Sähköauton lataus, siinäpä kaupunkiasujan päänsärky

On pulmaa kerrakseen ratkaista, kuinka sähköautojen lataus voitaisiin kaupunkiympäristössä järjestää mahdollisimman joustavasti, yöaikaan ja lähellä sähköautoilijan kotia.

Henkilöautoista on tulossa rivakalla tahdilla päästöttömiä sähköautojen yleistymisen myötä. Suomen suurimmassa kaupungissa kehitys on vielä nopeampaa kuin muualla Suomessa, sillä Uudellamaalla ajetaan uusimmilla autoilla.

Käyttövoimamurroksen jyllätessä eteen on noussut haasteita, jotka liittyvät sähköautojen lataamiseen etenkin tiheästi rakennetussa kaupunkiympäristössä.

Autoliitto: kaupunkilataus kuntoon!

Autoliiton mukaan liikenteen sähköistyminen olisi huomioitava myös kaupungeissa siten, että sähköautoille on tarjolla riittävän paljon latauspaikkoja niin vierailijoille kuin asukkaille.

– Sähköautojen joustavien latausmahdollisuuksien takaaminen kaupungeissa on merkittävä asia, josta ei ole puhuttu riittävästi. Kaupunkilaisilla on jatkossakin autoja, joten niitä on voitava ladata yön yli tai sitten kaupunkilaiset ajavat polttomoottoriautoilla., Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen kiteyttää.

Sähköautokannan kasvu ei ole tietty itseisarvo, vaan liittyy valtiovallan tavoitteisiin kehittää autoliikennettä kohti nollapäästöisyyttä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan linjausten mukaisesti tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonepäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta ja liikenteen muuttaminen nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on myös fossiilisten liikennepolttoaineiden myynnin lopettaminen kotimaan liikenteessä vuoteen 2045 mennessä.

Vaivattominta yön yli

Aivan valtaosassa arjen liikkumistarpeita on järkevintä ja helpointa, jos sähköautoilija voi ladata autoaan yön yli ja lähellä kotiaan.

– Kaupunkien asukkaille olisi siis oltava tarjolla latausinfrastruktuuria myös julkisessa katuverkossa, Tolvanen linjaa.

Hän muistuttaa, että kaupunkeihin tullaan asioimaan ja töihin kehyskunnista sekä myös kauempaa. Myös kaupunkivierailujen tulee olla sujuvia ja kohtuuhintaisia sähköautoilla liikkuville.

Tolvasen mukaan esimerkiksi liityntäpysäköintipaikkoihin tulee panostaa ja ne tulee laskea osaksi joukkoliikennettä muun muassa hinnoittelussa.

Sähköautoja tulee latauspaikkoja enemmän

Moottori kertoi aiemmin, tuoreimpaan Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2021 -raporttiin perustuen, että täyssähköautojen määrä on kasvanut suhteessa enemmän kuin pikalatauspaikkojen määrä.

Toisaalta kehitystäkin on tapahtunut: pika- ja suurteholatauksen näkökulmasta tilanne on selkeästi lohdullisempi kuin vuotta aiemmin. Pika- ja suurteholastauspisteiden määrä nimittäin kasvoi viime vuoden aikana 365 pistokkeesta 689 pistokkeeseen, selviää Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.

Mutta niin on kasvanut myös latausvirtaa tarvitsevien eli sähköautoilijoiden määrä. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti.

Raportissa tuodaan ilahduttavan kehityksenä esiin, että kauppaketjut ja muut toimijat ovat kertoneet kunnianhimoisista latausverkostosuunnitelmistaan, joista Moottori on uutisoinut.

Toivottavaa on ollut myös se, että yli 100 kW:n CCS-suurteholatauspisteiden määrän kasvu on ollut vahvaa.

Raportin mukaan määräaikaiset investointituet ovat välttämättömiä julkisen sekä asuinkiinteistöjen latauspisteverkoston laajentumiselle ja fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteiden saavuttamiselle.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoliitto, Sähköisen liikenteen tilannekatsaus Q4/2021 

a:5:{i:0;s:6:"108772";i:1;s:6:"108520";i:2;s:6:"107505";i:3;s:6:"107508";i:4;s:6:"103862";}