Naapurimaiden autot: Ruotsissakin autokanta vanhenee – lisäksi autoja lähtee ulkomaille 

Ruotsia perinteisesti eniten seurataan, myös auto- ja liikenneasioissa. Siellä on astetta hienompi autokanta kuin Suomessa, mutta ikääntyy yhtä lailla ja osin paremmasta päästä myös katoaa.

Suomalaisten autotilastojen päivityksiä luetaan vuosittain tai ahkerimmat kuukausittain. Niissä tyypillisiä tarinoita viime vuosina on ollut hiljainen uusien autojen kauppa ja autokannan vanheneminen.

Toisaalta käytettyjen tuonti on hieman paikannut uusien myyntiä ja edistänyt liikenteen sähköistymistä. Uusista autoista Suomessa jo puolet on täyssähköisiä ja käytettynä tuoduista täyssähköjä jopa yli puolet.

Suomessa siis autokanta isossa kuvassa kehittyy kahteen suuntaan. Vanhempi kalusto vanhenee ja vanhenevilla autoilla ajetaan entistä pidempään. Uusia ja uudehkoja autojen osalta taas Suomi kuuluu sähköistymisen edelläkävijöihin.

Entä miten on naapurimaissa? Autokannan vanheneminen ei ole vieras ilmiö muuallakaan, mutta mitä muuta kuuluu autoille rajojemme toisilla puolin? Aloitetaan Ruotsista.

Autokanta Ruotsissa vuoden 2025 lopussa

Henkilöautoja	Pakettiautoja	Kuorma-autoja	Linja-autoja
5 039 431	627 910	86 125	14 528

Lähde: Statistics Sweden / Statistikmyndigheten

Isot tunnusluvut kuin Suomi, mutta kaksinkertaisena

Ruotsin autokanta on kuten maan asukaslukukin, lähes tuplat Suomeen nähden. Asukkaita oli 2025 lopussa 10,6 miljonaa, Suomessa 5,7 miljoonaa. Autojen määrä kasvaa samaa verkkaista tahtia asukasluvun kanssa, ja juuri vuonna 2025 ylitti Ruotsissa 5 miljoonan liikennekäytössä olevan henkilöauton rajan (Suomessa 2,8 miljoonaa).

Autotiheyttä kuvaavassa luvussa Ruotsissa on 1 000 asukasta kohti 475 henkilöautoa liikennekäytössä, Suomessa 492. Molemmat me pohjoiset pitkien etäisyyksien maat olemme muuten autotiheydessä selvästi alle EU:n keskiarvon (570 henkilöautoa / 1 000 asukasta).

Syy pienempään automäärään voi löytyä kaupunkien joukkoliikenteestä, iäkkäästä väestöstä - tai tilastoinnista. Suomessa ja Ruotsissa luvuissa ovat tarkasti vain liikennekäytössä olevat autot. Joissain maissa tilastoihin vaikuttaisi voivan eksyä myös aktiivikäytöstä poistetut, mutta yhä rekisterissä olevat autot. Silloin automäärä on luonnollisesti isompi. Esimerkiksi Ahvenanmaalta ja Virosta löytyneet ensimmäiset luvut sisälsivät myös muita kuin liikennekäytössä olevia autoja. Liikennekäytössä olevien erottelu voi vaatia vaivaa ja paikallistuntemusta. Vaikea sanoa, onko sitä pystytty tekemään vertailukelpoisesti kaikista EU-maista.