nykyisen jakeluvelvoitetason (30 %) arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä dieselin hinnan on mallinnettu nousevan samalla aikavälillä 30–40 senttiä/litra.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

”Ennustettava ja hallinnollisesti kevyt tapa”

Jakeluvelvoite vähentää liikenne- ja viestintäministeriön julkaiseman arvion mukaan liikenteen päästöjä arvion mukaan noin kaksi miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina vuonna 2030 nykytilaan verrattuna.

Ministeriön mukaan jakeluvelvoite on ”ennustettava, varma ja hallinnollisesti kevyt tapa” vähentää tieliikenteen päästöjä. Arvio vaikutuksista on yksinkertainen: mitä suurempi on jakeluvelvoitteen prosenttiosuus, sitä enemmän tieliikenteen päästöt leikkaantuisivat.

Toki arvioissa on vielä epävarmuutta, puhutaanhan pitkälle tähyävästä tulevaisuudesta. Tämän myöntää liikenneministeriökin toteamalla, että ”uusiutuvien polttoaineiden tarve vaihtelee sen mukaan, millaiseksi liikenteen energiankulutus vuonna 2030 kokonaisuudessaan muodostuu.”

Paljon on päästöjen vähentämisen onnistumisessa kiinni siitäkin, miten liikenteen käyttövoimamurros etenee eli millä tahdilla hieman yli 2,7 miljoonaan polttomoottorivaltainen henkilöautokanta sähköistyy.

Autoilun vähentämisellä yhtälö ei ratkea, sillä ihmisten ja tavaroiden täytyy päästä liikkumaan tarpeiden mukaan, muutoin yhteiskunnan hyvinvointia tuova toimeliaisuus pysähtyy.

Taustalla uusi selvitys

Ministeriön ulostulon taustalla on AFRY Management Consultingin tekemä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta koskeva raportti. AFRY teki selvityksen työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön toimeksiannosta syksyn 2021 aikana.

Selvitys käy läpi myös kestävien uusiutuvien polttoaineiden saatavuutta, kysyntää, raaka-aineiden riittävyyttä ja alkuperää, kansallisia sakkotasoja, polttoaineiden hintoja, kustannuksia loppukäyttäjille sekä eri jakeluvelvoitetasojen (30 %, 34 % ja 40 %) vaikutuksia kansantalouteen ja valtiontalouteen.

Pumppuhintaan vaikuttaa moni tekijä

Mitä korkeampi jakeluvelvoitteen taso on, ja mitä enemmän uusiutuvia polttoaineita tarvitaan, sitä korkeammaksi nousevat pumppuhinnat. Jakeluvelvoitteen tason lisäksi pumppuhintoihin vaikuttavat myös polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat.

Nykyisen jakeluvelvoitetason (30 %) arvioidaan nostavan dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä dieselin hinnan on mallinnettu nousevan samalla aikavälillä 30–40 senttiä/litra.

Uusiutuvien polttoaineen hintakehitykseen vaikuttavat muun muassa raaka-aineiden markkinat sekä uusiutuvien polttoaineiden kysyntä ja tarjonta. Selvitys arvioi velvoitetason noston taloudelliset vaikutukset kuitenkin maltillisiksi, sillä ”polttoaineiden yleinen hintavaihtelu vaikuttaa pumppuhintoihin enemmän kuin jakeluvelvoitteen taso.”

Niin tai näin, kuluttajalle muutos näkyy kukkarossa eli siinä, että tankillinen dieseliä maksaa aiempaa enemmän.

Arvioiden mukaan velvoitetason nosto 30 prosentista 34 prosenttiin nostaisi dieselin pumppuhintaa arviolta vielä noin 5–10 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä verrattuna edellä mainittuun hintakehitykseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Litrahinta yli kahden euron?

Selvityksessä tuodaan esille erilaisia mahdollisia vaikutuksia dieselin pumppuhintoihin. Litrahinta saattaa kivuta jopa yli kahden euron.

Selvityksessä todetaan, että nykyisillä markkinahintojen muutoksilla ja jakeluvelvoitteen nousulla 30 %:n (vuoden 2021 velvoite 18 %) dieselin litra hinta nousee 1,51 eurosta 1,91 euroon perusskenaariossa vuonna 2030.

”Perusskenaariossa jakeluvelvoitteen nostolla 34 %:n dieselin litra hinta nousee 1,96 euroon, mikäli nosto tehdään jakeluvelvoitteella ja 2,01 euroon mikäli nosto tehdään lisävelvoitteella”, selvitys arvioi.

Ja lisää seuraa.

Selvityksen käyttämässä perusskenaariossa jakeluvelvoitteen nostolla 40 %:n dieselin litra hinta nousee 2,04 euroon, mikäli nosto tehdään jakeluvelvoitteella ja 2,16 euroon mikäli nosto tehdään lisävelvoitteella.

Dieselin litrahintaan vaikuttaa myös se, tasaavatko polttoaineen jakelijat kustannusten nousua myös bensiinin puolelle. Kaasun pumppuhintojen arvioidaan nousevan maltillisemmin kuin dieselin, jolloin erityisesti nesteytetyn biokaasun kilpailukyky raskaassa kalustossa paranisi.

Autoliitto: Suomi on riippuvainen tieliikenteestä

Suomen vaikutusvaltaisin autoilijoiden etujärjestö on ollut jo pitkään hyvin huolissaan kansalaisten ja elinkeinoelämän liikkumisedellytysten heikentymisestä – eritoten liikkumisen kustannusten nousupaineista.

Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kiteytti Moottorin uutisessa keskeisimmän haasteen.

– Suomi on täysin riippuvainen tieliikenteestä. Liikkumiskustannusten nousu ei ole vain henkilöautoilijoiden ongelma, vaan siitä kärsivät myös niin joukkoliikenne kuin tavaraliikenne ja sitä kautta kaikki kuluttajat. Tämän lisäksi se kiihdyttää inflaatiota ja laskee jokaisen euron ostovoimaa.

Nieminen myös tähdensi, että vaikka henkilöautoliikenteen sähköistyminen kiihtyy, ajetaan Suomessa vielä pitkään polttomoottoriautoilla ja siten nestemäisten polttoaineiden hinnoilla on merkitystä.

– Suomen teillä liikkuu keskimäärin 12,5 vuoden ikäisiä autoja, joiden arvo on muutamia tuhansia euroja. Vaikka sähköllä ajaminen on edullista, on sähköauton hankkiminen vielä varsin kallista ja siten yhä monen ulottumattomissa.

Mikä ihmeen jakeluvelvoite?

Suomessa laki määrittelee uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämistä liikenteessä. Polttoaineen jakelija on velvollinen toimittamaan uusiutuvia polttoaineita kulutukseen.

Tämän jakeluvelvoitteen piiriin kuuluvat nestemäisten polttoaineiden jakelijat, joiden vuoden aikana kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn, biopolttoaineiden ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten liikenteen polttoaineiden määrä on yli 1 miljoonaa litraa ja kaasumaiset polttoaineiden jakelijat, joiden vuoden aikana kulutukseen toimittamien maakaasun, biokaasun ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien kaasumaisten liikenteen polttoaineiden määrä on yli 9 gigawattituntia.

Suomessa on tällä hetkellä voimassa 18,0 prosentin jakeluvelvoite ja 2 prosenttiyksikön lisävelvoite. Vuodesta 2022 alkaen myös 0,2 prosenttiyksikön vähimmäisosuusvelvoite.

Jakeluvelvoitetta sovelletaan kulutukseen toimitetun biokaasun osalta 1. tammikuuta 2022 alkaen ja muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden osalta 1. tammikuuta 2023 alkaen.

Haasteena globaalisti on, että ruoka-, kemian- ja energiateollisuus käyttävät osin samoja raaka-aineita kuin uusiutuvien polttoaineiden tuottajat.

Jakeluvelvoitteen, lisävelvoitteen ja vähimmäisosuusvelvoitteen lisäksi ravinto- ja rehukasveista tuotettujen biopolttoaineiden ja biokaasun enimmäisosuus on rajattu 2,6 prosenttiyksikköä ja palmuöljystä tuotetuilla polttoaineilla ei voida täyttää jakeluvelvoitetta, mutta niitä voi kuitenkin toimittaa kulutukseen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Sipilä–Poikolainen–Lilja–Rautio–Nylund: Liikenteen jakeluvelvoitetason nosto – uusiutuvien polttoaineiden riittävyys ja vaikutusarvioinnit, liikenne- ja viestintäministeriö, Autoliitto

a:6:{i:0;s:6:"104452";i:1;s:5:"72872";i:2;s:6:"103929";i:3;s:5:"88556";i:4;s:5:"97329";i:5;s:6:"106648";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy