Päivän kuva: jopa kuulu Ala-Tikkurilan Shell katoaa

Suomen kaikki Shellit muuttuvat St1:ksi vuoden 2025 aikana. Nestemäisiä polttoaineita jaellaan jatkossakin, mutta latauspalvelutkin kehittyvät, lupaa energiayhtiö.

Harvoin on yksi tietty huoltoasema piirtynyt niin vahvasti kansalliseen kuvastoon. Harvoin on tavallinen tankkauspiste jättänyt niin vahvan ja traumaattisenkin muistijäljen etenkin penkkiurheilevan kansanosan mieliin.

Ja nyt puhutaan tietty Ala-Tikkurilan Shellistä eli juuri siitä huoltamosta, jonne Suomen miesten hiihtomaajoukkueen tuolloinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö unohti pahamaineisen lääkelaukun keskiviikkona 10. helmikuuta vuonna 2001. Loppu on Suomen urheiluhistorian mustinta dopinghistoriaa.

Mutta kaikki unohtuu joskus ja vain muutos on pysyvää.

St1 osti vuonna 2010 enemmistön Shellin polttoaineiden jalostukseen ja myyntiin liittyvistä liiketoiminnoista Suomessa ja Ruotsissa ja viisi vuotta myöhemmin myös Norjassa. Tuolloin St1 teki lisenssisopimuksen Shell-brändin käytöstä ja nyt tuo lisenssisopimus on loppumassa. Kaikki Pohjoismaiden vähittäismyyntitoiminnot yhdistetään St1-brändin alaisuuteen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tuulinen sää toi haasteita

Vuonna 1907 perustetun monikansallisen pörssiyhtiön simpukkalogo on kuulunut Suomessakin jo kauan katukuvaan ja maanteiden varsille. Ensimmäiset Shellit Suomessa avautuivat 1920-luvun lopulla.

Mutta nyt niille tulee loppu, kuten Moottorikin jo aiemmin uutisoi.

Ja tänään huhtikuun viimeisenä perjantaina Ala-Tikkurilan huoltoaseman vanha maamerkki eli Shell-neonvalopyloni sai väistyä uutuuttaan kiiltävän St1-valopylvään tieltä.

Taitoa, tarkkuutta ja raakaa voimaa vaativan vaihtotyön suorittivat Nosto ja Kuljetus Idman Oy:n ammattimiehet. Haasteena oli tuulinen sää, joka heilutteli välillä merkittävästikin kookasta neonvalopylvästä noston eri vaiheissa.

Tänä vuonna valmista

St1:n Suomen myynti- ja verkostojohtaja Juha Vanninen kertoo, että Shellit alkoivat eri puolilla Suomea muuttua St1:ksihuhtikuussa. Tavoitteena on saada muutostyöt valmiiksi kuluvan vuoden aikana.

Pohjoismaissa muuttuu yhteensä 624 asemaa, joista Suomessa 172 asemaa. Miehitettyjä huoltoasemia näistä nyt Suomessa muutettavista asemista on yhteensä 81.

Muuttuvatko autoilijoille tarjottavat palvelut tässä yhteydessä jotenkin?

– Polttoaineiden tuotemerkit ja niiden lisäaineet vaihdetaan omiin brändeihimme. Tuoteportfoliomme tulee edelleen kattamaan laadukkaita tuotteita, jotka on valmistettu St1:n omalla jalostamolla Göteborgissa, Ruotsissa.

Palveluissa ei Vannisen mukaan tapahdu muutoksia, mutta palvelukonseptinimet yhtenäistyvät.

Vannisen mukaan kaikki nykyiset yritysasiakkaat, joilla on ollut St1 Yrityskortti tai EuroShell kortti, tulevat saamaan uudet St1 Business -kortit. Ne ovat voimakortteja kaikilla St1-verkoston 1 250 asemalla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Kaikki käyttövoimat

Vanninen tähdentää, että St1 on suomalainen yksityisomisteinen ”energiasiirtymäyhtiö”.

– Yhtiö investoi merkittävän osan voitoistaan uusiutuvan energian hankkeisiin. St1 operoi yhtiönä useita suomalaisia tuulipuistoja ja tytäryhtiö St1 Lähienergia tarjoaa maalämpöpalveluita.

Vannisen mukaan St1 on ainoa toimija, joka voi tarjota asiakkailleen kaikki käyttövoimat tieliikenteeseen eli perinteiset polttoaineet, sähkölatauksen ja biokaasua.

Ammattiliikenteen puolta edustaa se, että yhtiöltä löytyvät kevyet ja raskaat polttoöljyt sekä kone- että lämmityskäyttöön, uusiutuvaa lentopolttoainetta ja uusiutuvaa dieseliä teollisuuteen sekä tie- ja laivaliikenteeseen.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Suurteholataus kasvoi

Autoliikenne sähköistyy, pysyykö St1 kehityksessä mukana ja palvelemaan sähköautoilijoita?

– St1 laajensi sähköautojen suurteholatausverkostoaan merkittävästi vuoden 2024 aikana. Suomessa olemme avanneet viime vuoden aikana asemillemme 32 uutta suurteholatauskenttää, joissa on yhteensä 276 latauspaikkaa, Vanninen taustoittaa.

Hän kertoo, että St 1 rakentaa sähkölatausverkostoa myös Ruotsiin ja Norjaan. Norjassa verkosto kattaa jo yli 70 asemaa ja satoja latauspisteitä. Ruotsi tulee hieman perässä, maahan avattiin vuoden 2024 aikana latauspisteitä 15 asemalle.

Dynaamista tehonjakoa

Sähköautojen määrän kasvaessa voi lieveilmiönä ilmetä latausjonoja tai latausnopeuden tahmaamista, kun latauskentän kaikki latauspisteet ovat yhtä aikaa käytössä. Yksi ratkaisu tähän on sanapari dynaaminen tehonjako.

– Suurteholatauskenttiemme kokonaiskapasiteetti vaihtelee 600 kW:sta 1,2 MW:iin. Latauskenttien dynaaminen tehonjako mahdollistaa useiden autojen samanaikaisen lataamisen, ja latausnopeus jakautuu automaattisesti ajoneuvojen tarpeiden mukaan. Latauspisteiden maksimiteho on 400 kW, mikä mahdollistaa nopean latauksen kaikille sähköautoille ja myös uusille plug-in-hybridimalleille, joissa on CCS2-liitäntä.

EU-velvoitteet sähköautoilijan avuksi

Sähköautoilijoille harmaita hiuksia aiheuttaa latausmaksamisen läpinäkymättömyys tai muu maksamisen hankaluus. Autoilija haluaa tietää ennakolta lataussähkön hinnan ja itse maksutapahtuma saisi sujua vaivattomasti.

Huhtikuussa 2024 tuli voimaan ns. AFIR-asetus, joka velvoittaa EU:n jäsenvaltioita varmistamaan, että TEN-T-ydinverkolle rakentuisi vuoden 2025 loppuun mennessä vähimmäistehovaatimukset täyttävää latausinfraa 60 kilometrin välein. Suomessa näitä teitä ovat muun muassa Helsinki–Turku–Naantali, Helsinki–Tampere–Oulu ja Helsinki–Jyväskylä–Oulu -väylät.

Asetuksen tavoitteiden mukaisesti myös latauspisteiden yhteisteho nousee sähköautojen lisääntymisen vuoksi. Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 400 kW, ja ainakin yhdeltä latauspisteeltä tulisi saada lataustehoa ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia. Vuoteen 2027 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latauspisteeltä ulos vähintään 150 kW.

EU-asetus tuo velvoitteita myös latauksen maksamiseen, asetuksen mukaan latauksesta tulisi voida maksaa pankki/luottokortilla regulaation voimaanastumisen jälkeen käyttöönotetuilla 50 kW tai tehokkaammilla latureilla. Kaikilla uusilla AC-latauslaitteilla on myös oltava mahdollista maksaa ilman erillistä rekisteröitymistä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Korttimaksut onnistuvat

St1 on ottanut velvoitteet käytännöksi.

– Sähköautojen latauksen voi maksaa Visa- ja Mastercard -korttien lähimaksulla sekä Apple Pay -ja Google Pay -sovelluksilla. Maksupalveluita tullaan kehittämään entisestään ja vuodesta 2025 alkaen latauksen voi maksaa lisäksi St1-sovelluksella ja yrityksille suunnatulla St1-yrityskortilla, Vanninen kertoo.

Hänen mukaansa on tehty investointipäätös 10 uudesta latausasemasta St1-verkostoon, jotka avataan vuoden 2025 aikana.

Mobiilisovellus St1:n avulla sähköautoilija voi tarkistaa lähimmän latausaseman sekä vapaana olevat laturit.