Pitoa ja rattitaitoa – vauhtisokea löytää itsensä penkasta

Subaru WRX STI – vahva elämys jääradalla.

Liukkaalla kelillä etu- tai takavetoinen auto on pulassa. Haastavissa talvisissa ajo-olosuhteissa nelivetoinen auto on kaksivetoista sitkaampi puskija, etenijä isolla eellä – onpa nelivetoisuus ratkaistu millä tekniikalla tahansa ja minkä automerkin alla tahansa.

Nykyautojen kehittynyt luistonesto, ajonvakautus ja tasauspyörästön lukitusjärjestelmät auttavat kuljettajaa kitkemällä ratin takana istuvan ihmisen ajovirheet mahdollisimman pitkälle.

Hidastuvuuden yhtälön osasia ovat auton alustan ja jarrujen toimivuus, auton massa ja renkaiden pito.

Nelivetoisella ajava voi tuudittautua vaaralliseen harhaluuloon, jonka vallassa tulee hulttiomaisesti ulosmitattua auton kyvyt. Nelivetoisen ylivertainen liikkeellelähtökyky liukkaalla ei tarkoita yhtäläistä ylivertaisuutta pysähtymiskyvyissä.

Nelivetoisen auton hidastuvuus on samojen luonnonlakien armoilla kuin etu- tai takavetoisenkin auton hidastuvuus.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Isommitta kolhuitta

Mikään järjestelmä ei korjaa karkeita ajovirheitä kuten liian suurta tilannenopeutta. Kehittyneimmälläkin nelivetoisella voi löytää itsensä pöpeliköstä: kun pito loppuu, se loppuu ja matka jatkuu tangentin suuntaan.

Tämä tuli koettua Subarun talviajotapahtumassa Norjan Dagalissa, jossa oli koeajettavissa koko Subaru-katras, myös lievästi uudistuneet XV ja Forester.

Omia rajoja saattoi koetella järven jäällä, maastossa ja kapeilla metsäteillä. Subarut etenivät vakuuttavasti liukkaalla ja lumipöperössä, mutta tulivat ne rajatkin toki vastaan – vuoroin rattitaidon, vuoroin pidon puolesta.

Väkevä ja hauska

Hauskin, väkevin ja vakain ajettava oli rallipoluiltakin tuttu WRX STI. Voimaa riittää, mutta se valjastuu käyttöön sivistyneesti. Auto kulki jääradalla ennakoitavasti eturenkaiden näyttämään suuntaan. Matalan painopisteen tuntee ratin takana vakaana etenemisenä. Ohjaustuntuma on jämäkkä ja käsivaihteisto täsmällinen.

Kitkaympyrässä tulee ajettua ehkä kierros siten kuin toivoisi, mutta sitten tulee ahnehdittua liikaa, auto alkaa sortaa optimaaliselta ajolinjalta ja penkka pölisee: vanteet, rengaskotelot ja keulan koloset ovat ajon jäljiltä täynnään kevyttä pakkaslunta.

Penkkaan tupsahtamisista ei jää isoja kolhuja sieluun tai autoihin.

Voima jakaantuu tasan

Subaruissa moottori ja voimansiirto ovat suorassa linjassa toisiinsa nähden. Valmistajan mukaan voimalinjaratkaisun etuna on, että symmetrinen voimansiirto antaa äkillisissä ajotilanteissa vakautta, ketteryyttä ja pitoa. Ja se puolesta auttaa kuljettajaa pitämään auton hallinnassa.

Manuaalivaihteisissa Subaruissa voima jakaantuu tasan etu- ja taka-akselille. Portaattoman Lineartronic-automaattivaihteiston yhteydessä voimanjako on perustilassa 60 eteen ja 40 taakse. Jos ajossa tilanne muuttuu eli pito eri renkaiden alla vaihtelee, muuttuu voimanjako portaattomasti kohti 50:50-tilannetta.

Poikkeus vahvistaa säännön. WRX STI:ssä on säädettävä keskitasauspyörästön voimanjako, jonka perusasetuksessa voimaa jaetaan eteen ja taakse suhteessa 41:59.

https://youtu.be/OkBJ96G7dgY

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Marko Jokela ja valmistaja Video: valmistaja

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy