22.1.2022 Ajatuksia autoista Perinteinen peili päihittää kankean kameran – Ajatuksia autoista Teksti Aake Kinnunen Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Mercedeksen hiljattain esittelemä konsepti antaa uutta puhtia yhdelle ihmiskunnan ensimmäisistä keksinnöistä. Ovenkahvajutun jälkeen seuranneessa keskustelussa mainittiin usein myös sivupeilit. Aerodynaamisuuden kannalta peilillä on paljon kahvoja suurempi rooli siloisen oven ilmavirran rikkojana. Peilit hoitavat nykyisin myös melkoista määrää muita tehtäviä. Sivuvilkkuja, kuolleen kulman varoituksia, kameroita ja sensoreita on lisätty heijastavan lasin kanssa samaan koteloon. Peilit kääntyvät sisään parkkipaikalla ja lämpenevät lumituiskussa. Ei huono suoritus 8 000 vuotta vanhalta keksinnöltä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kohti kameraa Konseptiautoissa on visioitu vuosikaudet, että jossain vaiheessa sivupeilit korvataan kameroilla. Hiljalleen toteutuksia on näkynyt myös markkinoilla. Konseptiautona hurmannut Honda E sai kun saikin kamerapeilinsä tuotantoon asti. Lexus ES sai kamerapeilit lisävarusteeksi ja Audi E-tron suuressa osassa maailmaa. Kamerapeilit ovat kuitenkin törmänneet muutamaan ongelmaan. Tärkein niistä on, että katselukulmaa ei voi kääntää päätä hienoisesti liikuttamalla. Tiedättehän te, kun peilillä yrittää kurkata hiukan sivummalle tai alemmas? Voihan kamerapeiliä säätää siinä missä tavallista sähköpeiliäkin, mutta kumpaakaan ei aina joutaisi tekemään. Kamerapeilien ongelmana on myös hinta. Audin lisävarustehinnastossa E-tronin virtuaalipeilit ovat 1 980 euroa. Jatkossa markkinoille tulee varmasti edullisempia toteutuksia, kuten esimerkiksi peruutuskameroissa. Uhkana tietysti on, että joidenkin peruutuskameroiden tapaan autoista löytyy vaihtelevia toteutuksia, joilla ei näe pimeällä kuin kohinaa. Perinteinen peili on yllättävän vahvoilla. Sinänsä Audi on oikeassa mainitessaan, että virtuaalipeilit ovat paremmat aeroakustisessti, eli tuulen suhinoiden osalta. Ilmavirrassa oleva varsi on pienempi ja helpompi muotoilla oikein. Honda E:n ovikamerat näyttävät suorastaan ohjaussiivekkeiltä. Erityisesti viimeisiä kilometrejä etsivien sähköautojen parissa kamerapeilejä on kiitelty myös niiden aerodynaamisuudesta. Kilometrien kiristäminen vaatii kuitenkin tilanteen tarkastelua kokonaisuutena. Pelkkä kamera ei tee onnelliseksi kuin koneen, ihmisen käytössä kameran pariksi tarvitaan myös näyttö. Oled-tekniikkaa tai ei, peilinäytöille kertyy käyttötunteja vielä enemmän kuin itse autolle. Kokonaisuus on ollut mielessä myös Mercedes-Benzillä, kun se esitteli futuristisen Vision EQXX -konseptiautonsa joitain viikkoja sitten. Tulevaisuutta heijastelevan grand tourerin ovissa ovat ihan tavalliset peilit. Mercedes itse kuvailee niitä “yhdeksännen sukupolven” sivupeileiksi. Motor Trendille yhtiön edustaja kertoi insinöörien laskeneen, että kokonaisuuden kannalta on parempi ottaa pieni aerodynaaminen tappio kuin käyttää energiaa kameran ja näytön yhdistelmään. Auts! Vision EQXX: perinteinen sivupeili ja ilmanvastuskerroin (Cd) silti vain 0,17. Päämuotoilija Gorden Wagener avaa Mercedeksen päätösprosessia toiselta kulmalta Car-lehden haastattelussa. Hänen mukaansa oikea peili on aina parempi kuin kamerapeili, mitä tulee “visuaaliseen palautteeseen”. Voi vain miettiä, miten Wagener olisi kuvaillut peilikameroita, jos hän olisi ollut yhtä lennokkaalla tuulella kuin Münchenin autonäyttelyssä. Ehkä tavallinen tylsä peili tarvitsisikin vain uudelleenbrändäyksen. Alumiinioptinen katselulaite olisi jo paljon jännittävämpi! Oikea väline oikeassa paikassa Kamerapeili mahdollistaisi kuitenkin muutamia uusiakin ideoita. Näyttö ei häikäise kuljettajaa, havaitut autot voidaan korostaa vaikkapa grafiikalla ja kuolleen kulman varoitus voitaisiin tehdä videopeleistä tutulla reunavarjostuksella. Peilikamera voisi myös laskea sekunteja siihen, kun takaa tuleva nopeampi auto saavuttaa, jolloin olisi helpompi antaa tilaa kaksikaistaisella tieosuudella. Kamerapeileistä yksi on ylitse muiden, sillä taustapeilin yhteydessä näyttö toimii hienosti. Katseluväline on vaihdeltavissa perinteisen peilin ja kameranäytön välillä mieltymysten mukaan. Kamerakäytössä näkymä on peiliä laajempi, joten taustapeilin ja sivupeilien välisen tilasuhteen hahmottamisessa kestää tovi tai pari. Kamerataustapeili on kuitenkin ratkaisu tilanteessa, jossa auto on lastattu täyteen tavaroita tai ihmisiä. Katolla oleva kamera näkee silloinkin, kun takalasinäkymä on tukossa. Varustetta suosivan Jaguar Land Roverin tuotteet tuntien idea soveltuu hyvin myös urheiluautojen matalien takalasien kanssa. Moni muu valmistaja voisi helpottaa idealla erilaisten "coupé-katumaasturien" ampuma-aukkomallisen takalasin ongelmaa. Mutta sivupeilien kohdalla kamerapeilien täytyy vielä etsiä lisäarvoa ennen kuin ne todella korvaavat vanhan ratkaisun. Teksti: Aake Kinnunen Kuvat: Mercedes-Benz, Petri Munukka, Lauri Ahtiainen, Aake Kinnunen Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: siltatullit verottavat matkabudjettia enemmän kuin lataaminen 6.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: viikko täynnä, puoliväli ylitetty – pieni suuri auto on nyt road trip -testattu 5.7.2026 Ajatuksia autoista “Pidetään peto hengissä, mutta sopuisana” – Christian von Koenigsegg polttomoottorin tulevaisuudesta 5.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 6: tuulimyllyjä ja heinäpaalipariskuntia 4.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 5: Ruhr, ruskohiili ja Michael Schumacherin lapsuuden seudut 3.7.2026 Ajoneuvot Kia uudistaa Euroopassa poissaolollaan loistanutta Seltosta – sähköauton ominaisuuksia hybridissä? 3.7.2026 Uutinen 100 vuotta Mercedes-Benziä – ensimmäisestä autosta maailman teille 2.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin osa 4: Schwarzwald, Saksan keuhkot ja taistelu tuulimyllyjen puolesta Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 7.7.2026 Matkailu Sähkö-Twingolla Pariisista Helsinkiin: tie nousi pystyyn – sähkön tuotannon ytimessä 8.7.2026 Moottoripyörät Moottori selvitti: moottoripyörävakuutuksissa jopa 3000 euron eroja, yksi vakuutusjätti ei jättänyt edes tarjousta 8.7.2026 Viikon arkistopoiminto Vuosimallin 2001 Cadillac Seville STS oli tehty vakavasti otettavaksi haastajaksi euroluksukselle, miinuspuolenaan 70 litran tankin 300 kilometrillä tyhjentänyt moottori 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 6.7.2026 Lentokoneet KLM:n ensimmäisiä Airbus A350 -koneita vaivaa muun muassa Finnairin ja Lufthansan tauti, joskaan se ei ole äitymässä yhtä pahaksi kuin jälkimmäisellä 5.7.2026 Laivat Seuraavaa ylijättiläistä pukkaa Suomen Turusta: Hero of the Seas on juuri saanut yli 330-tonnisen "kruunun" otsalleen [päivitys] 4.7.2026 Koeajo Koeajossa vuosimallin 1999 Toyota Land Cruiser J90, jossa on varmasti yksi automaailman hienostuneimmista manuaalivaihteisista voimalinjoista 2.7.2026 Laivat Suomen uusin jäänmurtaja Polaris yltää Polar-jääluokkaan 4 - tältä näyttää sen jäätä halkova pohja 5.7.2026 Koeajo Maistiainen: Honda Prelude on neronleimaus, joita tarvitaan lisää 28.6.2026 Laivat Jos Silja Serenadella ja -Symphonylla on kummallakin ajettu yli 150 000 tuntia ja niiden koneiden vaihtoväli on 15 000 tuntia, monennetko koneet niillä ovat nyt menossa? 26.6.2026 Traktorit Juha Kankkunen ajoi tällä Valtralla ennätyksellisellä 130 km/h nopeudella – kaiken huipuksi vielä jäällä 29.6.2026 Lentokoneet Helsinki-Vantaalla vieraili juuri maailman suurin liikesuihkukone, joka on ottanut nimiinsä jopa 150 eri kaupunkien välistä nopeusennätystä 15.6.2026 Laivat Tämä "töpseli" syöttää Silja Linen aluksille satamassa 11 kilovolttia ja noin kolmea megawattia - riittää juuri pitämään valot ja ilmastoinnin päällä 21.6.2026 Koeajo Mistä tietää, että vuosimallin 1962 Mercedes-Benz 190D on valmis käynnistymään? - Siitä, kun peukaloa polttaa!