Repovedellä voi kokea suomalaista luontoa aidoimmillaan – korkeita kallioita, vihreitä metsiä ja sinisiä järviä

Repoveden kansallispuiston huimiin maisemiin on lyhyt matka joka puolelta Etelä-Suomesta.

Korkeita kallioita, vihreitä metsiä ja sinisiä vesiä. Loputonta rauhaa ja mielen rauhoittumista luonnon keskellä – niitä kaikkia tarjoaa Repoveden kansallispuisto.

Repoveden kansallispuisto on yksi Suomen 41:sta kansallispuistosta. Repoveden kansallispuisto on kaakkoisen Suomen laajin suojeltu metsä- ja luontoalue. Vaikka suojeltu alue Kymenlaakson ja Etelä-Savon rajamailla on laaja, Repoveden kansallispuisto on yksi Suomen pienimmistä kansallispuistoista. Repoveden kansallispuiston koko on noin 16 neliökilometriä. Repoveden kansallispuistoon yhtyy myös Aarnikotkan metsän suojelualue, joten nämä kaksi aluetta muodostavat noin 30 neliökilometrin kokoisen luonnonsuojelualuekokonaisuuden.

Perille vaikka junalla

Repoveden kansallispuisto sijaitsee tarkalleen ottaen Kouvolan pohjoisosassa. Helsingistä sinne on matkaa noin 180 kilometriä, Kouvolan keskustasta noin 45 kilometriä ja Mikkelistä 80 kilometriä. Repovedelle voi saapua myös vaikka junalla, sillä Savonrata Mikkelistä Mäntyharjun kautta Kouvolaan kulkee aivan Repoveden ohitse. Junasta voi jäädä pois Hillosensalmen seisakkeella, josta on paikallisbussiyhteys Repovedelle Lapinsalmen pysäköintialueelle. Hillosensalmen seisake on käytössä huhtikuun lopusta lokakuun loppuun, tarkemmat tiedot voi tarkistaa VR:n aikatauluista.

Omalla autolla Repovedelle pääsee myös monesta suunnasta. Pysäköintialueita Repovedellä on kolme, Lapinsalmen lisäksi Tervajärvi ja pohjoisempana Saarijärvi. Lapinsalmen pysäköintialue on kaikkein suurin, siellä on tilaa noin 200 autolle, muilla pysäköintialueilla muutamille kymmenille. Lähin leirintäalue on Orilammen Maja, josta Lapinsalmen pysäköintialueelle on kymmenisen kilometriä.

Esimerkiksi Lapinsalmen pysäköintialueen liepeillä on saatavilla vuokrakanootteja, jos Repoveden luontoon haluaa tutustua vesiteitse.

Repoveden kansallispuisto rajoittuu idässä Puolustusvoimien harjoitus- ja ampuma-alueeseen, Pahkajärveen. Tämä on hyvä huomioida kun Repoveden itäisimmissä kolkissa liikkuu. Pahkajärven ampuma-alueelle on pääsy kielletty.

Karjalan Prikaatiin kuuluvan Karjalan tykistörykmentin isoimman tykin, 155-millimetrin K9 Moukari -panssarihaupitsin ja muiden tykkien jylyn voi siis aika-ajoin kuulla myös Repoveden metsiin.

Rauhaa metsän keskellä

Muuten Repoveden kansallispuistossa voi löytää myös ihan oman rauhan ja hiljaisuuden. Metsän siimeksessä mieli lepää. Vaikka Repovedellä käy sen sijainnin vuoksi paljon ihmisiä, jopa yli 130 000 henkilöä vuodessa, siellä saa olla halutessaan myös ihan rauhassa.

Sesonkiaikoina, kuten esimerkiksi kesäkuukausina ja varsinkin viikonloppuisin Repovedellä voi olla jopa ruuhkaa – ja jonoa voi muodostua esimerkiksi Ketunlossille. Ketunlossi on Ketunlenkin varrella oleva pieni käsivoimin vedettävä lossi, joka on ennen kaikkea lasten mielestä mielenkiintoinen elämys. Lossiin mahtuu enintään noin 10 henkilöä kerrallaan, joten omaa vuoroaan saattaa joutua odottamaan suosittuihin aikoihin Repovedellä.

Lapinsalmen pysäköintialueelta lähtevä Ketunlenkki onkin varmasti Repoveden suosituin reitti. Valtaosa Repovedellä retkeilevistä kiertääkin juuri tämän lenkin sen lyhyytensä vuoksi. Ketunlenkki on noin 3,5 kilometriä pitkä reitti Repovedellä ja se on esimerkiksi lapsiperheiden suosiossa. 

Runsaasti nuotiopaikkoja

Ketunlenkin varteen jää huikeiden maisemien lisäksi useita nuotiopaikkoja, joilla voi syödä eväitä ja sytyttää samalla halutessaan tulet.

Repoveden kansallispuistossa on myös lukuisia valmiita reittejä useiden kymmenien kilometrien verran. Valmiit reitit ovat vaeltajien suosiossa ja esimerkiksi Kaakkurin kierrokselle pääsee jokaiselta Repoveden kansallispuiston pysäköintialueelta. Kaakkurin kierroksen pituus on 24 kilometriä ja sen kiertämiseksi suositellaan varaamaan 2–4 päivää aikaa.

Repoveden kansallispuiston yksi erikoisuuksista on Lapinsalmen ylittävä pylonisilta. Sen ylittäminen on myös huikea kokemus Repovedellä vaeltaville. Silta on tosin ollut alkuvuodesta 2024 asti pois käytöstä, koska se on koettu vaaralliseksi käyttää. Silta vaikuttaa vankkatekoiselta, mutta asiantuntijoiden mukaan se voi kovassa tuulessa heilua voimakkaasti, joka vuoksi se on käyttökiellossa.

Sillan korjaamiseksi ja varmistamiseksi ei ollut vielä syyskuussa 2024, kun Moottori-lehti vieraili Repovedellä valmistunut suunnitelmaa. Kun suunnitelma jossain vaiheessa sillan korjaamiseksi valmistuu, tämän jälkeen korjaussuunnitelma täytyy vielä kilpailuttaa. Tämän jälkeen silta täytyy vielä myös korjata.

Lapinsalmen silta osuu myös suositun Ketunlenkin varrelle.

Olhavanvuorella huimat maisemat

Vaikka kiertäisi Repovedellä vain kaikkein lyhyimmän kierroksen, Ketunlenkin, kannattaa siitä tehdä pieni pisto Olhavanvuorelle. Pisto Ketunlenkiltä Olhavanvuorelle on vain noin kilometrin mittainen, edestakaisin siis pari kilometriä, mutta perillä odottavat jopa Repoveden kansallispuiston parhaimmat maisemat. Olhavanvuorelle kiipeäminen vaatii myös 224 jyrkän portaan kiipeämistä ylöspäin.

Olhavanvuori nousee 50 metrin korkeuteen veden pinnasta – ja nousu on lähes pystysuora. Perillä ylhäällä aukeaa kuitenkin upea maisema – metsää ja järveä – länteen. Olhavanvuorelta löytyy muinaishistoriaa, vuosituhansia vanha kalliomaalaus, joka esittää vasenta kämmentä.

Elving rakensi tornin

Jos Repoveden kansallispuistoa ja kaunista metsä- ja järvimaisemaa haluaa ihastella enemmänkin ylhäältä päin, Repovedellä vieraillessa kannattaa käydä katsomassa Elvingin torni, sillä se liittyy myös hyvin vahvasti Repoveden historiaan. Elvingin tornista avautuu huimat maisemat joka suuntaan yli metsien ja järvien.

Tornin pystyttänyt Rudolf Elving oli aikoinaan 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella alueella vaikuttanut liikemies. Elving omisti paljon maata pohjoisen Valkealan alueilta ja rakensi muun muassa 20 metriä korkean tornin mailleen, vain muutaman kilometrin päähän Repoveden kansallispuiston Lapinsalmen pysäköintialueelta.

Tornin hän halusi mailleen siksi, että korkealta 20 metrin korkeudesta pystyi valvomaan kalastusta ja metsästystä. Torni toimi myös palovartiotornina.

Elving oli aikansa sarjayrittäjä ja hän perusti useita yrityksiä, muun muassa Voikkaan paperitehtaan. Voikkaan paperitehdas, Kymiyhtiö sekä Kuusankoski-yhtiö yhdistyivät myöhemmin Kymin Osakeyhtiöksi. Myöhemmin kyseiset yhtiöt ovat fuusioituneet muiden yhtiöiden kanssa ja näistä fuusioista on syntynyt metsäjätti UPM-Kymmene Oyj.

Elvingin tornia on käytetty myös sotien aikaan ilmavalvontatornina. Myöhemmin torni pääsi huonoon kuntoon, kunnes vuonna 1994 alueen Lions-klubit yhdessä Kymiyhtiön kanssa päättivät kunnostaa Museoviraston arvokkaaksi määrittelemän tornin. Vuonna 1995 torni aukesi kunnostuksen jälkeen yleisölle.

Torni on avoinna kesäviikonloppuisin ja sinne on pieni, muutaman euron pääsymaksu. Pääsymaksu kannattaa ehdottomasti maksaa, sillä tornin huipulta näkee hyvin Repoveden kansallispuistoon saakka.

Repoveden kansallispuisto on perustettu vuonna 2003, kun UPM, jonka historiaa osa Elvingin perustamista yhtiöistä myös on, lahjoitti valtiolle 560 hehtaaria maata kansallispuiston perustamiseksi.