Oulun pyörätiet pidetään kunnossa – myös talvisin

Valtaosa Oulun pyöräteistä kulkee metsissä, puistoissa ja viheralueilla. Pääosin autoliikenteestä irrallaan olevaa pyörätieverkkoa ryhdyttiin rakentamaan jo 1970-luvulla.

Etenkin talvi on pyöräilylle haasteellista aikaa eikä pelkästään talvikeleihin vaadittavan vaatetuksen puolesta. Viheliäintä eivät välttämättä ole pakkaspäivät, vastatuuli tai räntäsade, vaan loskaiset tai uraiset ja lumikinosten valtaamat kevyen liikenteen väylät, joita ei ole syystä tai toisesta ehditty aurata tai muutoin huoltaa toivotun ajokelpoisiksi.

Oman haasteensa tuo tietty terävä kalliomurskeesta valmistettu hiekoitussepeli, joka saattaa puhkoa renkaan. Pyöräilijöiden toiveissa vilahtelevat termit harjasuolaus ja tehostettu auraus. Harjasuolaus-menetelmässä lumi siis poistetaan harjaamalla ja liukkautta torjutaan liuossuolalla.

Oulussa kokeillaan uusia keinoja

Pyöräilystä – eritoten talvipyöräilystä – puhuttaessa nousee usein esiin Oulun seutu esimerkillisenä alueena. Oulusta puhuttaessa vilahtelevat sanat pyöräilypääkaupunki, pyöräily-ystävällisyys, reitistö ja talvihoito.

On syytä selvittää tarkemmin, mitä kuuluu pyöräily-Oululle. Yksi esimerkki tuoreista ajatuksista on käyttää muiden liikennemerkkien lisäksi pimeän aikaan tienpintaan valokuvion heijastettavia liikennemerkkejä.

– Projektoritekniikkaan perustuvia valaistuja liikennemerkkejä pilotoitiin ensimmäisen kerran talvikaudella 2019–2020. Hyvien kokemusten perusteella niiden käyttöä laajennettiin viime talvena kymmeneen eri kohteeseen, ja tänä talvena projektoreita on tulossa vielä pariin kohteeseen lisää, Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa työskentelevä liikenneinsinööri Harri Vaarala kertoo.

Valokuvion heijastavia liikennemerkkejä asennetaan tyypillisesti noin kilometrin välein, erotelluille janankulun ja pyöräilyn väylille eli baanoille. Vaaralan mukaan käytännössä kaikki Oulun baanat on varustettu projektorivalaisimilla.

Onko kyse vain pimeän vuorokauden/vuodenajan ratkaisusta?

– Valoisaan aikaan näistä ei ole hyötyä.

– Projektorivalaisin on kytketty normaalin katuvalaistuksen yhteyteen eli ne ovat päällä silloin kuin normaali katuvalaistuskin on päällä eli ainoastaan hämärään/pimeään aikaan. Alun perin näillä lähdettiin ratkomaan lumen alle jäävien pyörätiemerkintöjen ongelmaa. Kesäaikana vastaavaa ongelmaa ei ole, kun tiemerkinnät ja meidän baanoilla käyttämä punainen asvaltti on normaalisti näkyvissä.

Heijastuva liikennemerkki on myös Tieliikennelain tuntema, sillä laissa mainitaan tiemerkinnöistä seuraavasti: ”Tiemerkinnällä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyä merkintää, jota käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen.”

Mihin Oulun maine perustuu?

Oulua on kehuttu Suomen parhaimmaksi pyöräilykaupungiksi, joten annetaan Vaaralan pohtia mihin maine perustuu? Vaaralan mukaan keskeistä on, että Oulussa ryhdyttiin jo 1970-luvulla rakentamaan pääosin autoliikenteestä irrallaan olevaa pyörätieverkkoa.

– Oulussa suurin osa pyöräteistä kulkee metsissä, puistoissa ja viheralueilla.

Sijainnin etuina Vaaralan mukaan ovat viihtyisämpi pyöräily-ympäristö ja toisaalta helpompi talvikunnossapito kun lumitilaa on enemmän tarjolla.

– Kaupunki on priorisoinut kävelyä ja pyöräilyä niin liikennesuunnittelussa, investoinneissa kuin kunnossapidossakin. Erityisesti pyöräteiden talvikunnossapito on Oulun kaupungille kunnia-asia, Vaarala taustoittaa.

Hän kertoo, että pääpyöräreiteistä 150 kilometriä hoidetaan kilpailutetulla talvihoitourakalla. Se tarkoittaa Oulun seudulla sitä, että urakoitsijan vastuulla ovat pelkät pyörätiet yli kuntarajojen.

– Auraus ei siis pääty kunnan rajalle ja tienhoidonlaatu on yhtäläistä.

Sujuva pyöräily sujuvoittaa autoiluakin

Harri Vaarala muistuttaa, että kunnossapitoon investoidut eurot ”tulevat moninkertaisesti takaisin” terveyshyötyinä, vähentyneenä meluna, vähentyneinä saasteina, vähentyneinä ruuhkina.

– Kun ihmiset liikkuvat arjen matkoistaan mahdollisimman suuren osan kävellen ja pyöräillen, myös ajoratojen kunnossapidon tarve vähenee, kun esimerkiksi asvaltti kuluu vähemmän.

Vaarala ottaa esiin, että suuresta pyöräilijämäärästä hyötyvät myös ne, jotka syystä taikka toisesta liikkuvat autolla: mitä useampi pyöräilee, sitä vähemmän kaduilla on autoliikenneruuhkia ja sitä sujuvampaa on autoilu.

Yli 900 kilometrin reitistö

Oulun kaupungin alueella on yhteensä yli 931 kilometriä pyöräteitä, joista Oulun kaupungin hallinnassa on 826 kilometriä ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnassa 105 kilometriä.

– Oulussa joka paikkaan keskeisellä kaupunkialueella pääsee pyörällä ja useimmiten vieläpä suorempaa reittiä kuin autolla. Tämäkin on osa onnistunutta, 1970-luvun liikennesuunnittelua.

Autojen ja pyörien rinnakkaiselolle on suotuisaa, että Oulussa on poikkeuksellisen paljon alikulkuja, yli 320 kappaletta kaikkiaan.

– Alikulkujen avulla on voitu minimoida autoliikenteen ja pyöräliikenteen kohtaamiset risteysalueilla ja lopputuloksena on molemmille kulkumuodoille sujuvampaa ja turvallisempaa liikkumista.

Vaarala kertoo, että suurin osa paikoista, joissa kävelijät ja pyöräilijät ylittävät ajoradan liikennevaloissa, on varustettu tutkilla tai induktiosilmukoilla.

– Oulussa siis pyöräilijät tunnistetaan liikennevaloissa ennakolta ihan siinä missä autoilijatkin. Tämän myötä liikennevalot voidaan optimoida toimimaan kaikkien liikkujien kannalta sujuvaksi.

Oulussa poljetaan ahkerasti

Vaarala kertoo kyselytutkimuksesta, jonka mukaan yli 80 prosenttia oululaisista ilmoittaa pyöräilevänsä vähintään silloin-tällöin, ja kaikista Oulun alueella tehdyistä matkoissa noin viidennes tehdään pyörällä.

– Talvella pyöräilyn kulkumuoto-osuus on noin 11–12 prosenttia, mikä sekin on suurempi kuin monissa kaupungeissa kesällä, Vaarala taustoittaa.

Helsingissä 75 kilometriä tehohoidettuja väyliä

Esimerkiksi Helsingin Kaupunkiympäristö ja liikenne -yksikkö kertoo, että tehostetun talvihoidon verkosto kattaa noin 75 kilometriä pyöräväyliä Lauttasaaresta Vuosaareen ja Malmilta keskustaan. Uusia reittejä talvikaudella 2021–2022 on Itäkeskuksen ja Mellunmäen sekä Pasilan ja Viikin välillä. Harjasuolauksella reiteistä hoidetaan 47 kilometriä ja tehostetulla aurauksella 28 kilometriä.

Helsingissä tavoitteena on hoitaa harjasuolatut reitit tehostetusti arkisin klo 7–19 ja viikonloppuisin klo 7–17. Tehostetun aurauksen reitit pyritään auraamaan aamuun klo 7 mennessä. Lisäksi klo 3–17 välisenä reitit aurataan tehostetusti, viimeistään neljän tunnin kuluessa lumisateen päättymisestä.

Helsingissä hoidetaan tehostetusti myös pyöräreitin vieressä olevat jalkakäytävät, jos jalkakäytävät ovat kaupungin kunnossapidon vastuulla.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Harri Vaarala / Oulun kaupunki, Moottorin arkisto, Autoliitto

a:3:{i:0;s:6:"107778";i:1;s:6:"107817";i:2;s:6:"106837";}