Nopeusrajoituksia ei alenneta! – Väylävirasto ei anna uutta nopeusrajoitusohjetta

Väyläviraston asiantuntija: ”Tavoitteenamme on, että Suomen maanteille asetetut nopeusrajoitukset ovat tienkäyttäjille perusteltuja ja hyväksyttäviä, jotta niitä myös noudatetaan.”

Väylävirasto pyysi kesäkuussa lausuntoja maanteiden nopeusrajoituksiin suunniteltuihin muutoksiin. Esityksessä nopeutta olisi laskettu 100 km/h -nopeudesta 80 km/h -tuntinopeuteen noin 1 800 kilometrin matkalla kohteissa, joissa kohtaamisonnettomuuden riski on kohonnut tai tieolosuhteet puoltaisivat nopeuden alentamista. Muutokset olisivat tulleet voimaan osana päivitetyn nopeusrajoitusohjeen käyttöönottoa.

Moottori uutisoi tuoreeltaan (31.5.2024) asiasta otsikolla Nopeusrajoitukset voivat laskea 1 800 maantiekilometrillä.

Uutisen ja Väyläviraston mukaan suurimmat muutokset kohdistuisivat 100 km/h rajoitettuihin kapeisiin vähäliikenteisiin teihin ja yksittäisiin tiejaksoihin, joissa kohtaamisonnettomuusriski on kohonnut.

Keskustelu rajoituksista vaikutti

Väyläviraston nopeusrajoitusohjeen muuttamisesta käytiin sen julkitulon jälkeen varsin vilkasta kansalaiskeskustelua julkisuudessa – ja myös Väyläviraston järjestämissä sidosryhmätilaisuuksissa. Suunnitelma oli kesällä lausuntokierroksella, joka keräsi runsaan sadon eli 144 lausuntoa, joissa arvioitiin nopeusrajoitusten alentamisen tarpeellisuutta.

Keskusteluun osallistui näkemyksillään myös Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö Autoliitto, jonka viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen totesi Moottorin uutisessa (16.6.2024), että ”jos tiet ovat niin huonossa kunnossa, että sen takia pitää laskea nopeusrajoituksia, niin rajoitusten laskemisen sijaan, tiet pitää laittaa kuntoon.”

Tolvanen toi myös esiin liikenneturvallisuuden. ”Nopeusrajoitusten alentamista perustellaan aina liikenneturvallisuudella, mutta liikenneturvallisuus on kuitenkin koko ajan parantunut. Kevytperäkärryhenkilöauto  -yhdistelmien suurimman sallitun nopeuden nostoa 100 km/h:ssa vastustettiin maalaamalla kauhukuvia liikenneturvallisuuden romahtamisesta. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan liikenneturvallisuus on jatkanut parantumistaan.”

Tolvasen mukaan Suomessa voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jossa liikenneturvallisuutta on kohennettu rakentamalla hyvin vähän tilaa vieviä ”kevytkeskikaiteita”.

Rajoitusten oltava mielekkäitä

Autoliitto kiteytti Moottorin jatkouutisessa kantansa seuraavasti: ”Kategoriseen nopeusrajoitusten alentamiseen liittyy riski siitä, että nyt rajoituksia noudattava suuri enemmistö ei enää koe rajoituksia liikenneympäristöä vastaavaksi ja on valmis rikkomaan rajoituksia.”

Moottori kirjoitti 5.7.2024 aiheesta otsikolla Autoliitto nopeusrajoitusten alentamisesta: koetaanko liikenneympäristöä vastaaviksi?

Väylävirasto on nyt päätynyt arvioon, jonka mukaan laajan palautteen keskeinen viesti oli, että liikenneturvallisuustavoitteet tulee saavuttaa muilla keinoin, kuin nopeusrajoituksia alentamalla.

– Valmisteluvaiheessa syntynyt tieto ja lausuntopalautteet ovat meille arvokkaita. Kiitänkin kaikkia lausunnonantajia ja keskusteluun osallistuneita. Tavoitteenamme on, että Suomen maanteille asetetut nopeusrajoitukset ovat tienkäyttäjille perusteltuja ja hyväksyttäviä, jotta niitä myös noudatetaan, Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila toteaa.