Vene 20 Båt: Kuka on kapteeni? – uusi laki selkeyttää huviveneilyä

Huviveneilyn turvallisuuteen monin tavoin liittyvä uusi vesiliikennelaki tulee voimaan kesäkuun alussa.

Huviveneilyn turvallisuuteen monin tavoin liittyvä uusi vesiliikennelaki määrää aiempaa tarkemmin vesikulkuneuvon päällikön, kansankielellä kapteenin, vastuusta. Laki tulee voimaan kesäkuun alussa.

Uuden vesiliikennelain valmistelussa tiiviisti mukana ollut Ville Räisänen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista on tyytyväisillä mielin, että nyt hajallaan eri laeissa olleet määräykset vesillä liikkumisesta on saatu yhteen lakiin – ja mikä tärkeintä vanhentuneet vesillä liikkumista säätelevät pykälät on tuotu vastaamaan nykyaikaa.

– Tämä on ollut tärkeä ponnistus, jota on kaivattu jo pitkään, Helsingin venemessuilta tavoitettu Räisänen arvioi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vesillä vastuu on jakamaton

– Vesillä vastuu on jakamaton, ja se on jokaisen huviveneen päälliköllä, Räisänen arvioi.

Kesäkuusta alkaen myös huviveneilykäytössä olevan vesikulkuneuvon päällikön on huolehdittava siitä, että käytössä oleva vene aiottuun matkaan ja olosuhteisiin nähden rakenteeltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen.

Päällikön vastuulla on myös ohjeistaa matkalaiset siitä, kuinka vesillä eri tilanteissa toimitaan. Päällikön vastuulla on myös se, että veneen varusteet ovat 108 §:n mukaisesti kunnossa ja helposti saatavilla. Huviveneen päällikön tulee myös varmistaa, että reittisuunnittelua edellyttävässä veneilyssä käytettävät merikartat ovat asianmukaisia.

– Jos veneilijä on aiemmin käyttäytynyt vesillä vastuullisesti ja hyvänveneilytavan mukaisesti, ei hänen kohdallaan veneilyharrastuksessa muutu juuri mikään. Aiempaa selkeämmät kirjaukset laissa huviveneen päällikön vastuusta kohdistuvat siihen toiseen puoleen, vastuuttomaan veneilyyn, Räisänen pohtii.

Pelastusliivit käyttöön harkiten

Uudessakaan vesiliikennelaissa ei ole kirjattuna pakkoa käyttää vesillä pelastusliivejä. Suositus pelastusliivien käyttöön on kuitenkin nyt tuotu osaksi lakitekstiä.

– On hienoa, että lakiin on nyt kirjattu edes jotakin pelastusliiveistä ja muista kelluntavälineistä ja niiden käytöstä, Räisänen sanoo ja muistuttaa, että vesiliikenteessä Suomessa kuolee vuosittain 30–60 henkeä.

Uuden lain mukaan veneilijällä tulee olla kelluntavälineet puettuina päälle sään, aallokon, vesikulkuneuvon kunnon tai muiden olosuhteiden niin edellyttäessä.

– Lakiin ei voi tietty kirjata mitään tarkkoja tuulirajoja tai aallokon korkeuksia, vastuu arvioida haastavia veneilyolosuhteita on vesikulkuneuvon päälliköllä.

Miljoona huvivenettä

Suomi on maailman venetiheimpiä maita. Suomessa on käytössä noin miljoona huvivenettä, rekisteröityjäkin veneitä noin 200 000. Suomessa ei vaadita veneajokorttia, vasta yli 24-metrisessä huvialuksessa tulevat mukaan pätevyysvaatimukset.

Suomessa ei ole huviveneille pakollista katsastusjärjestelmää. Räisäsen mukaan vapaaehtoiset katsastukset ovat kuitenkin suosittuja aktiiviveneilijöiden piirissä

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vuokravenesääntely kevenee

Vuokraveneily tulee todennäköisesti kasvattamaan tulevina vuosina suosiotaan, sillä uusi laki keventää monin eri tavoin vuokravenesääntelyä. Uuden lain myötä vuokraveneiden katsastuksesta ja CE-merkinnän vaatimisesta luovutaan.

– Vuokraveneiden määrä kasvaa ja kynnys veneilyn aloittamiseen madaltuu, Räisänen ennakoi.

Miehitetyssä vuokravenetoiminnassa tulonhankkimistarkoituksessa vaaditaan kipparilta jatkossakin pätevyys ja toimintaan sovelletaan merilakia.

Uusi vesiliikennelaki helpottaa myös ulkomailta ostettujen veneiden rekisteröintiä, sillä jatkossa on mahdollista purjehtia vene Suomeen ja hoitaa sen rekisteröinti vasta tämän jälkeen.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Traficom