Ministeri Timo Harakka bensiinin litrahinnan nousupaineista: ”40 senttiä nyt ainakin”

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen kävivät televisiokeskustelun autoilun edellytyksistä: päästötoimista ja autoilun hinnasta.

Liikenteen sähköistyminen johtaa Suomessa siihen, että fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kysyntä laskee. Ja sillä on vaikutuksensa liikennepolttoaineiden kuluttajahintojen kehitykseen – joka ei ole laskeva. Biopolttoaineiden osuuden lisääminen tulee osaltaan nostamaan bensiinin ja dieselin litrahintaa.

Liikenteen kasvihuonepäästöt on määrä puolittaa vuoteen 2030 mennessä, ja yltää nollatasoon vuoteen 2045 mennessä. Tähän tavoitteeseen yltämiseen liittyy myös polttoaineiden hintakehitys.

Yksi keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Kunnianhimoisiin päästöjen vähentämistavoitteisiin yltämiseksi keinovalikoimassa on myös jakeluvelvoite – jota tullaan nostamaan.

Jakeluvelvoite on voimassa olevan lain mukaan tällä hetkellä 18 prosenttia ja nousee asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Nykyisen jakeluvelvoitetason (30 %) arvioidaan nostavan esimerkiksi dieselin pumppuhintaa 12–22 senttiä/litra vuoteen 2030 mennessä. Yhteensä dieselin hinnan on mallinnettu nousevan samalla aikavälillä 30–40 senttiä/litra.

40 vai 60 senttiä/litra?

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) arvioi polttoaineiden hintakehitystä eilisessä Hjallis – Lisää rahaa! -televisio-ohjelmassa, jonka isäntänä on Hjallis Harkimo (Liike Nyt).

Fossiilisten liikennepolttoaineiden hinta ei voi kymmenen vuoden päästä olla samalla tasolla kuin nyt, arvioi ministeri haasteltuna.

– Olen joutunut korjaamaan mielipidettäni siitä, onko niin, että fossiilisen bensan hinta voisi olla 10 vuoden päästä sama kuin nyt, se ei voi olla, se tulee nousemaan, Harakka myöntää.

Liikennepolttoaineen ns. bio-osuuden lisääminen nostaa litrahintaa.

– Sekoitevelvoite tulee nostamaan alle 10 vuodessa sitä (litrahintaa) 60 sentillä, ehättää suulas ohjelmaisäntä kuittaamaan ennen kuin ministeri ehtii virkkeensä lopulle.

– – – no, 40 senttiä nyt ainakin, Harakka toppuuttelee.

Arviot nousutasosta ovat Harakan mukaan uutta tutkimustietoa, sillä litrahintojen nousupaineiden vaikutus arvioitiin hänen mukaansa aiemmin selkeästi vaatimattomammaksi.

Pasi Nieminen: onko varaa vaihtaa sähköön?

Myös Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen istahti ministerin jälkeen Hjallis Harkimon piinapenkkiin. Kun haastattelussa tuli kyse käyttövoimamurroksesta ja valtiovallan tahtotilasta sähköistää liikennettä, sai Nieminen mahdollisuuden eritellä kuluttajien ja autoilijoiden arjen mahdollisuuksia.

– Tämä on hankala kysymys suomalaisille, meillä on hirveän vanha autokanta, joka tarkoittaa, että autoihin on sitoutunut vähän pääomaa. Ongelmaksi siis muodostuu, mistä löytyy se pääoma, millä niitä uusia sähköautoja ostetaan, Nieminen pohti ja muistutti myös, että sähköautoja on tarjolla käytettyinä vielä erittäin niukasti.

Liikenteen sähköistymisen realiteetit kuluttajien kannalta ovat Niemisen mukaan sikälikin ongelmalliset, että tässä siirtymävaiheessa polttomoottoriautoilun arkiset käyttökustannukset ovat selkeästi nousemassa.

– Liikkumiseen käytettävän rahan määrä kasvaa, vaikkei autoa vaihtaisikaan.

Kaikki keinot käyttöön

Niemisen mukaan liikenteen päästötalkoissa tulee käyttää kaikkia mahdollisia keinoja.

– Meillä on biopolttoaineet, joiden avulla nykyistä vanhempaa autokantaa voidaan käyttää. Hankintatukien avulla tulisi saada käyttöön lisää sähköautoja. Suomen hankintatuet ovat kansainvälisesti vertaillen matalalla tasolla, ostopäätöstä tehtäessä hinnalla on merkitystä.

– Meillä on väkilukuun suhteutettuna paljon autoja, mutta se johtuu siitä, että olemme harvaan asuttu maa, myös suomalaiset kaupunkialueet ovat harvaan rakennettuja, Nieminen taustoittaa.

– Kun katsotaan, millaisilla autoilla me ajamme, niin suomalaiselle auto on arjen mahdollistaja, eikä luksustuote.

– Täällä oman auton käyttö on varmaan perustelluinta koko EU:n alueella.

Selvitys auttaa päättäjiä

Hjallis Harkimo antaa ohjelmansa loppuosiossa Pasi Niemiselle mahdollisuuden kysyä liikenneministeriltä erilaisten päästöjen vähennyskeinojen vaikutuksista auton käyttämisen kustannuksiin.

– Erittäin tärkeä kysymys – – Olemme tehneet todella valtavan määrän vaikutusarvioita, ja joka kerta ne sitten esitetään iltapäivälehdessä sillä tavalla, että hallitus suunnittelee tällaista tai kaavailee tämmöistä, ministeri puuskahtaa.

Päätöksiä pitäisi Harakan mukaan tehdä tietoon perustuen ja siksi tehdään myös monenlaisia vaikutusarvioita.

– EU:sta tulleet (päästöjen vähentämiseen liittyvät) esitykset on todella huonosti perusteltuja ja huonosti laskettuja ja meidän tehtävänä on ollut laskea mitä se todella tarkoittaa esimerkiksi auton käyttöön, Harakka toteaa.

Niemisen mukaan on todella tärkeätä, että Suomen edunvalvonnasta huolehditaan eurooppalaisissa päätöspöydissä.

– Me ollaan vähän erilainen paikka kuin moni muu maa, millaisia ovat meidän liikkumisen edellytykset.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Hjallis – Lisää rahaa!, Sipilä–Poikolainen–Lilja–Rautio–Nylund: Liikenteen jakeluvelvoitetason nosto – uusiutuvien polttoaineiden riittävyys ja vaikutusarvioinnit, liikenne- ja viestintäministeriö

a:5:{i:0;s:6:"104452";i:1;s:5:"72872";i:2;s:6:"103929";i:3;s:5:"97329";i:4;s:5:"88556";}