Poliisi: puhalluskoe, huumetesti ja promilleraja myös pyöräilijöille

Laki tankojuoppoudesta ei ole poliisin mukaan ajan tasalla. Tankojuoppous ja pyöräilijöiden huumeiden käyttö ovat yhä suurempi riski, kun sähköavusteiset polkupyörät ja potkulaudat lisääntyvät.

Väylät kuivuvat ja aurinko näyttäytyy: kevään pyöräilykausi on käynnistymässä. Polkupyöräilijöiden ilmaantuessa kevyen liikenteen väylille, käynnistyy myös keskustelu pyöräilytavoista ja -säännöistä.

Valvovalla viranomaisella on selkeä näkemys tankojuoppoudesta eli pyöräilystä alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena. Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta on sitä mieltä, ettei lainsäädäntö tankojuoppouden osalta ole ajan tasalla.

Nykykäytännön mukaan polkupyöräily ja potkulautailu hutikassa on tavallaan sekä sallittua että kiellettyä, sillä poliisipartio voi vain pysäyttää pyöräilijän tai potkulautailijan ja kehottaa jatkamaan matkaa jalan. Pyöräilijää ei voi puhalluttaa seulonta-alkometrillä, eikä sillä olisi mitään merkitystäkään, koska humalatilan aste ei ratkaise syyllisyyttä rikokseen.

– Mielestäni laki tankojuoppoudesta ei ole ajan tasalla ja myös huumeiden käyttö pitäisi huomioida. Poliisin pitäisi pystyä tekemään sekä puhalluskokeita että huumausaineiden pikatestejä pyöräilijöille, Ihalainen linjaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Niskoittelusta voi tulla sakkoa

Ylikomisario Jari Kaikko Helsingin poliisilaitokselta tuo esiin, että poliisipartio voi pysäyttää ja kehottaa jatkamaan matkaa jalan, jos on nähtävissä, että esimerkiksi polkupyöräily päihtyneenä tulee kohta vaarantamaan toisten turvallisuutta.

– Jos polkupyöräilijä kuitenkin päättää jatkaa, hän voi syyllistyä niskoitteluun ja poliisi voi kirjoittaa niskoittelusta sakon.

Koituuko muille vaaraa?

Tankojuoppoudesta tulee rikos vasta sitten, jos aiheuttaa ulkopuolisille konkreettista vaaraa.

– Lainsäädännön mukaan pitää aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille eli vaikka olisi itsellä pää kainalossa, niin ei syyllisty tankojuopumukseen, poliisitarkastaja Ihalainen kummeksuu.

Hän ottaa aivan erikseen vielä esiin pyöräilyn sähköistymisen. Ihalaisesta sähköpolkupyörä ja humalassa tai huumeissa oleva pyöräilijä ovat erittäin huono yhdistelmä.

Ylikomisario Kaikko Helsingin poliisilaitokselta on samoilla linjoilla.

– Kun erilaiset sähköiset kulkupelit ja sähköavusteiset polkupyörät lisääntyvät, voidaan olettaa, että niillä saavutetaan myös päihtyneenä helposti nopeuksia, joita peruspolkupyörällä – pikku päihteessä – ei niin helposti saatettaisi. Yhdistettynä sähköisten kulkuvälineiden suurempaan massaan, seurauksena voisi olla suurienergisempiä törmäyksiä ja ikävämpiä seurauksia.

Kymmenen päiväsakkoa

Tankojuoppouden rangaistusasteikko on sakkoa tai enintään 3 kuukautta vankeutta. Alla kerrotuissa esimerkeissä on normaalia saada kymmenen päiväsakon rangaistus.

Esimerkkiteko1: Kuljetti moottoritonta ajoneuvoa, moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa alkoholin vaikutuksen alaisena aiheuttaen vaaraa toisten turvallisuudelle.
Esimerkkiteko 2: Kuljetti moottoritonta ajoneuvoa, moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa huumaavan aiheen vaikutuksen alaisena aiheuttaen vaaraa toisten turvallisuudelle.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Promilleraja pyöräilylle?

Tulisiko kevyelle liikenteelle asettaa alkoholin käytön suhteen jokin promilleraja ja jos, mikä se raja voisi olla?

– Jotkut rajat olisivat ennalta estävyyden näkökulmasta ja valvonnan mahdollistamiseksi tarpeellisia. Minusta rajana voisi olla vesiliikenteen raja 0,44 mg/litra uloshengitysilmaa tai 1,0 promillea alkoholia veressä, ja sen lisäksi myös alle tuon rajan, jos aiheuttaa vaaraa itselle tai toisille, Ihalainen linjaa.

Promilleraja voisi ennaltaehkäistä

Ylikomisario Jari Kaikko pohdiskelee promillerajan eri puolia.

– Jos ajatellaan, että olisi ainakin jossain määrin hyväksyttävää ja itsemääräämisoikeuteen kuuluvaa, aiheuttaa päihtyneenä vaaraa vain itselleen, niin voidaan puolustaa ajatusta, että promillerajaa ei tarvittaisi, Kaikko pohtii.

Toistaiseksi päihtymyksen osuus poliisin tietoon tulleissa polkupyöräonnettomuuksissa on pysynyt hänen mukaansa kohtuullisen pienenä, joten se ei puoltaisi promillerajan säätämistä. Jos alkaa näyttää siltä, että polkupyöräilijöiden onnettomuuskäyrä jyrkkenee ja jäljet johtavat entistä enemmän päihteiden käyttämiseen, promillerajaa on Kaikon mukaan syytä harkita.

– Jos taas ajatellaan, että kaikki eri ajoneuvojen kuljettajat olisivat samalla viivalla, voidaan pitää perusteltuna, että promilleraja tarvittaisiin. Voidaan myös sanoa, että promilleraja selkiyttäisi pelisääntöjä, Kaikko arvioi.

– Promilleraja voisi toimia myös ennalta ehkäisevästi, koska moottorittoman ajoneuvon kuljettajan vastuu korostuisi entisestään.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Poliisihallitus, Helsingin poliisilaitos