16.11.2022

Tuore kysely: Liikkumisen kulut kasvaneet, muusta pakko tinkiä

Autoliiton barometrin mukaan liki puolet vastaajista ilmoitti käyttävänsä työ- ja opiskelumatkoihin pääsääntöisesti henkilöautoa. Vastanneista 18 prosenttia kertoi kuitenkin vähentäneensä autoilua viimeisen 12 kuukauden aikana melko paljon ja 12 prosenttia merkittävästi.

Autonkäytön kustannukset ovat kohonneet ja se vaikuttaa kotitalouksien kulutukseen ja arkielämän valintoihin. Autoliitto selvitti syksyn barometrissaan muun muassa muutoksia ihmisten autonkäytössä ja liikkumisessa.

Tutkimukseen vastanneista 18 prosenttia kertoi vähentäneensä autoilua viimeisen 12 kuukauden aikana melko paljon ja 12 prosenttia merkittävästi.

Yleisesti liikkumista oli vähentänyt 30 % ihmisistä, kun vielä kevään barometrissa luku oli yhdeksän prosenttiyksikköä suurempi.

Tulos aiheuttaa monenlaista huolta.

– Suomi on täysin riippuvainen tieliikenteestä eikä ole yhdentekevää, kuinka paljon liikkuminen maksaa. Liikkumiskustannusten nousulla on huolestuttavia heijastusvaikutuksia kaikkien suomalaisten elämään, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.

Kysyttäessä kaikilta autoilijoilta, miten polttoainekustannusten nousu on vaikuttanut autonkäyttöön, 28 % vastanneista kertoi vähentäneensä auton käyttöä asioinnissa, kuten kaupassa käynnissä, ja 35 % oli vähentänyt vapaa-ajan ajoja viikonloppuisin ja lomalla. Luvut ovat pysyneet suurin piirtein samoina kuin keväällä tehdyssä barometrissa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autotta ei arki luonnistuisi

Autonkäyttö on usein ainoa mahdollinen tapa saada arki sujumaan. Siksi polttoainehintojen nousu ei näy täysimääräisesti autonkäytön vähenemisenä, arvioi Autoliitto.

Liki puolet vastaajista ilmoitti – sekä kevään että syksyn barometrissa – käyttävänsä työ- ja opiskelumatkoihin pääsääntöisesti henkilöautoa.

Helsingissä, Tampereella ja Oulussa autoa näihin matkoihin käyttäviä oli kolmannes ja Espoo–Vantaa–Kauniainen -alueella sekä Turun seudulla 42 %. Muualla pääkaupunkiseudulla oman auton käyttö työ- ja opiskelumatkoihin oli kuitenkin noussut kevään 44 prosentista peräti 62 prosenttiin.

Autoliiton barometrin mukaan kallis liikkuminen on pakottanut tinkimään muista menoista.

Ruokakulut syynissä

Autoliiton barometri tuo selkeästi ilmi sen, että kotitalouksien ja ihmisten rahankäyttö on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, kunkin kansalaisen taloudellisten edellytysten rajoissa.

Autoliitto tähdentää, että ihmisten on pakko liikkua ja monille ihmisille auto on ainoa mahdollinen tapa hoitaa arjen välttämättömät liikkumistarpeet sujuvasti. Liikkumiskustannusten nousu onkin sen vuoksi vaikuttanut myös muuhun kulutukseen. Autoliiton barometrin mukaan rahan käyttöä ruokaan on vähentänyt 43 % suomalaisista liikkumiskustannusten nousun takia.

Matkailu tauolla

Eniten vaikutusta on kuitenkin ollut matkailuun, johon 54 % vastanneista käyttää aiempaa vähemmän rahaa. Useampi kuin joka kymmenes on lopettanut kokonaan kodin palveluiden, kuten siivouksen ostamisen, minkä lisäksi joka viides ilmoitti vähentäneensä rahan käyttöä näihin palveluihin.

Harrastuksista oli tinkinyt 39 %, viihteestä 48 % ja vaatteiden hankinnasta 52 % vastanneista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Etätöistä takaisin konttorille

Etätöistä on siirrytty takaisin konttorille – ainakin osittain ja monissa ammateissa – ja se näkyy autoilussa.

Autoliitto kiteyttää tilanteen: yksi syy oman auton käytön lisääntymiseen muualla pääkaupunkiseudulla on se, että ihmiset ovat siirtyneet etätöistä takaisin työpaikoille.

Kun keväällä pääkaupunkiseudulla etätöitä ilmoitti tekevänsä lähes joka viides vastaaja, niin syksyn kyselyssä etätyöläisten määrä oli vain neljä prosenttia. Muilla alueilla vastaavaa muutosta ei ollut nähtävissä.

Näin tiedot kerättiin

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa 27.–30.9.2022. Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset, ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin tuhat. Tulosten virhemarginaali kaikkien vastaajien tasolla on suurimmillaan +/- 3 %.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Autoliiton barometri

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat