Korvaamattomat Brasierilla hidastetöyssyyn -ilmeet ja muita muistettavia kuvia Suomen FIVA World Eventin reitin varrelta

Kun 97 historiallista ajoneuvoa lasketaan liikenteen sekaan tavallisena arkipäivänä, näyt voivat olla korvaamattomia.

FIVA:n eli Fédération Internationale des Véhicules Anciens'n, "vanhojen autojen kansainvälisen keskusliiton" World Event eli "maailman tapahtuma" järjestettiin tänä vuonna Suomessa, Tampereen seudulla. Tapahtuma toi alueelle yhteensä 97 autokunnan vahvuudella toinen toistaan vanhempia autoaarteita Suomesta ja ulkomailta.

Tapahtuman järjesti FIVA:n suomalainen jäsenjärjestö Suomen Ajoneuvohistoriallinen Keskusliitto, ja sen teemana oli "A Summer Tour Round Two Lakes", kesäkiertue kahden järven ympäri. Nuo järvet olivat Pyhäjärvi ja Längelmävesi. Tapahtuman suojelijana toimi itse Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. Lähes kaikki autot saapuivat paikalle omin voimin ajamalla.

Autokuntia saapui tapahtumaan Suomen lisäksi useita Saksasta (jopa 22 autokuntaa), Virosta ja Ruotsista sekä yksittäisiä myös Luxemburgista ja Norjasta.

Moottori on nostanut tapahtuman annista jo muutaman erikoisuuden. Yksi niistä on koko tapahtuman harvinaisin auto, joita ei ole koskaan valmistettu kuin yksi kappale. Tuo auto on sattumalta vielä suomalaisvalmisteinen. Lisäksi tapahtumasta on tullut nostettua sen kaksi vanhinta osallistuja-autoa, jotka edustavat vuosimalleja 1911 ja 1920. Näistäkin molemmat kiersivät menestyksekkäästi tapahtuman teeman mukaiset kaksi järveä, Pyhäjärven ja Längelmäveden.

Tapahtumasta voisi nostaa esiin vaikka kaikki autot, mutta voi olla, että siinä tapauksessa palstatila kävisi jopa täällä Internetin rajattomassa palstatilassa vähiin. Käydäänpä kuitenkin tapahtuman antia läpi kuvien muodossa, aloittaen otsikkoon nostetusta kuvasta.

Kun ajat 115 vuotta vanhalla Brasierilla hidastetöyssyyn

Joku meemitehtailija voisi melkein kehittää meemin ilmeistä, jotka kasvoille nousevat, kun vuosimallia 1911 edustavalla Brasier-autolla ajetaan ehkä hieman reippaanlaisesti hidastetöyssyyn. Tässä kuvassa siis saksalainen Wolfgang Krämer, oletettavasti rouvineen, ajaa Brasier'illa vauhdikkaasti Viinikan puiston läpi Tampereella.

Menkää ohi vain!

Jatketaan vielä Brasier'illa, joka siis oli tapahtuman vanhin auto ja ainoa 1910-luvulta peräisin ollut auto. Tässä kuvassa Brasier-autokunta on matkalla seututiellä 325 Sahalahden Pakkalasta kohti Auton ja tien museo Mobiliaa Kangasalla. Joukko moottoripyöriä on saavuttanut hieman muuta liikennevirtaa hitaammin ajavan aarteen, ja Brasierin apukuljettaja näyttää rauhallisella käsieleellä, että ohi voi mennä.

Kaasutinpalvelu

Tämän niin ikään Saksan rekisterissä olevan Morris Minor 1000 Travellerin tarjoaman tuotteen luulisi olevan hyödyllinen tapahtumassa, jossa lähes kaikissa autoissa lienee jonkinlainen kaasutin. "Vergaser" on saksaksi kaasutin, ja sillä perusteella, että auton takaikkunasta löytyy nettisivu, joka ei varmastikaan ole vuosimallia 1962 edustavassa autossa alkuperäinen teippaus, auton omistaja tarjoaa kaasutinpalvelua nimenomaan tänä päivänä. Omistaja kertookin ajavansa autolla arkisia ajoja lämpiminä vuodenaikoina.

Rekisteritunnuksen perusteella auto on kotoisin Ratzeburg & Hertzogtum Lauenburgin piirikunnasta, Schleswig-Holsteinin osavaltiosta. Autoon on 2000-luvulla vaihdettu vasemmanpuoleinen ohjaus.

Auto on Morris Minorin kuuluisa Traveller-versio eli autosta on tehty pakettiauto/station wagon puisilla korivahvistuksilla. Myös pikkusisko Morris Ministä oli samantyyppinen versio olemassa.

Numerolla 53 tapahtumaan osallistuneen auton kuljettajana toimi Jens-Peter Adam.

Erottuvan väriset ajovalot

Historiallisten ajoneuvojen tapahtumassa ei välttämättä odota näkevänsä sinertäviä ajovaloja. Sellaiset kuitenkin on kuitenkin asennettu tähän näyttävään, sopivalla tavalla restomod-henkiseen vuosimallin 1973 Fiat 130 Berlinaan. Autoon on todennäköisesti jälkikäteen asennettu xenonit, yhdessä muutamien muiden hieman modernimpien varusteiden, kuten vaikkapa mekaanise ahtimen Eaton M90:n kanssa, kun auto on vuoden 2018 jälkeen laitettu nykyiseen loistoonsa vuosien odotuksen ja unohduksen jälkeen.

Ensimmäiset xenon-ajovalot olivat lisävaruste 7-sarjan BMW:ssä vuonna 1992. Siitä lähtien xenonit olivat pitkään autoissa halogeenien yläpuolella tasokkaampi vaihtoehto. Nykyautoissa tosin ledit ovat käytännössä tappaneet xenonit sukupuuttoon, joten tavallaanhan xenonit ovat jo vintage-tavaraa.

Tämän Fiat 130 Berlinan on aikoinaan 1970-luvulla omistanut iskelmälaulaja Anita Seitava. Auton (numero 85) nykyinen omistaja Juha Kinnunen kertoo kuvauksessa auton olleen hänen lapsuuden haaveensa, joka toteutui vahingossa vuonna 2018.

Maailman nopein

FIVA World Eventiin osallistui useampia Jaguareja, joista suurin osa oli Mark-sedaneita 1960-luvulta. Tämä vuosimallin 1953 Jaguar XK120 on puolestaan aito urheiluauto. 1940-luvun lopulla lanseeratun XK120:n mallinimi tulee auton huippunopeudesta, 120 mailia tunnissa. Se on yli 200 kilometriä tunnissa eli nopeus, joka teki XK120:stä omana aikanaan maailman nopeimman tuotantoauton. Auton tekemä virallinen nopeusennätys oli Belgiassa 31.5.1949 ajettu 213,4 km/h.

Suomessa tätä maailman nopeinta autoa toi yksinoikeudella maahan Suomen maaseudun kauppa. Tätä yksilöä maaseudun kauppa ei ole kuitenkaan tuonut maahan, sillä se on tuotu Suomeen jälkikäteen Yhdysvalloista.

Auton omistaja Tapani Laaksonen kertoo kuvauksessa, että hän on omistanut auton (numero 38) vuosikymmenien ajan, ja että se on peräisin hänen omalta syntymävuodeltaan.

Suosittu Škoda ei ollut niin kovin suosittu ennen toista maailmansotaa

Tšekkoslovakialaista autonvalmistustaitoa tapahtumassa edusti tämä upea vuosimallin 1937 Škoda Popular 420 P Cabriolet. Se on samalla yksi 27 tapahtumaan osallistuneesta autosta, jotka on valmistettu ennen toista maailmansotaa. Tämän mallin nimestä ja nykyisestä asemastaan huolimatta Škoda ei ollut suosittu Suomessa vielä ennen toista maailmansotaa, sillä sen valmistamia autoja tuotiin maahan vain 50 kappaletta, ja niistäkin 20 paloi jo tuontisatamassa.

Tämän ensi vuonna yhdeksänkymppisiään juhlivan auton on voittanut Korpivaaran Eläintarhan ajojen yhteydessä järjestämässä arvonnassa nuori, ajokortillinen ylioppilasneitonen Anni Latvalahti. Omistajan kirjoittaman kuvauksen mukaan auto on myös sotien aikana kulkenut niin kutsutun häkäpöntön voimalla.

Nykyisellä omistajallaan, savonlinnalaisella Kari Silvennoisella tämä numerolla 19 tapahtumaan osallistunut auto on ollut vuodesta 2019 lähtien, ja hän on toimittanut siihen merkittäviä kunnostustöitä, jotka huipentuivat museoautoksi rekisteröimiseen keväällä 2025.

Tuttuja kyydissä

Tämä näyttävä, kirkkaanpunainen, vuosimallia 1957 edustava Chevrolet Bel Air Convertible kiisi ohi kuvauspaikan seututiellä 325 kyydissään kollega, Moottorille jo pitkään kirjoittanut Vesa Eskola. Hän oli tapahtuman aikana kaikkiaan neljän eri-ikäisen osallistuja-auton kyydissä, ja raportoi kokemuksistaan, myös tästä numerolla 42 osallistuneesta ja Keijo Nurmentauksen omistamasta Bel Airista, omalla palstallaan myöhemmin tällä viikolla.

Kahdet renkaat

Tapahtumaan osallistui monta Mercedes-Benziä ja kaksi BMW:tä, mutta kolmannen suuren saksalaisen premiumvalmistajan, Audin tuotteita ei FIVA:ssa nähty. Audin tunnusomaiset neljä rengasta kuitenkin löytyivät peräti kahden eri auton keulalta, sillä Audin logo on vuonna 1932 muodostetun Auto Unionin logo, jossa toisiinsa on symbolisesti yhdistetty neljä liiton muodostanutta merkkiä, nimittäin Audi, DKW, Horch ja Wanderer.

Tämä vuosimallin 1938 DKW F7 Front Luxus on nähnyt paljon maailmanpolitiikan myllerrystä, ja se on käynyt kotimaassaan Virossa läpi erittäin mittavan entisöintiprojektin.

Tässä on kyse laadukkaasta, oman aikansa tavallista perheautoa tasokkaammasta, etuvetorakenteisesta avoautosta. Kaksisylinterinen kaksitahtimoottori ja puurunkoinen kori kuitenkin kertovat, että vielä eletään 1930-lukua. Tätä DKW-mallia valmistettiin auton kuvauksen mukaan vain 2 288 kappaletta vuosina 1938-1939.

Numerolla 21 ajoon osallistuneen auton kuljettajana toimi Indrek Sirk Virosta.

Tämän vuosimallia 1939 edustavan Horch 853 A Cabriolet'n kohdalla sylinterien määrä puolestaan nelinkertaistuu, mutta keulalla on edelleen neljä rengasta.

Horch oli Auto Unionissa tasokas merkki, mistä kertoo myös tämän auton 4 944 -kuutioinen, kahdeksansylinterinen rivimoottori. Näitä Horcheja valmistettiin vuosien 1936-1940 kaikkiaan 1 033 kappaletta, joista nimenomaan vuosimallia 1939 edusti 235 autoa.

Tämä nimenomainen yksilö on tuotu Suomeen vuonna 1959. Yksilö on historiansa aikana ollut muun muassa Svartvikin Automuseossa 20 vuoden ajan. Numerolla 25 Horchin kanssa tapahtumaan osallistunut nykyinen omistaja Ilkka Brotherus on teettänyt autolle täyden entisöinnin Saksassa, Horch-spesialistin asiantuntemuksella.

Keltanokka ja kokeneempi tienkäyttäjä

Tässä kuvassa peräkkäin ajaa kaksi keltaista autoa.

Edellä ajaa melko tuore, autokoulun käytössä oleva Volkswagen Golf VIII, jolla otetaan ensiaskelia auton ratissa.

Takana puolestaan tulee enemmän kilometrejä kerännyt autokunta. Useimmilla FIVA World Eventiin osallistuneilla kuljettajilla on monien vuosikymmenien kokemus liikenteestä ja klassikkoautoista. Tällä numerolla 29 tapahtumaan Kyösti Hailin ajamana osallistuneella, vuosimallin 1949 Dodge Wayfarer Roadsterilla, on mittarissaan jo 77 ikävuotta.

Auton kuvauksessa esiin nouseva mielenkiintoinen piirre on, että jos yksilö olisi valmistettu ensimmäisten joukossa touko-elokuussa 1949, siinä olisi sivuikkunoiden paikalla vain irrotettavat, muoviset sivuverhot. Syys-joulukuussa 1949 valmistetuissa yksilöissä nämä epäkäytännöllisiksi havaitut verhot oli korvattu oikeilla sivulaseilla.

Dodge Wayfarer Roadster palautti Dodgen ja samalla Yhdysvaltain kaikki suuret autonvalmistajat roadstereiden valmistajaksi ensi kertaa toisen maailmansodan jälkeen. Kuvauksen mukaan malli "esiteltiin edullisena ja pelkistettynä avoautona sodanjälkeisille markkinoille".

Luxemburgin Volvo-klubin presidentti osti tämän yhdellä sentillä

Volvoja tapahtumassa oli useita. Oli PV-mallia, Amazoneja sekä myös Pyhimys-Volvoja. Tämä vuosimallin 1973 Volvo 144 on FIVA World Eventin näkökulmasta aivan nuorisolainen, sillä se on kokonaista 62 vuotta joukon vanhinta autoa uudempi.

Kyseisen Volvon tapahtumaan toi Marco Mergen, joka oli tapahtuman ainoa osanottaja omasta maastaan, Luxemburgista. Hän oli presidenttitason vieras, sillä hän on Luxembourg Volvo Frenn Clubin presidentti, ollut sitä jo 15 vuotta.

Auto numero 86:n kohdalla on siitä hassu tilanne, että samalla tavalla kuin Suomessa Volvot ovat usein naapurimaassa valmistettuja, niin ne voivat olla myös Luxemburgissa. Tämä Volvo 144 on nimittäin tehty Belgiassa Gentin tehtaassa, jota Volvo ylläpitää edelleen.

Mergen kertoo kirjoittamassaan kuvauksessa maksaneensa siitä sedälleen vuonna 1992 vain 17 500 kilometriä ajettuna yhden Fluxin eli noin yhden eurosentin hintaan. Sen jälkeen presidentti kertoo tehneensä autolla tutkimusmatkoja muun muassa Ruotsiin, Sveitsiin ja Ranskaan.

Suomeen saapuminen tällä autolla oli pitkään vaakalaudalla, sillä Marco Mergeniä jännitti, valmistuisiko auton suuri remontti ajoissa. Vara-autona hänellä olisi ollut toisenlainen Volvo-sedan, 1990-luvulta. Tuo auto on Mergenin uusin ostos vuodelta 2025. Se on Sveitsin Saksan suurlähettilään entinen Volvo S90 Executive, hyvin harvinainen pitkän akselivälin malli.

Siltä varalta, että...

Mercedes-Benz oli tapahtuman yleisin automerkki, ennen Packardia. Mercedeksiä oli tapahtumassa oli useammalta eri vuosikymmeneltä. Myös tapahtuman tukijoukot liikkuivat Mercedes-Benzillä.

Koko joukon perässä viimeisenä kulki huoltoauto Mercedes-Benz 409, joka on kookas jäsen Mercedeksen aikoinaan 1970-luvulta 1990-luvulle valmistamassa hyötyautosarjassa.

Huoltoauton perässä tuli vielä 2000-luvun puolelta maasturimalli Mercedes-Benz ML, jolla oli perässään iso lavetti. 3 500 kilon perävaunumassallaan ML olisi pystynyt tarvittaessa noutamaan turvaan minkä tahansa tapahtumaan osallistuneista autoista.

Ilmeisesti kuitenkin pahemmilta teknisiltä ongelmilta vältyttiin, mikä on hienoa.