Nelostie – miljoonien palveluksessa, mutta jäänyt ajastaan

INFRA ry: ”Turvallinen, sujuva ja vähäpäästöinen tieliikenne edellyttäisi muun muassa nelikaistaiseksi rakentamista. Etenkin Jyväskylä–Oulu-väli kaipaa modernisointia.”

Nelostien merkityksestä on nyt tehty tuore tutkimus, joka alleviivaa sitä, että väylä on yhä kaupan tärkein runkoväylä, vientiteollisuuden tuotantolinja, työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäjä sekä huoltovarmuuden takaaja.

Nelostie eli Valtatie 4 halkoo Suomen Helsingistä Lahden, Jyväskylän, Oulun ja Rovaniemen kautta Utsjoelle.

Mittaa Suomen pisimmällä valtatiellä on vaikuttavat 1 295 kilometriä. Moottori- tai moottoriliikennetietä tästä mitasta on hieman yli 250 kilometriä. Raskaan liikenteen ajoneuvojen päivittäinen määrä mittauspisteissä Vantaalta Rovaniemelle vaihtelee 3 200:sta 500:aan. Tien varren maakuntien osuus Suomen tavaraviennistä on lähes puolet.

Ja on Nelostie niin merkittävä väylä, että se on saanut oman laulunsa Pasi Kauniston esittämänä.

Viiva halkoo maisemaa

Kantaa monta kulkijaa

Valtatie, Nelostie

Etelästä pohjoiseen

Pirstoo järvet lahtineen

Valtatie, Nelostie

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Modernisointia kaivattaisiin

INFRA ry muistuttaa, että nelostie on miljoonien suomalaisten palveluksessa ja vaikuttaa moneen. Merkityksestään huolimatta väylä on yhdistyksen mukaan jäänyt ajastaan. Pääosin kaksikaistaisella tiellä yhdistyy runsas raskas liikenne ja vilkas henkilöliikenne, mikä lisää vaaratilanteita, ruuhkia ja nopeuden vaihtelua – ja sitä kautta myös päästöjä.

Tuoreessa Valtatien 4 merkitys Suomen toimivuudelle ja kilpailukyvylle -loppuraportissa tarkastellaan nelostietä ensisijaisesti sitä käyttävien toimialojen ja toimintojen näkökulmasta. Raportissa kuvataan nelostien kansainvälistä, valtakunnallista ja alueellista merkitystä.

Jyväskylä–Oulu hyvä kohde

INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö otti vastikään kantaa tiestön ja Nelostien merkitykseen.

– 90 prosenttia tavaratonneista kulkee yhä maanteillä. Tästä määrästä kovin merkittävä osa ei ole raiteille siirrettävissä, vaikka kuinka haluaisimme, eivätkä raiteet ratkaise kaikkien suomalaisten työ- ja vapaa-ajanmatkoja.

Syrjön mukaan etenkin Jyväskylä–Oulu-väli Nelostiellä kaipaa modernisointia. Turvallinen, sujuva ja vähäpäästöinen tieliikenne edellyttäisi muun muassa nelikaistaiseksi rakentamista.

Syrjä harmittelee sitä, että tieinfran uudistukset tyssäävät Suomessa helposti rahoituksen haasteisiin.

– Suuret raidehankkeet ovat kuitenkin jo näyttäneet toteen hankeyhtiömallin mahdollisuudet. Saman mallin sopivuutta myös tiehankkeisiin kannattaisi selvittää. Väli Jyväsylä–Oulu olisi hyvä pilottikohde, hän ehdottaa.

INFRA ry on infrarakentamiseen keskittyvien yritysten toimiala- ja työnantajaliitto, joka ehdottaa uuden tutkimuksen valossa Nelostielle seuraavia uudistuksia:

2+2 kaistaa
nopeusrajoitus vähintään 100 kilometriä tunnissa
eri suuntaan kulkevat liikennevirrat erotettu toisistaan keskikaiteella tai keskialueella toimivat liittymät, joista tielle ei tarvitse tulla nollavauhdista
vaihtoehtoisten käyttövoimien ja automaattisen ajon tarvitsema infra rakennettuna

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tieuudistusten kolme perustetta

Tieverkon kehittämisen taustalla on INFRA ry:n mukaan kolme keskeistä tekijää:

Moderni tie mahdollistaa päästövähennykset

”Pelkkä tieliikenteen vähentäminen ei ole patenttiratkaisu liikennepäästöjen pienentämiseen, eikä välttämättä edes mahdollista, sillä ihmisen tarve liikkua ja saada tavara liikkeelle ei katoa. Sen sijaan voimme tehdä tiellä liikkumisesta vähäpäästöistä. Keinoja ovat infran rakentaminen sähkölataukseen sekä vedyn ja biokaasun jakeluun, teiden ja siltojen korjaaminen kestämään suurempia yksittäisiä kuljetusmassoja sekä nelikaistaisuuden lisääminen siellä, missä raskaan ja muun liikenteen sekoittuminen aiheuttaa ruuhkia ja jatkuvaa nopeuden vaihtelua.”

Toimiva tiestö tuo turvaa

”Kun runsaan raskaan liikenteen seassa liikkuvat myös asukkaat, työmatkalaiset ja lomailijat, onnettomuusriski kasvaa. Yleisimpiä tieliikenneonnettomuuksia Suomessa ovat tieltä suistumiset ja kohtaamisonnettomuudet, joista jälkimmäiset ovat erityisesti kaksikaistaisten teiden ongelma. Paitsi henkilövahinkoja, ne voivat aiheuttaa ympäristövahinkoja. Onnettomuuksia vähennetään rakentamalla tärkeiden yhteysvälien avainosuudet nelikaistaisiksi sekä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymillä. Näin saavutettu sujuvuus vähentää myös tieliikenteen päästöjä ja parantaa kuljetusten täsmällisyyttä.”

Kasvu syntyy kumipyörillä

”Monet valtatiet palvelevat vahvasti kaupan ja alkutuotannon kuljetustarpeita sekä vientialojen kilpailukykyä. Teollisuudelle ne ovat osa toimitusketjua raaka-aineista jatkojalostukseen ja aina valmiiksi tuotteiksi asti. Esimerkiksi metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden toimitusketjut käyttävät laajasti tieverkkoa. Yhdessä ne tuottavat Suomelle yli 40 miljardin euron vientitulot vuodessa ja edustavat 67:ää prosenttia koko tavaraviennistä. Sujuvasti palveleva pääväyläverkko on tärkeä myös työvoiman liikkuvuudelle sekä kotimaan matkailulle ja mahdollistaa koko Suomen kukoistuksen.”

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto, Väylävirasto Lähteet: INFRA ry, INFRA ry & WSP Finland Oy: Valtatien 4 merkitys Suomen toimivuudelle ja kilpailukyvylle -loppuraportti

a:7:{i:0;s:5:"96845";i:1;s:5:"94127";i:2;s:5:"91093";i:3;s:5:"40314";i:4;s:5:"91788";i:5;s:5:"82899";i:6;s:5:"90817";}