6.8.2026

Miksi rivi-8 on pysynyt poissa autonvalmistajien pelikirjoista jo yli 70 vuoden ajan?

Kuva Benjamin Helander

FIVA World Eventin puitteissa Pirkanmaalla nähtiin useita kahdeksansylinterisellä rivimoottorilla varustettuja autoja, mutta niistä tuoreinkin edusti vuosimallia 1951.

Henkilöautoissa on nykyisin käytössä suhteellisen pieni valikoima polttomoottoreita, kun puhutaan nimenomaan muodosta.

Rivi-4 on selvästi yleisin moottorivaihtoehto lähes kaikissa autoluokissa. Pykälää pienempää rivi-3-tyyppistä moottoria käyttää myös useampi valmistaja erityyppisissä automalleissa, lähinnä kompaktimmissa luokissa, mutta ääritapauksissa jopa hyperautotasolla asti.

Rivi-5 on jo aivan henkitoreissaan, kun Volvo on luopunut siitä monia vuosia sitten, ja VW-konserni tulee tekemään sen vuoden 2027 aikana.

Rivi-8-moottorilla varustetut autot ovat järjestäen taideteoksia isolla T:llä. Tämä vuosimallin 1930 Packard Seventh Series Standard Eighth oli aikoinaan Packardin huippumalleja, ja yksi korkeatasoisimmista amerikkalaisista luksusautoista vaikeassa suuren laman kalvamassa markkinassa. Autossa on 5,2-litrainen rivi-8. Tapahtumassa yksilöä ajoi Peter Ginman Suomesta.

Seuraavana vastaan tulee rivi-6, jollaista usea autonvalmistaja käyttää D-segmentistä ylöspäin. Kuusisylinteriset rivimoottorit ovat viime vuosina kokeneet jonkinlaista renessanssia, ja niitä on tuotannossa enemmän nyt kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten.

V6 on myös kuusisylinterinen moottori, mutta eri muodossa. Se on edelleen yleinen korkeammissa autoluokissa, mutta se on myös jonkin verran menettänyt tilaa edellä mainitulle rivivastineelleen.

Tämän vuosimallin 1930 Marmon Big Eight Limousinen kotitalli on Vehoniemen automuseo Kangasalla, ja sen kuljettajaksi tapahtumaan oli merkitty Suomen Ajoneuvohistoriallisen Keskusliiton puheenjohtaja Leila Suutarinen. Yksilö on yksi 34 Suomeen tuodusta Marmon-autosta, yksi kahdesta Big Eightistä, ja ainoa säilynyt niistä kahdesta. Auton rivi-8 on pyöristettynä 5,2-litrainen.

Bokseri-4- ja bokseri-6-moottorit ovat käytössä, mutta "henkilöityvät" vahvasti Subaruun sekä Porscheen.

V8 on harvinaistunut, mutta yhä varsin monen autonvalmistajan käyttämä moottorivaihtoehto erityisen tasokkaissa tai urheilullisissa autoissa.

V12 on jo hyvin harvinainen moottorityyppi. Suurin osa sitä aiemmin käyttäneistä autonvalmistajista on luopunut siitä, mutta Aston Martinin, Ferrarin ja Mercedes-Benzin kaltaiset autonvalmistajat käyttävät sitä edelleen huipputuotteissaan.

Vuosimallin 1931 Buick 50:n tapahtumaan toi virolainen Ülo Kirst, joka on tuonut auton kotimaahansa Yhdysvalloista monta vuotta sitten amerikkalaisten autojen kokoelmansa jatkeeksi. Perusteellisen entisöinnin jälkeen auto on 3,7-litraisen rivi-8:nsa kera poikkeuksellisen varmatoiminen 95-vuotias.

V16 on käytössä tasan yhdellä valmistajalla, jonka nimi on Bugatti.

Listaa voisi jatkaa vielä (yksiroottorisella) kiertomäntämoottorilla, jonka Mazda palautti tuotantoon vuonna 2023 MX-30 R-EV -sarjalataushybridiautossaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Näitä ei enää käytetä

Edellä tuli lueteltua toistaiseksi autonvalmistajien käytössä olevia polttomoottorityyppejä. Lueteltavissa on myös liuta polttomoottorityyppejä, jotka eivät ole enää käytössä.

Tämä vuosimallin 1933 Packard Eight 1100 on valmistettu Kanadassa ja toimitettu tehtaalta Isoon-Britanniaan, minkä vuoksi siinä on oikeanpuoleinen ohjaus. Belgian ja Saksan kautta yksilö on päätynyt nykyiselle omistajalleen Viroon. Autossa on pyöristettynä 5,2-litrainen rivi-8. Tapahtumassa sitä ajoi omistajansa Riho Altmäe.

Niitä ovat yksisylinterinen moottori (käytössä 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun), rivi-2, V4, bokseri-8 (ollut ainakin Porschella joskus käytössä), Volkswagen-konsernin W-moottorit eli W8; W12 ja W16, Volkswagen-konsernin VR-moottorit eli VR5 ja VR6 sekä V10. Listaan voi niin ikään laskea mukaan useammalla kuin yhdellä roottorilla varustetut kiertomäntämoottorit eli wankelit.

Yksi kadonnut moottorityyppi on myös rivi-8, jollaista yksikään autonvalmistaja ei ole käyttänyt 1950-luvun jälkeen, mutta joka sitä ennen oli luksusautoissa ja kilpa-autoissa varsin suosittu.

Tämä vuosimallin 1938 Packard Eight Convertible Coupé oli Eight-sarjan uudempi näkemys. Mallissa käytettiin Twelfth Series One-Twentyn 4,6-litraista rivi-8:aa. Auton toi tapahtumaan Jarmo Kytömäki Suomesta.

Kauan kadoksissa ollut rivi-8

Todellakin, henkilöauton moottori, jossa peräti kahdeksan mäntää tanssisi rivitanssia, on nykyaikana täysin vieras ajatus. Kuitenkin entisaikoina rivi-8 oli monen kilpa- ja luksusauton statussymboli, Atlantin kummallakin puolen.

Tässä vuosimallin 1938 Buick Roadmaster Cabriolet'ssa on reippaasti ruotsalaista kädenjälkeä, sillä tuo upea kori on valmistettu Nordbergin koritehtaalla Ruotsissa. Auto on yksi kuudesta lajissaan. Suomeen auton nykyinen omistaja ja kuljettaja tapahtumassa, Pentti Tiira, on tuonut auton jo vuonna 1975 Ruotsin Sollentunasta. Voimanlähteenä autossa on 5,2-litrainen Fireball-sarjan rivi-8.

Kuten tämänkin jutun kuvituksesta eli FIVA World Eventin annista käy ilmi, rivi-8:n kulta-aika oli maailmansotien välissä 1920- ja -30-luvuilla. Ihka ensimmäinen rivi-8-moottoroitu tuotantoauto oli vuonna 1919 lanseerattu italialainen Isotta Fraschini Tipo 8, josta sen 5,9-litrainen teki maailmanluokan loistoauton, Rolls-Roycen italialaisen kilpailijan. Isotta Fraschinin jälkeen rivi-8 lähti välittömästi kasvattamaan suosiotaan merkittävien autonvalmistajien keskuudessa.

Tapahtumassa nähtiin yksi rivi-8:lla varustettu auto myös Atlantin tältä puolelta. Auton keulalla näkyvät Audeista tutut neljä rengasta, joka merkitsevät Auto Unionia. Tuossa autonvalmistajien liitossa huippumerkki Horch käytti rivi-8:aa. Tämä vuosimallin 1939 Horch 853 A Cabriolet Ilkka Brotheruksen ajamana tuli esiteltyä jo aiemmassa jutussa.

Oman, menestyksekkään näkemyksensä moottorista teki muun muassa Bugatti. Vuosien varrella myös esimerkiksi Alfa Romeolla oli rivi-8, kuten niin ikään vaikkapa Auto Unionilla. Amerikkalaisista autonvalmistajista rivi-8:staan tunnettuja ovat muiden muassa Duesenberg ja Packard. Daimlerilla oli myös varhainen rivi-8-lentokonemoottori, ei tosin kovin menestyksekäs sellainen.

Pisimpään kahdeksansylinteristä rivimoottoria käyttivät automaailmassa amerikkalaisvalmistajat Packard ja Pontiac. Niillä molemmilla rivi-8 oli mukana vielä mallivuonna 1954, mutta seuraavassa mallisarjassa 1950-luvun puolessavälissä nekin korvasivat rivi-8:n V8:lla.

Näin siis yksikään autonvalmistaja ei ole käyttänyt rivi-8:aa yli 70 vuoteen. Tähän on olemassa pari selkeää syytä.

1940-luvun raskastekoisempaan eleganssiin hypätään tämän vuosimallin 1947 Packard Super Clipper 8 Long WB Sedanin muodossa. Kyseessä on valtionpäämiestason edustusauto, yksi oman aikakautensa autoteollisuuden tasokkaimmista tuotteista. Vaikutusvallasta kertoo myös pyöristettynä 5,8 litran suuruinen rivi-8. Tapahtumaan auton toi Ari Saukko.

Yksi merkittävä syy rivi-8:n sukupuutolle oli polttomoottoreiden puristussuhteen kasvu ja kierroslukujen nouseminen 1950-luvulla. Tämä aiheutti ongelmia kahdeksansylinteisten rivimoottorien huiman pitkille kampiakseleille, jotka tahtoivat väsyä. Rivi-8:ssa esiintyi myös tarpeettomia värinöitä. Tämä ei oikeastaan ollut mikään ongelma verkkaisemmin käyvissä moottoreissa ennen toista maailmansotaa, mutta sodan aikana kertynyt polttomoottoriosaaminen paljasti rivi-8:n heikkoudet.

Viimeisiä viedään - sekä FIVA World Eventin rivi-8-autoissa että rivi-8-autoissa ylipäätään. Tämä vuosimallin 1951 Packard Patrician 400 on tuonut kahdeksansylinterisen rivimoottorin uudelle vuosikymmenelle, mutta kuten tiedämme, tämä vuosikymmen oli moottorityypin viimeinen. Patricianissa moottori on 5,4-litrainen. Pääsuunnittelija John Reinhartin muotoilema huippumalli Patrician edusti Packardin uutta Twenty-Fourth Series -muotoilulinjaa, ollen jo varsin uudenaikainen ilmestys. Tapahtumaan auton toi Ari Rintakoski.

Toinenkin merkittävä syy autonvalmistajien luopumiseen rivi-8:sta liittyi moottorimuodon pituuteen. Se oli yksinkertaisesti epäkäytännöllisen pitkä. 1950-luvulla automuotoilu kehittyi uudenlaiseen suuntaan, eikä pitkä nokka enää ollutkaan vallan ja vaurauden symboli. Näin ollen kahdeksansylinterinen rivimoottori oli turhan pitkä uusien automallien keulalle.

V8:ssa sama määrä mäntiä saadaan asennettua melkein puolta lyhyemmälle kampiakselille.

Esimerkiksi laivamoottoreissa pitkät, jopa suuremmat kuin kahdeksansylinteriset konfiguraatiot ovat laajasti käytössä. Niissä kuitenkin kierrosluvut ovat nykyhenkilöautoihin verrattuna aina melko pieniä, eikä laivojen tapauksessa tilakaan ole ongelma.

Mielenkiintoista on, että Bugatti on onnistunut löytämään ratkaisun pitkän kampiakselin ongelmiin uusimmassa Tourbillon-mallissaan, jossa on noin metrin mittaisella kampiakselilla varustettu V16-voimanlähde.

Lähteet: Suomen Ajoneuvohistoriallinen Keskusliitto, CarBuzz

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat