Talousarvioesitys 2018: väylissä malttia, korjausvelka painopisteenä

Valtion talousarvioesityksessä noudatetaan malttia uusien väylähankkeiden suhteen, mutta liikenneverkoston korjausvelan hallinta kuuluu tulevan talousvuoden prioriteetteihin.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa ensi vuodelle yhteensä 3,37 miljardin euron rahoitusta hallinnonalalleen. Vuoden 2017 talousarvioon nähden lisärahoitusta on 144 miljoonaa euroa.

Uusien väylähankkeiden suhteen noudatetaan malttia, mutta talousarvion prioriteettina on liikenneverkoston korjausvelan hallinta. Autoveron osalta puolestaan jatketaan aiemmin sovittua kehityskulkua.

Liikenneverkon väylähankkeet

Liikenneverkon kehittämishankkeisiin osoitetaan 505 miljoonaa euroa. LVM ehdottaa ensi vuodelle seuraavia väylähankkeita:

• Kehä 1 Laajalahden kohta (20 miljoonaa euroa)
• Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt (7 miljoonaa euroa)
• Vuosaaren meriväylä (12,5 miljoonaa euroa)
• Valtatie 4 Kirri-Tikkakoski (139 miljoonaa euroa)
• Kokkolan meriväylä (45 miljoonaa euroa)
• Hailuodon kiinteä yhteys (76 miljoonaa euroa)

Näistä hankkeista valtiovarainministeriön talousarvion mukaan käynnistettäisiin pääkaupunkiseudulle kohdistuvat pienemmät hankkeet, eli Kehä 1 Laajalahti, Länsimetron jatkeen liikennejärjestelyt sekä Vuosaaren meriväylä.

Kehä 1 Laajalahden kohta liittyy Raide-Jokeri-pikaraitiotien toteuttamiseen, parantaen erityisesti pääkaupunkiseudun poikittaista joukkoliikennettä. Hankkeen avulla Raide-Jokeri voidaan toteuttaa suunnitellusti Helsingin Itäkeskuksesta aina Espoon Keilaniemeen. Hankkeessa sujuvoitettaan liikennettä korvaamalla tasoliittymiä eritasoliittymillä ja parannetaan liikenneturvallisuutta ajoneuvojen ja kevyen liikenteen eritasoratkaisuilla.

Länsimetron jatkeen liityntäyhteyksille ehdotetaan 7 miljoonan euron määrärahan lisäksi 7 miljoonan euron sopimusvaltuutta. Hankkeessa turvataan metron liityntäliikenteen järjestelyjä erityisesti sen toisessa vaiheessa Matinkylästä Kivenlahteen. Matinkylän liikuntaliikenteen runkona toimii Länsiväylä.

Vuosaaren meriväylän hankkeen tavoitteena on turvata sataman konttialusliikenteen toimintaedellytykset sekä varmistaa Äänekoske biotuotetehtaan kustannustehokkaat vesikuljetukset. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 25 miljoonaa euroa, jonka LVM ja Helsingin Satama maksavat puoliksi.

Valtatie 4 Kirri – Tikkakoski kehityshanke parantaa alueen liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Samalla se edesauttaa alueiden maankäytön kehittymistä, sillä se kehittää liikenneyhteyksiä Jyväskylän, Tikkakosken lentokentän ja Äänekosken välillä.

Kokkolan meriväylähanke parantaa Kokkolan sataman kautta kulkevien tavarakuljetusten taloudellisuutta. Hankkeeseen liittyvät myös sataman syvennys- ja laajennustyöt.

Hailuodon kiinteän yhteyden hankkeessa korvataan nykyinen lauttayhteys rakentamalla Hailuotoon kiinteä yhteys, varmistaen alueen turvallinen ja toimiva liikenneyhteys mantereen kanssa. Pengertien lisäksi yhteys sisältäisi kaksi siltaa. Lauttayhteyden jatkaminen vaatisi lähivuosina lisäinvestointeja.

Lisäksi Länsimetron rakentamiseen myönnetään 31,5 miljoonaa euroa, Raide-Jokeri-pikaraitiotiehen 0,3 miljoonaa euroa sekä Tampereen raitiotien ensimmäiseen vaiheeseen 15,8 miljoonaa euroa. Näiden hankkeiden valtionavustukset maksetaan jälkikäteen edellisenä vuonna aiheutuneiden kustannusten perusteella.

Prioriteettina tiestön korjausvelka

Uusien väylähankkeiden lisäksi perustienpitoon osoitetaan 1,4 miljardia euroa. Määrärahasta noin kolmasosa, 453 miljoonaa euroa, on hallituksen strategisten tavoitteiden mukaista korjausvelan vähentämisen lisärahoitusta. Tästä summasta 313 miljoonaa euroa on hallitusohjelman mukaista kärkihankerahoitusta.

Rahoituksen avulla LVM pyrkii pysäyttämään korjausvelan kasvun. Rahalla turvataan väylien kuntoa erityisesti elinkeinoelämän tarpeisiin.

"Korjausvelkatoimenpiteitä kohdistetaan mm. vilkasliikenteisten seutu- ja yhdysteiden päällysteiden ja rakenteiden parantamiseen, siltojen kunnostamiseen, ratapihoihin, ratojen turvalaitteisiin ja raakapuuterminaalien kehittämiseen. Korjausvelkarahoitusta kohdennetaan myös väyläomaisuuden hallinnan kehittämiseen sekä digitalisaation ja automatisaation edistämiseen. Näillä toimilla parannetaan mm. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, liikenneturvallisuutta ja työmatkaliikenteen olosuhteita."

Korjausvelkaohjelmassa mainitaan ylläpidon lisäksi myös liikenteen digitalisaatiohankkeiden kehittäminen, johon kohdistetaan 18 miljoonaa euroa.

Autovero kehittyy suunnitellusti

Alkuvuodesta puhuttaneesta liikenneverkkoyhtiöstä ei löydy talousarvioesityksestä suoraa mainintaa. Niinpä autoveron osalta valtiovarainministeriön ehdotuksessa luotetaan verotuottojen säilymiseen, eli ensi vuodelta autoverolla kerättäisiin noin 841 miljoonaa euroa. Myös myytyjen autojen määrän osoitetaan pysyvän lähes entisellään, kasvaen vain muutamalla tuhannella autolla.

Talousarvioesityksessä kerrotaan autoveron kehittymisestä seuraavasti:

"Seuraavat kevennykset tulevat voimaan asteittain vuosien 2018 ja 2019 alussa. Veronkevennyksen asteittaisella voimaantulolla pyritään hillitsemään käyttäytymisvaikutuksia sekä välttämään kertaluonteisen suuren veromuutoksen aiheuttamia autokaupan markkinahäiriöitä ja varastoarvojen äkillistä alenemista sekä kuluttajien kannalta epäoikeudenmukaisia vaikutuksia."

Koko hallituskauden aikana autoverotusta kevennetään yhteensä noin 182 miljoonaa euroa.

Talousarvioesityksessä huomautetaan, että autoverotuottojen kannalta uusien henkilöautojen myynnin kehityksellä on suurin merkitys. Ensi vuodelle arvioidaan noin 124 000 henkilöauton myynti 5 112 euron keskimääräisellä verotuksella, tuoden valtion kassaan 754 miljoonaa euroa. Automyynnin muutoksissa 10 000 autoa, suuntaan tai toiseen, vaikuttaisi tilanteeseen noin 60 miljoonalla eurolla.

Vertailun vuoksi henkilöautomyynnin arvioidaan tänä vuonna olevan 120 000 henkilöautoa 5 893 euron keskimääräisellä verolla, autoverotuksen yhteissumman ollessa 774 miljoonaa euroa.

Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö Kuva: Roman Razinkov