Mobiliassa Koneita ja ihmisiä sekä tarinoita teiltä

Auto- ja tieliikennemuseo Mobilian Koneita ja ihmisiä -näyttely kertoo tietyömaiden historiasta ja samalla pääsee tutustumaan museoteitä esittelevään valokuvanäyttelyyn.

Tiet ovat yhdistäneet koneita ja ihmisiä, mutta etenkin jälkimmäisiä. Niitä pitkin ovat liikkuneet tieto, kauppatavarat, sotilaat ja ihan tavalliset ihmiset.

Auto- ja tieliikennemuseo Mobiliassa Kangasalla avataan nyt kaksi hyvin erilaista teitä kuvaavaa näyttelyä. Samasta yhteydestä löytyy myös Rallimuseo, joka avattiin kesällä 2016.

Koneita ja ihmisiä -näyttely kertoo teiden rakentamisen ja ylläpidon historiasta, niiden parissa työskennelleitä ihmisiä unohtamatta. Sen sijaan Jetro Stavénin ja Johanna Erjonsalon kiehtova valokuvanäyttely Tie vie – Museotiet suomalaisuuden peilinä nostaa esille suomalaiset museotiet ja kyseisten teiden merkityksen niiden varrella asuville.

Tienrakennuksen historiaa

Teiden rakentaminen ja kunnossapito siirtyi talonpojilta valtion vastuulle vuonna 1921. Samoihin aikoihin teiden kesäkunnostuksen oheen tuli ajankohtaiseksi myös teiden auraus talvisin autoliikenteen lisääntyessä.

Teitä rakennettiin työttömyystöinä, kun muuta työtä ei ollut. Varatyömailla oli suuri rooli 1920- ja 1930-lukujen taitteen lamavuosina, mutta edelleen 1950- ja 1960-luvulla maanteitä rakennettiin työttömyyspoliittisin perustein ja usein talvella, koska työttömyys oli silloin korkeimmillaan. Työttömiä voitiin siirtää ympäri maata sijaitseville työmaille. Koneiden käyttämistä välteltiin, jotta työllistävä vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

Koneiden määrä kasvoi, kun Suomi sai teiden rakentamiseen 1960- ja 1970-lukujen aikana kolme Maailmanpankin lainaa. Lainarahoituksen käyttö muutti tienrakentamispolitiikkaa. Etusijalle nousivat liikenteen tarpeet ja koneiden avulla toteutettu kustannustehokas rakentaminen.

1980- ja 1990-luvuilla koneet ja työmaat suurenivat. Työergonomia ja työturvallisuus parani. Työntekijöitä tarvittiin aiempaa vähemmän ja urakoitsijoiden määrä tietyömailla kasvoi. Viime aikoina tietyömaiden henkilömäärä on edelleen vähentynyt ja tiekoneisiin on tullut tietotekniikkaan perustuva koneohjaus.

Koneita ja ihmisiä

Koneita ja ihmisiä -näyttelyssä pääsee tutustumaan eri vuosikymmenien tiekoneisiin: Tiehöyliä esillä on hevosvetoisesta mallista kolmeen karhuun. Näyttelyn vanhimpiin koneisiin kuuluu vuosimallin 1926 höyryjyrä. Siirtotyömaa-aikoja kuvaa työmiesten ja ruokalan emännän asuntoparakit ja kokemukset siirtotyömaalla asumisesta.

Kaivinkoneiden yleistyessä lapiomiesten tarve väheni. Näytteillä oleva Pikku-Jussi korvasi parikymmentä ihmistä. Pikku-Jussin lisäksi näyttelyssä on muita kaivinkoneita, pyöräkuormaaja sekä kuorma-autoja.

Suurimpia esineitä on Gradall-tieluiskakone, jollaista on käytetty muun muassa Saimaan kanavaa rakennettaessa. Tienpidon lisäksi näyttelyssä voikin tutustua myös kanavien rakentamiseen. Lisäksi ääneen pääsevät koneiden käyttäjät.

Museotiet valokuvissa – tarinoita teiltä

Tie vie – Museotiet suomalaisuuden peilinä on Jetro Stavénin ja Johanna Erjonsalon valokuvanäyttely, jossa tutustutaan Suomen kaikkiin 22 museotiehen. Valokuvat tekevät kunniaa teiden historialle ja nykyisyydelle. Myös museoteiden varsilla asuvat tai liikkuvat ihmiset pääsevät kertomaan siitä, mitä tiet heille merkitsevät.

Jetro Stavén on taipalsaarelainen valokuvaaja, joka työskentelee freelancerina ja asuu nykyään Helsingissä. Hänet on palkittu työstään muun muassa Fotofinlandia ja Vuoden hääkuva -palkinnoilla.

Johanna Erjonsalo on useita kertoja palkittu helsinkiläinen kuvajournalisti. Hän työskentelee Etelä-Suomen Mediassa lehtikuvaajana ja on päivätyönsä ohessa työstänyt useita omia dokumentaarisia projekteja, joista viimeisin on yhdessä toimittaja Kaisa Beltranin kanssa tehty Kadonneet tytöt -kirja Aurinkorannan prostituutiosta. Tie vie -näyttely on valokuvaajapariskunnan ensimmäinen yhteinen valokuvaprojekti.

Koneita ja ihmisiä sekä Tie vie – Museotiet suomalaisuuden peilinä nähtävillä Mobiliassa 19.4.–19.12.2021. Mahdollisten koronarajoitusten vaikutukset aukioloon on kuitenkin syytä tarkistaa Mobilian verkkosivuilta ennen vierailua.

Kuvat: Mediakettu ja Jetro Stavén/Johanna Erjonsalo, Lähde: Mobilia