Näin lataat sähköautosi turvallisesti

Citroën ë-C4 Sähköauton lataus – kuvituskuva – hybridi- ja sähköauton osto

Moottori kysyi sähköautojen latauksen asiantuntijalta, osaavatko suomalaiset autoilijat ladata autoaan oikein ja turvallisesti – epäkohtiakin esiintyy.

Suomalaiset sähköautoilijat ja ladattavilla hybrideillä liikkuvat autoilijat ovat varsin valveutuneita sen suhteen, kuinka he lataavat autojaan fiksusti ja turvallisesti, mutta epäkohtia ja tietämättömyyttäkin yhä esiintyy.

Moottori kysyi sähköisen liikenteen asiantuntija Tuukka Heikkilälta näkemyksiä latausarjesta eri näkökulmista.

Latauksen perussuositukset ovat selkeitä.

– Yksi syy, miksi suosittelemme kiinteää latauslaitetta on, että sen kohdalla autoilijan ei juuri tarvitse miettiä sähköasennusten turvallisuutta. Ne on sähköalan ammattilainen tarkistanut kiinteän latauslaitteen asennuksen yhteydessä, Heikkilä kiteyttää.

Suomen liikenteen sähköistymiskehitystä työkseen seuraava Heikkilä työskentelee Energiateollisuus ry:ssä, joka edustaa yrityksiä, jotka tuottavat, hankkivat, siirtävät ja myyvät sähköä, kaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mitä suurempi latausvirta…

Pistorasi0iden käytön suhteen autoilijan tulee tietää mitä tekee.

– Pistorasioiden käyttöä ei tietenkään ole kielletty, mutta niissä on syytä olla varovainen, varsinkin jos ei ole ammattilaiselta saatua tietoa sähköasennuksen kunnosta ja määräysten mukaisesta asennustavasta. Nyrkkisääntönä sanottakoon myös se, että mitä suurempi latausvirta, sitä todennäköisemmin jokin menee pieleen.

Omituisia ja vaarallisia virityksiä

Kuinka usein olet havainnut paloturvallisuuden kannalta riskialttiita latausjärjestelyjä kuten ulkona maata pitkin vedettyjä jatkojohtoja tai muita riskivirityksiä?

– Näitä tapauksia liikkuu somessa aika ajoin. Toisaalta ladattavia autojakin on Suomessa jo lähes 200 000 kappaletta, niin on hankala sanoa, miten suuri osa lataajista hölmöilee. Toivottavasti mahdollisimman harva, Heikkilä pohtii. Jatkojohtoviritysten suhteen Heikkilän kanta on jyrkästi kielteinen.

– Jatkojohdon käyttö estää pistotulpan mahdollisen lämpötila-anturin asianmukaisen toiminnan, mutta myös pienentää oikosulkuvirtaa. Molemmat ovat omiaan heikentämään sähköturvallisuutta. Ohjekirjoissa on ihan syystä kielletty jatkojohtojen käyttö, Heikkilä tähdentää.

Julkinen lataus asianmukaista

Heikkilän mukaan sähköautojen julkiset latauspisteet ovat olleet paloturvallisuuden kannalta hyvinkin asianmukaisesti toteutettuja.

– Joskus jopa liiankin asianmukaisesti: esimerkiksi latauskentän hätä-seis -nappia ei todellisuudessa vaadita ja niistä pitäisi päästä eroon, sillä kyseessä on ylimääräinen kustannus ja potentiaalinen vikapaikka, myös ilkivallan johdosta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Entä jos ei ole kotilatausta?

Monelle sähköautoilijalle tai sellaiseksi mielivälle on realiteetti, että latausratkaisu ei ole vain omissa käsissä ja päätettävissä. Moni sähköautoilija tai ladattavalla hybridiautolla liikkuva asuu kerros- tai rivitalossa, jolloin pysäköintikäytännöistä ja latausasioista päätetään taloyhtiössä, enemmistön kannan mukaisesti.

Moottorin aiemmassa artikkelissa ja Tuukka Heikkilän blogikirjoituksessa oli järkeenkäypä linjaus, joka on tulevaisuutta – ainakin jollakin aikataululla.

Heikkilän kanta aiheeseen on selkeä.

”Oma vahva linjaukseni on pitkään ollut, että latausmahdollisuus pitää saada joka paikkaan, missä auto viettää pitkiä aikoja pysäköitynä. Tavallisesti siis paikkoihin, joissa kuljettaja nukkuu.”

Käytännössä tämä näkemys vaatii toteutuakseen, että taloyhtiön jokaiselle autopaikalle on ennemmin tai myöhemmin saatava latausmahdollisuus.

Heikkilän mukaan kiinteistön sähköverkko lataustarpeisiin on syytä rakentaa vuosikymmeniksi.

Kotilatauksen lukuisat valtit

Moottorin samaisessa artikkelissa kerrottiin Heikkilän blogikirjoituksen perusteella useita valtteja kotipihalla toteutettavan latauksen puolesta. Niitä ovat:

Sähköenergian pörssihinta on yöllä huomattavasti edullisempi, jopa alle puolet keskimääräisestä tuntihinnasta
Yöllä sähköverkon kuormitus on pienempi
Yön yli lataamisesta tulee rutiini, jota ei tarvitse suunnitella ja jolle ei tarvita varasuunnitelmia
Oma latauspiste on aina käytettävissä – jonotusta ei tarvitse pelätä
Mitä pidempään auto on kytketty lataukseen, sitä suurempi on älykkään latauksen potentiaali
Sama pätee kaksisuuntaiseen lataukseen (V2G)

Kova päästösavotta – tähtäimessä Norja!

Suomen liikenteen päästöjen vähentämistavoitteet ovat kunnianhimoisia: päästöjen tulisi puolittua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon verrattuna.

Vuoteen 2045 mennessä tulisi yltää tyystin fossiilittomaan liikenteeseen, mikä tarkoittaisi, ettei Suomen teillä enää käytettäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita.

Moottori pyysi aiemmin Tuukka Heikkilältä arviota siitä, voidaanko Suomessa koskaan yltää samalle tasolle Norjan kanssa yksityisautoliikenteen sähköistymisessä.

Heikkilä on asian suhteen varsin toiveikas:

– Kyllä voidaan ja ylletään, mutta siihen vain menee pidempi aika. Autonvalmistajat ovat päätöksensä jo tehneet ja muutosta ei pysäytä enää mikään.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Energiauutiset / Omakynä

a:5:{i:0;s:6:"138713";i:1;s:5:"91972";i:2;s:6:"134014";i:3;s:6:"110953";i:4;s:6:"103929";}

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy