Toyotan vetyprojektin johtaja: ”Uskomme vetyyn hyvänä vaihtoehtona etenkin dieselille”

Vedystä on puhuttu jo useamman vuosikymmenen ajan potentiaalisena vihreänä energiana, mutta vetyautot eivät ole monista yrityksistä huolimatta yleistyneet. Vuosi 2030 avaa uusia mahdollisuuksia. Haastattelimme Toyotan tuotekehitystä ja vetyprojektia Euroopassa johtavaa Thiebault Paquetia aiheesta.

Siitä on yli 20 vuotta, kun ajoin itse ensimmäisen kerran polttokennoautolla. Uskon myös, että vety on yhä erinomainen vaihtoehto dieselin korvaajaksi. Miten sinä näet asian?

Olen samaa mieltä. Dieselautojen omistajat ajavat pitkiä matkoja, he eivät halua ladata sähköautoja pitkiä aikoja. Energian tankkaaminen halutaan myös tehdä tehokkaasti, ja 350 kW pikalaturi syö paljon energiaa – ja on mahdollisesti jatkuvassa käytössä haitallinen akustolle. Siksi uskomme vetyyn hyvänä vaihtoehtona – ja etenkin dieselille.

Polttokennot ovat kuitenkin vielä kalliita. Siksi niiden suosiota lähdetään kasvattamaan raskaamman kaluston puolelta, rekoista ja linja-autoista. Ja kun tarvittava infrastruktuuri on valmiina… onko sitten henkilöautojen vuoro?

Haasteena on tankkausasemien vähäisyys. Ihmisten pitää pystyä luottamaan, että autolla pystyy ajamaan kaikkialla. Se on suurin yksittäinen syy siihen, miksi vetyhenkilöautoja ei ole myyty enempää. Me uskomme kuitenkin vedyn ja polttokennojen potentiaaliin myös henkilöautoissa. Infran rakentaminen on järkevää aloittaa raskaamman kaluston ja hyötyajoneuvojen puolelta. Rakentamamme vety-Hilux osuu myös tähän filosofiaan. Jos pystymme todistamaan, että vetyasemien rakentaminen on taloudellisesti järkevää, kun niille on riittävästi käyttäjiä, teknologia lähtee leviämään.

Kerroitte hiljattain polttokennoautojen hinnasta. Jos niitä valmistettaisiin vuodessa 100 000 kappaletta, hinta putoaisi nykyisestä 37 prosentilla. Jos autoja myytäisiin vuosittain 200 000, silloin hinnan pudotus olisi 50 prosenttia. Jos hinta laskisi noinkin paljon, voisiko silloin yhdistää polttokennon ja ladattavan hybridin tekniikan? Riittävän isolla akulla voitaisiin mahdollistaa esimerkiksi arkiajot, ja polttokenno mahdollistaisi sitten pidemmät ajot nopeilla tankkauksilla.

Tämä on yksi mahdollisuus. Tällä hetkellä vedyn suhteen on menossa eräänlainen optimointi. Voimme simuloida monia asioita, ja tuotekehityksessä voidaan laskea monia asioita simuloinnin perusteella. PHEV on yksi vaihtoehto. Ratkaisevaa on energian kulutus. Meidän on tehtävä autosta energiatehokas ja pystyttävä pakkaamaan tuo teknologia autoihin. Jos näemme potentiaalin, käymme tutkimaan asiaa tarkemmin. Vetykäyttöisessä henkilöautossa, kuten Mirai, pelkkä polttokenno on paras vaihtoehto. Jos puhutaan puolestaan kevyistä hyötyajoneuvoista, joissa on enemmän tilaa, silloin akuston ja vetysäiliöiden yhdistelmä voi olla fiksumpi ratkaisu – etenkin jos asiakas hyötyy tästä. Kaksi energialähdettä antaa omistajalle myös mielenrauhaa, koska tankkaaminen on varmempaa. Vedyllä käyvässä Hilux-prototyypissämme ei ole tällaista ratkaisua, mutta tutkimme tuotakin vaihtoehtoa.

Mutta latausmahdollisuuden lisääminen polttokennoautoon olisi siinä mielessä fiksua, että voimanlähde olisi sama – toisin kuin hybrideissä.

Kyllä, moottori on sama, tulee energia sitten sähköverkosta tai polttokennosta. Potentiaali on selvä.

Kun katsotaan tulevaisuuteen, milloin voisi olla vetykäyttöisten henkilöautojen seuraava mahdollinen aikaikkuna? Viiden vuoden kuluttua?

Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, mutta vuosi 2030 voisi olla oikea aika – jos vain pystymme tekemään vetykäyttöisestä hyötyajoneuvosta siihen mennessä kilpailukykyisen täyssähköautolle. Kuluttajan vaihtoehdot käyvät noihin aikoihin vähiin. Auton on oltava vihreä. Totta kai osa ihmisistä haluaa ajaa dieselillä niin pitkään kuin mahdollista. Se on valinta, jonka me Toyotalla ymmärrämme. Mekin uskomme vaihtoehtoihin. Ja uskomme, että jokaisen pitäisi pystyä liikkumaan vapaasti. Osa asiakkaista haluaa myös olla niin vihreitä niin aikaisin kuin mahdollista. Puhutaan pioneereista. Heidän on tehtävä valinta akkutäyssähköauton ja polttokennoauton välillä. Ratkaisevaa on, miten teknologia kehittyy vuoteen 2030 mennessä. Polttokennoautolla on oltava joku valttikortti sen ominaisuuksissa: tilat, hyötykuorman määrä, toimintamatka… silloin asiakas voi olla valmis jopa maksamaan hieman enemmän. Miksi asiakas ostaisi vetyteknologiaa ilman jotain hyötyä?

Entä henkilöautoissa? Polttokenno lienee ratkaisu vain isompiin henkilöautoihin?

Näin uskon. Vety on kevyttä, mutta sen säilömiseen vaaditaan tilaa. Pikkuautoissa ei ole riittävästi tilaa. Tämä on tilanne. Muuttuuko se seuraavan 10–15 vuoden aikana. Siihen en osaa vastata. Olen nähnyt niin isoja muutoksia viimeisen 15 vuoden aikana, etten käy ennustamaan mitään.

Täyssähköautot ovat nekin vielä tällä hetkellä ylellisyystuotteita – jos katsotaan niiden hintaa. Ero polttomoottoriautoihin on vielä iso. Ja tällä hetkellä ainakin premiumbrändit näyttäisivät olevan tekemässä vähintään 100 kilowattitunnin kokoisista akuista jonkinlaista standardia eli pelkkä akku painaa jo 600–700 kiloa. Jos autolla ajetaan vain lyhyitä matkoja, voidaan kyseenalaistaa myös tuon ratkaisun järkevyys ja vihreys.

Joillekin asiakkaille se on oikea ratkaisu. Mutta ei kaikille. Uskon, että EU:ssa tarkkaillaan tilannetta tällä hetkellä. Täyssähköautojen halutaan yleistyvän, heidän on pakko tehdä tällä hetkellä näin.

Dieselgaten jälkimainingeissa poliittinen ohjaus kohti sähköautoja muuttui nopeasti. Aivan kuin kyseessä olisi ollut jonkinlainen läpsäytys autotehtaiden sormille.

Poliitikkojen oli pakko reagoida. Mutta säännöissä on takaovi. EU tarkkailee koko ajan, miten nopeasti autojen sähköistyminen tapahtuu. Jos tilanne muuttuu, heillä on vaihtoehtoisia suunnitelmia. Mihin suuntaan tulevaisuus meitä vie, meidän on vain odotettava. Autotehtaat eivät voi valmistaa autoja, joihin ihmisillä ei ole varaa.

Erilaisten tukien avulla voidaan pelata jotain tietyn aikaa, mutta minusta meidän pitäisi myös puhua siitä, mikä on oikeasti vihreää ja mikä ei. Pelkät paikalliset nollapäästöt eivät kerro koko kuvaa sähköautojen päästöistä, samoin kuin pakoputkesta tulevat päästöt eivät kertoneet kaikkea dieseleiden vihreydestä.

Tiedän. Minä olen dieselinsinööri. Monilla menivät hieman sekaisin CO2- ja NOx-päästöt. Tuo keskustelu on kuitenkin käyty ja unohdettu, meidän on mentävä eteenpäin. Ja muutoksista on tullut paljon hyvääkin. Haitallisista päästöistä päästään eroon. Ja koko prosessi on ollut myös EU:lle teollinen prosessi. EU haluaa varmistaa, että uusia ja kilpailukykyisiä teknologioita valmistetaan myös Euroopassa. Sama pätee myös meihin. Myös Toyotan on valmistettava Euroopassa ympäristöystävällisiä tuotteita. Se on lopulta kaikkien etu.

Minusta tuotteen päästöistä puhuttaessa laskelmiin pitäisi sisältää kaikki – siis myös valmistus ja koko logistiikkaketju. Jos halutaan ajaa ympäristön asiaa, tällöin kaikki ympäristöä kuormittavat tekijät pitäisi ottaa huomioon.

Vuoteen 2030 asti EU:ssa katsotaan pitkälti vain CO2-päästöjä. Sen jälkeen otetaan käyttöön uudet laskelmat, ja silloin puhutaan tuotteen aiheuttamista päästöistä koko sen elinkaaren ajalta. EU:ssa tehdään paljon työtä sen eteen tällä hetkellä, sillä haaste on iso. Kaiken ottaminen mukaan laskelmiin on monimutkaista. Mutta vain siten saamme todellisen kuvan. Sähköauton päästöt eivät ole nolla. Myöskään polttokennon päästöt eivät ole nolla. Se muuttaa kilpailutilannetta. Autossa käytettyjen materiaalien kierrätettävyys, energiankulutus, harvinaisten raaka-aineiden käyttö… Tehtävänä on saada tuotteen koko elinkaaren päästöjen arvoksi nolla.

Eli vedyn mahdollisuudet paranevat vuoden 2030 jälkeen?

Polttokennossa on useita etuja. Raaka-aineita tarvitaan vähemmän kuin sähköautojen akuissa. Sähköauton akuston valmistamiseen tarvitaan 40 päivää. Se on erittäin pitkä aika teollisuudenalalla, jossa kaiken valmistukseen liittyvän on pitänyt tapahtua todella nopeasti. Toisaalta, vielä toistaiseksi vedyn tuotantoon tarvitaan paljon energiaa, mutta monet älykkäät ihmiset työskentelevät tuon haasteen parissa.

Kyse on myös energiapolitiikasta. Euroopassa on paljon esimerkiksi tuulienergiaa, mutta kun ajan Saksan halki, aika usein aika monen tuulimyllyn lavat seisovat paikoillaan, koska energiaa tuotetaan sillä hetkellä liikaa.

Juuri näin. Kaikki tuo uusiutuva energia pitäisi saada talteen. Se auttaisi myös edullisemman vedyn valmistusta. Maailmassa on monia kolkkia, jossa on mahdollista tuottaa paljon energiaa, mutta näin ei tapahdu. Esimerkiksi käyvät vaikkapa Etelä-Amerikka, Saudi-Arabia, Afrikka ja Kanada. Vihreän vedyn tuotantoon on paljon mahdollisuuksia.

Mikä on vedyn tilanne tällä hetkellä. Eurooppa lienee ykkönen?

Sijoitusmielessä kyllä. Euroopan haasteena tulee olemaan se, ettei Euroopassa pystytä tuottamaan tarpeeksi energiaa Euroopan tarpeisiin. Tämä ei ole välttämättä katastrofi, sillä tilanne ei ole mitenkään uusi. Ongelma nousee ongelmaksi silloin, jos joku Euroopan ulkopuolinen taho ei ole poliittisesti korrekti – tai Eurooppa on liian riippuvainen jostain. Eikä kyse ole pelkästään energiasta vaan myös kriittisistä raaka-aineista.

Ja vety on tässä mielessä helpompi ja turvallisempi ratkaisu kuin sähköauton akku, koska sitä pystytään tuottamaan kaikkialla.

Kyllä.

Teksti: Vesa Eskola, kuvat: Toyota