Uudenlainen kokeiltava hirvimerkki valaistuu ja vilkkuu

Välkky Riistaeläinvaroitusjärjestelmä on uudenlainen keksintö, joka havahduttaa autoilijan. Edessä on pimeä marraskuu ja riistakolareiden synkin aika.

Keksintö on niin oivaltava, että on harmi, ettei sitä ole keksitty jo aiemmin. Etäohjatusti valaistuva ja vilkkuva riistavaroitusmerkki kantaa pitkää nimeä, mutta on toimintaperiaatteeltaan yksinkertainen. Välkky Riistaeläinvaroitusjärjestelmä tarkoittaa etäohjattavaa merkkiosaa, joka valaistuu ja vilkkuu aamu- ja iltahämärässä varoittaen autoilijoita hirvieläinvaarasta.

Riistakolareiden kannalta riskipaikkoja teiden varsilla ovat riista-aitojen päät ja aukkokohdat. Tehostemerkkikapseli tunnistaa hirvieläimen riista-aidan aukkokohdissa ja käynnistää autoilijoille näkyvän reaaliaikaisen varoituksen tehostemerkkikapselissa ja hirvimerkissä.

Järjestelmän kolmas osa on etäohjattava ja kääntyvä Välkky-nopeusrajoitusliikennemerkki, joka näyttää alennettua nopeusrajoitusta tielläliikkujille hirvikolaririskin ollessa suurimmillaan esimerkiksi hirvien vaelluskausien aikana.

Tamperelaisyhtiö InnoTrafik Oy:n kehittämää uudenlaista varoitusmerkkiä kokeillaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Uusi keksintö on hyvä lisä nykyisiin tapoihin ehkäistä riistaonnettomuuksia valtaväylillä ja vilkasliikenteisimmillä kantateillä. Tienpitäjän tärkeimmät keinot eläinonnettomuuksien välttämiseksi ovat varoittaminen, riista-aitojen rakentaminen, tienvarsien tehostettu raivaaminen näkyvyyden parantamiseksi ja ajonopeuksien alentaminen. Onnettomuuksien ehkäisyyn on käytetty myös eritasojärjestelyitä, pelottimia ja houkuttimia.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Autoilija voi ehkäistä riskejä

On jo fysiikan lakien mukaan ilmiselvää, että nopeuden pudottaminen 100 kilometristä 80 kilometriin tunnissa lisää ratkaisevasti kuljettajan reagointiaikaa ja lieventää mahdollisen onnettomuuden seurauksia.

Autoilija voi itse ehkäistä riskejä myös monin muin tavoin. Esimerkiksi reitinvalinnoilla voi vähentää todennäköisyyttä joutua automatkalla tekemisiin hirvieläinten kanssa. Varoitusmerkkeihin on myös syytä suhtautua tosissaan, kuten Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen Moottorin aiemmassa artikkelissa toi esiin: ”Ne on pystytetty juuri niille tien kohdille, joissa tiedetään kyseisten eläinten liikkuvan.”

Vesalainen otti esiin muitakin autoilijan omassa vallassa olevia näkökohtia. ”Olennaista on tehostaa havainnointia entisestään eli suunnata katse kauas eteen ja tarkkailla muun liikenteen lisäksi erityisesti tien varsia ja pöheiköitä, joista hirvieläimet tielle ryntäävät. Mitä aiemmin kuljettaja kykenee tekemään havainnon riistaeläimestä, sitä enemmän hänelle jää aikaa toimia.”

Vesalainen muistutti myös, että hirvieläimet liikkuvat usein aamu- ja iltahämärissä – siis juuri silloin, kun havainnointi on kuljettajalle muutenkin mahdollisimman haasteellista. Tästä syystä auton valojen säännöllinen tarkistaminen ja rikkoutuneiden polttimoiden vaihtaminen on perusteltua.

Yli 14 000 riistaonnettomuutta

Valkohäntäpeurojen kasvaneet kannat näkyvät onnettomuusmäärissä. Tieliikenteessä tapahtui viime vuonna yli 14 000 riistaonnettomuutta, joista 119 johti loukkaantumiseen ja kolme onnettomuutta kuolemaan.

Vaarallisinta aikaa riistaonnettomuuksien osalta oli marraskuu, jolloin sattui noin kuudesosa kaikista tapauksista. Kolareissa on ollut edustettuna laaja kirjo eläimiä: valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja.

Haasteena valkohäntäpeurat

Autojen eteen säntäilevät etenkin valkohäntäpeurat. Kasvaneet kannat näkyvät onnettomuusmäärissä. Valkohäntäpeurojen määrä on kasvanut 1990-luvun lopusta alkaen pieniä notkahduksia lukuun ottamatta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2020–2021 noin 125 000 valkohäntäpeuraa. Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 15 prosentilla.

Valkohäntäpeurojen kanta kasvoi eniten jo ennestään tiheän kannan alueilla Uudellamaalla (20,7 %), Satakunnassa (20,0 %), Varsinais-Suomessa (18,7 %) ja Etelä-Hämeessä (10,9 %).

Suurin osa riistaonnettomuuksista tapahtui valkohäntäpeurojen ja ajoneuvojen törmäyksissä. Valkohäntäpeurojen kanssa ajetut kolarit edustivat puolta vuoden 2020 kaikista riistaonnettomuuksista.

Valkohäntäpeuraonnettomuuksia sattui viime vuonna 745 kappaletta enemmän kuin vuonna 2019. Kasvukäyrä on ollut väkevä, sillä esimerkiksi vuonna 2017 tapahtui 5 086 valkohäntäpeurakolaria eli 2 166 kolaria viimevuotista vähemmän.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Varsinais-Suomi, Uusimaa, Pirkanmaa

Alueellisesti tarkastellen suurin osa riistaonnettomuuksista vuonna 2020 tapahtui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa tapahtui yli puolet kaikista riistaonnettomuuksista.

Myös Satakunnassa ja Kanta-Hämeessä tapahtui paljon onnettomuuksia, lähes 20 prosenttia koko maan vahingoista. Suurin kasvu onnettomuuksien määrässä oli Satakunnassa, Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Hirvieläimiä pelätään ratin takana

Suurimmat hirvitiheydet (>3,5 hirveä / 1 000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä Kaakkois-Suomessa.

Liikenneturva keräsi tietoa suomalaisten tielläliikkujien liikenteeseen liittyvistä peloista loppuvuonna 2020. Moni kertoi pelkäävänsä hirvieläimiä, ja erityisesti hirvet koetaan suuremmaksi peloksi kuin peurat, kauriit tai porot.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: InnoTrafik, Shutterstock Lähteet: InnoTrafik Oy, Tilastokeskus, Autoliitto, Riistakeskus, Luonnonvarakeskus Luke, www.riistahavainnot.fi, Liikenneturva

a:5:{i:0;s:6:"101057";i:1;s:6:"102373";i:2;s:5:"19137";i:3;s:6:"101062";i:4;s:5:"31583";}