Varo väsymystä liikenteessä – vaikutukset saattavat yllättää

Juhlat, kisat ja vuodenajan mukaan vaihtuva valoisuus ovat usein taustalla, kun rattiin hypätään väsyneenä. Unelle kannattaa kuitenkin varata aikaa jo etukäteen.

Väsymys on yksi liikenteen yleisimmistä vaaratekijöistä. Juuri nyt valoisat ja rientoisat kesäillat, Rion kisalähetykset sekä hiljalleen palautuva syksyinen arkirytmi ovat omiaan aiheuttamaan väsymystä, joka voi helposti kostautua liikenteessä. Vaikka ajoon lähtiessä ei nukuttaisi, voi unisuus vallata valvoneen nopeasti.

– Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan väsymys vaikuttaa jopa joka kuudennessa kuolonkolarissa, vaaratilanteista puhumattakaan. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista suomalaisista kaksi kolmasosaa piti väsyneenä ajamista vakavana tai erittäin vakavana liikennerikkomuksena, toteaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen. Hän viittaa Liikenneturvan tilaamaan kyselytutkimukseen, johon vastasi toukokuussa noin 1 000 liikkujaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tunnista merkit ja toimi

Vaikutukseltaan väsymys on melko samankaltainen kuin alkoholi: ajokyky heikentyy, reaktiot hidastuvat ja havainnot, ratkaisut ja toiminta vaativat enemmän aikaa. Tärkeintä olisikin tunnistaa väsymys ajoissa.

– Sitä, milloin on liian väsynyt ajoon, voi olla monelle vaikea arvioida. Kuljettajan tahdonvoima ei riitä väsymyksen voittamiseen ja aivot aloittavat nukkumisen ilman erillistä lupaa. Kun väsymys iskee, silmänräpäysten kesto pitenee ja luomet ovat pidempään kiinni. Näistä puolen sekunnin lipsahduksista voidaan helposti liukua muutaman sekunnin mikrouneen. Onnettomuuteen joutumiseen ei kuitenkaan tarvita varsinaista nukahtamista, tarkkaavaisuuden herpaantuminen riittää, Taskinen selventää.

Hyvistä aikomuksista lähes jokainen kuljettaja tietää tunteen, kun ratissa haukotuttaa, silmiä kirvelee ja luomet tuntuvat painuvan kiinni kuin itsestään. Kavalampia väsymysoireita ovat jännitys hartioissa ja selässä, tuijottava katse, hidastuvat silmänliikkeet ja mikrounet. Vaarallisiin merkkeihin kuuluu myös automatismi, eli kaikki tuntuu sujuvan itsestään. Havahtumisen jälkeen kuljettaja ei kuitenkaan muista juuri mitään matkan tapahtumista. Myös voimattomuus käsissä tai istuma-asennon rauhattomuus ovat selkeitä merkkiä omien voimavarojen ylittämisestä.

– Paras keino ajonaikaisen väsymyksen torjuntaan on varmistaa riittävä lepo ennen ajoon lähtöä. Reissut ja viikonloppumatkat kannattaa suunnitella niin, että ajomatkat on otettu aikataulutuksessa huomioon, Taskinen vinkkaa.

Alkoholi ja väsymys – vaaran kaksoiskombo

Alkoholi ja väsymys liittyvät usein toisiinsa, mutta ajamisen kannalta yhdistelmä on vaarallinen. Alkoholilla on usein rauhoittava vaikutus ja yhdistettynä väsymykseen lopputuloksena on helposti uneliaisuus. Myös useat lääkkeet aiheuttavat väsymystä, kuten esimerkiksi allergialääkkeissä oleva antihistamiini, joka aiheuttaa useimmissa väsymystä.

Liikenneturvan mukaan neljän tunnin yöunien jälkeen nautittu olutpullollinen vaikuttaa kuljettajan ajosuoritukseen samalla tavalla kuin riittävien yöunien jälkeen juotu sixpack.

Liikenneturvan ehdotukset väsymyksen välttämiseen:

Nuku edellisenä yönä vähintään 6 tuntia tai enemmän.
Nuku tarvittaessa päiväunet ennen matkaa.
Mieti etukäteen taukopaikat ja tauota ajo.
Vältä ajamista sairaana ja huonokuntoisena.
Älä syö tukevaa ateriaa tai juo alkoholia ennen ajoon lähtöä.
Vältä ajamista aamuyön tunteina klo 01–06, kun riski rattiin nukahtamisesta on suurimmillaan.
Hyvä ja pirteä matkaseura auttaa pysymään vireänä.

Lähde: Liikenneturva Kuva: Liikenneturva / Nina Mönkkönen