Autoliitto nopeusrajoitusten alentamisesta: koetaanko liikenneympäristöä vastaaviksi?

”Kategoriseen nopeusrajoitusten alentamiseen liittyy riski siitä, että nyt rajoituksia noudattava suuri enemmistö ei enää koe rajoituksia liikenneympäristöä vastaavaksi ja on valmis rikkomaan rajoituksia.”

Suomen suurin autonkäyttäjien etujärjestö Autoliitto on lausunut näkemyksensä mahdollisesta nopeusrajoitusten laskemisesta. Taustalla on maantieverkon nopeusrajoitusohjeen päivittäminen, josta Moottori uutisoi tuoreeltaan 31.5. otsikolla Nopeusrajoitukset voivat laskea 1 800 maantiekilometrillä.

Suurimmat muutokset kohdistuisivat 100 km/h rajoitettuihin kapeisiin vähäliikenteisiin teihin ja yksittäisiin tiejaksoihin, joissa kohtaamisonnettomuusriski on kohonnut, Väylävirasto kertoi uutisessa.

Taustalla tahallisuutta

Väylävirasto on pyytänyt lausuntoja maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivityksessä esitetyn vaihtoehdon vaikutuksista. Lausuntoja on voinut antaa 4.7. mennessä. Maanteiden nopeusrajoitusohjeen päivityksen tavoitteena on, että nopeusrajoitusjärjestelmä on kokonaisuutena johdonmukainen ja linjassa nykyisten liikenne- ja ympäristöolosuhteiden kanssa.

Autoliitto tuo omassa lausunnossaan esiin ilmiselvän seurausvaikutuksen: nopeusrajoitusten alentaminen laskee ajonopeuksia ja pienentää mahdollisten onnettomuuksien seurauksia.

Tämä toivottava kehityskulku edellyttää Autoliiton mukaan kuitenkin sitä, että rajoituksia myös noudatetaan.

”Valitettavan monessa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtaneessa onnettomuudessa taustalla on tahallisuus tai välinpitämättömyys nopeusrajoituksista ja muista liikennesäännöistä. Näihin tapauksiin nyt esitetty nopeusrajoitusten alentaminen ei vaikuta millään tavalla”, Autoliitto tähdentää.

Koetaanko rajoitukset mielekkäiksi?

Autoliitto pohtii sitä, koetaanko rajoitukset laskemisen jälkeen mielekkäiksi.

Kategoriseen nopeusrajoitusten alentamiseen liittyy Autoliiton mukaan riski siitä, että nyt rajoituksia noudattaa suuri enemmistö ei enää koe rajoituksia liikenneympäristöä vastaavaksi ja on valmis rikkomaan rajoituksia.

”Tämä ilmiö on jokavuotinen talvi- ja pimeän ajan rajoituksiin siirryttäessä, jolloin ylinopeudet lisääntyvät rajoituksia alennettaessa kelin ollessa hyvä.”

Toiveissa täsmärajoitukset

Yleisen sääntökunnioituksen vaaliminen on liikenneturvallisuuden kannalta Autoliiton mukaan ratkaiseva asia, sillä mikään valvonta tai seuraamusjärjestelmä ei voi sitä korvata.

”Tästä syystä onnettomuustietoon perustuvat täsmärajoitukset ovat huomattavasti parempia toimenpiteitä kuin nyt esitetyillä perusteilla asetettavaksi esitetyt nopeusrajoitukset.”

Autoliitto tuo myös esiin, että liikenneturvallisuus on parantunut merkittävästi viime vuosina ja positiivinen kehitys jatkuu riippumatta siitä, mitä nyt nopeusrajoituksista päätetään. Ajoneuvojen passiivinen kolariturvallisuus ja kuljettajien turvallisuushakuisuuden lisääntyminen ovat olleet Autoliiton mukaan liikenneturvallisuuden paranemisessa keskeisessä roolissa.

Myös aktiivinen eli onnettomuuksia ehkäisevä turvavarustelu on parantunut ja parantuu kiihtyvällä vauhdilla.

Kun nykyinen ohje on vuonna 2009 laadittu, niin keskimääräinen Suomessa liikennekäytössä ollut auto oli noin vuosimallia 1997. Tuona vuonna vasta aloitettiin autojen Euro NCAP -kolaritestaus, jolla on ollut valtava merkitys ajoneuvojen turvallisuuteen.

”Nyt keskimääräinen auto on noin vuosimallia 2011. Ero vuoden 1997 ja vuoden 2011 autolla on valtava. Noin 1,2 miljoonaa liikennekäytössä olevasta vajaasta 2,8 miljoonasta henkilöautosta on rekisteröity vuonna 2014 tai sen jälkeen, jolloin esimerkiksi ajonvakautus tuli pakolliseksi varusteeksi kaikissa uusissa autoissa.”

Autoliitto huomauttaa, että nopeasti yleistyvät kaistavahti, kaistakeskitin ja kaistallapitojärjestelmä ovat omiaan ehkäisemään tahattomia vastaantulijoiden kaistalle ajautumisia sekä ojaan suistumisia.

Moniongelmaisuus haaste

Kuolemaan johtavien onnettomuuksien merkittävä aleneminen viime vuosina on Autoliiton näkemyksen mukaan johtanut siihen, että jäljellä on kaikkein hankalimmat ja usein ns. moniongelmaiset tapaukset, joissa useat riskitekijät kasaantuvat samaan onnettomuuteen.

Näissä onnettomuuksissa on ”jo nyt riskitekijänä nopeus, joka ei johdu väärästä nopeusrajoituksesta, vaan tahallisesta nopeusrajoituksen huomiotta jättämisestä ja holtittomasta riskinotosta niiden suhteen.”

Näihin ongelmallisimpiin tapauksiin nyt esitetyt rajoitusten alentamiset eivät Autoliiton mukaan vaikuttaisi millään tavalla.

Matka-ajoilla on vaikutusta

Matka-aikojen piteneminen vaikuttaa siihen kuinka paljon enemmän aikaa vietetään tienpäällä.

Autoliitto on laskenut, että jos esimerkiksi kaikki Suomen 100 km/h tiet muutettaisiin 80 km/h teiksi, niin matka-ajat pitenisivät noin 17 000 henkilötyövuodella (lähde liikennesuoritteille nopeusrajoitusalueittain Tietilasto 2023).

Yksilön kannalta on yhdentekevää, kuinka paljon keskimäärin nimettyjen kaupunkien saavutettavuus heikkenee muutoksen myötä. Oleellista heille on se, miten arjen liikkuminen muuttuu ja kuinka paljon enemmän se juuri heidän olosuhteissaan vaatii aikaa.

Autoliitto kritisoi sitä, että esitetty maantieliikenteen matka-aikojen vertailu mahdolliseen vaihtoehtoiseen junaliikenteeseen ei ole oikea tapa arvioida asiaa.

”Kiskot kulkevat vain tiettyjen asemien välillä, kun taas tieverkko menee kaikkialle. Päästäkseen rautateiden palvelujen piiriin täytyy ensi kulkea jollain toisella tavalla juna-asemalle. Tämä pidentää osaltaan matka-aikoja.”

Teiden kunto ja keskikaiteet

Lopuksitavallisten suomalaisten autonkäyttäjien puolestapuhujaottaa esiin tieverkon ongelmat.

”Nopeusrajoitusten alentamisen sijaan liikenneturvallisuuden parantamisen ja tieverkon tehokkuuden kannalta paras keino on saada Suomen rapautuva tiestö kuntoon ja korjausvelka laskemaan.”

Autoliitto toivoo lisää keskikaiteita Suomen teille, sillä niiden lisääminen on hyvä tapa vähentää myös tahallisten kohtaamisonnettomuuksien riskiä. Autoliitto ottaisi mallia Ruotsissa hyvin toimivista ja edullisemmista kevytrakenteisemmin erotelluista nk. kapeista keskikaideteistä.