4.12.2024

Mercedes-Benz W124-mallisto täyttää 40 vuotta

Kuva Mercedes-Benz, Daimler-Benz Classic

Marraskuussa 1984 esitelty Mercedes-Benz W124, se ensimmäinen E-sarjalainen on nyt virallisesti keski-ikäinen.

Mercedeksen ikonisen W124-mallisarjan tuotanto alkoi 40 vuotta sitten, marraskuussa 1984. Mallisto esiteltiin lehdistölle Espanjan Sevillassa kuun lopulla, ja autoja oli rullannut Sindelfingenin tuotantolinjalta jo kuun alusta lähtien. Ensimmäiset asiakasautot toimitettiin seuraavan vuoden puolella. Mercedekselle tyypillisesti, myös W124:ää oli synnytetty pitkään, sillä ensimmäiset suuntaviivat edeltäjämalli W123:n seuraajalle piirrettiin jo kesällä 1976, jolloin W123:a ei ollut valmistettu vielä vuottakaan.

Kuten moni muukin Mercedeksen hienoimmista malleista, myös W124 piirrettiin muotoilujohtaja Bruno Saccon alaisuudessa. Sen linjat jatkoivat siitä, mihin pari vuotta aikaisemmin esitelty W201-korimallin 190 oli Mercedeksen muotoilun vienyt: selkeät, tarkkaan harkitut suorat muodot ja isomman korin mahdollistamat tasapainoiset mittasuhteet.

W124 näyttää vakavalta ja arvokkaalta, muttei silti ylettömän raskaalta – se on niitä autoja, jotka kestävät katselua pitkään. Korin ilmanvastuskerroin oli saatu laskettua tasolle 0.29-0.30, mistä oli apua polttoaineenkulutuksen pienentämisessä edeltäjään verrattuna. Myös alustaratkaisut pohjautuivat pienempään W201:een, jota voidaan pitää myöhemmän Mercedes-suunnittelun kokeilumallina monessakin mielessä.

Esittelyajankohdan mallisto kattoi neljä bensiinimoottoria, joista kolme oli ruiskukoneisia (230 E, 260 E ja 300 E) ja yksi kaasutinmoottorinen (200), sekä kolme dieseliä (200 D, 250 D, 300 D). Syksyllä 1985 tuli tarjolle S124-farmarimalli, jollainen on myös Moottorin käyttötestiautona tätäkin kirjoittaessa. Samoihin aikoihin Mercedes-Benz esitteli myös 4Matic-nelivedon kuusisylinterisiin malleihin, ja seuraavana vuonna mallisto täydentyi hardtop-korisella coupemallilla. 90-luvun puolella hinnaston kalliimpaan päätyyn tulivat avomallin lisäksi V8-moottoriset sedanit, joista 500E:n kasasi Porsche. Varakas asiakas saattoi myös tilata 'viissatasensa' E 60 AMG -malliksi päivitettynä, jolloin voimakasi oli kuusilitrainen.

W124-mallisto sai kokonaiset kaksi facelift-päivitystä. Ensimmäinen tuli jo vuonna 1989, jolloin kylkiin lisättiin kutsumanimen ’Sacco-paneelit’ saaneet muovit. Nämä ja puskurit sävytettiin monessa väriyhdistelmässä hieman erivärisiksi muun korin kanssa, mikä tuoreutti auton ulkomuotoa entisestään. Vuonna 1993 seurasi toinen facelift, jonka tunnistaa esimerkiksi hieman pyöristetystä etumaskin seudusta, ja nimilätkät pyöräytettiin niin, että aiemmin ruiskukoneisiin viitannut E-kirjain nostettiin nyt mallisarjan nimeksi – E 200, E 220, E 300, E 300 D ja niin edespäin. W124:ää voi silti kutsua takautuvasti E-sarjalaiseksi aina 1985-mallisista autoista lähtien, sillä pitäväthän jotkut 190-mallin Mersuakin C-sarjalaisena.

Korvaajamalli W210, se väyrysmersu esiteltiin 1995, mutta viimeiset 124-koriset tehtiin vasta 1997. Kuriositeettina voidaan mainita, että Mercedeksen dieseleitäkin käyttänyt korealaisvalmistaja Ssangyong pohjasi hieman Lexukselta näyttäneen edustusmalli Chairmanin suoraan W124:ään, ja niitä valmistettiin vielä vuonna 2011.

W124:n rooli katukuvassa kuluneen 40 vuoden aikana on mielenkiintoinen. Monelle auto oli esittelynsä aikaan työkalu: dieselmalleista tuli miltei taksi-Mersun synonyymi, mutta varustelusta, moottorista ja väristäkin riippuen saattoi kyseessä olla edustus- tai loistoauto. Isolla rahalla ja pitkään suunniteltu W124 sai ansaitusti kestävän maineen, ja vaikka ajatus ’viimeisestä aidosta Mersusta’ riippuu puhujasta ja puhujan autosta, on W124 todennäköisesti yksi viimeisistä oikein viimeisen päälle suunnitelluista merkin edustajista.

2000-luvun alun saksantuontien tulva vetreytti Suomen mersukantaa kummasti, tuoden lisää isokoneisia ja hyvin varusteltuja käytettyjä yksilöitä Suomen kilpiin. Museoautoiän jo vuosia sitten saavuttaneet W124:t ovat pitkään olleet harrasteautoja tai käyttöklassikoita, mutta ei ole mitenkään tavatonta nähdä ihan tavallinen, nuhruinen mutta suorakylkinen mallisarjan edustaja siinä samassa perheauton ja luottovankkurin roolissa, mihin se on vuosikymmeniä sitten hankittu. Eikä sellaista tilaisuutta ole, mihin ei kehtaisi vastavahatulla W124:llä pysäköidä paraatipaikalle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat