Koeajo: Škoda Octavia – suosikki rullaa hullun lailla

Octavia on Škodan myydyin automalli. Seitsemän miljoonaa yksikköä paljastaa, että kohtuuhintaiselle perheautolle on kysyntää. Halu pyritään pitämään ennallaan, joten Octavia saa osakseen pienen päivityksen.

Škodan synnyinmaa tarjoaa toukokuisessa keväässä kauneintaan. Luonto on juuri räjähtänyt eloon ja vihreä suorastaan sattuu silmiin. Eurooppa on lisäksi lämpöaallon kourissa, ja elohopea kohoaa korkealle myös Tšekissä.  Tällaisessa kelissä on etuoikeus päästä ulkoiluttamaan uudistunutta Škodan-mallia.

Octavian korkea myyntimäärä ei ole yllätys. Kyseessä on toimiva perheauto, joka venyy suurempaankin tilantarpeeseen. Skoda tarjoaa hinnan ja laadun yhdistelmän, joka houkuttaa etenkin tarkan markan autoilijoita. Mutta ei talousperuste ole enää ainoa syy valita merkkiä.

Octavian neljäs sukupolvi julkaistiin vuonna 2019. Uudistus oli merkittävä laadullisesti ja ennen kaikkea muotoilun suhteen. Malli näytti ensimmäistä kertaa omaan silmääni oikeasti houkuttelevalta autolta. Vaikka julkaisusta on kulunut jo useampi vuosi, näyttää Ocu edelleen modernilta. Siksi kokonaan uudelle mallille ei ollut huutavaa tarvetta.

Uudistukset ovatkin varsin maltillisia. Selkeimmin uuden Octavian tunnistaa jäähdyttimen säleiköstä ja uudesta puskurien muotoilusta. Uusiksi ovat menneet myös Škoda-logot. Kyseessä on siis varsin tyypillinen kasvojenkohotus, jolla voi tavoitella myös nykyisiä Octavia-omistajia.

Jäähyväiset kolmemukiselle, luojan kiitos

Moottorivalikoima on sekin pysynyt pitkälti ennallaan, mutta hinnat alkaen –mallin kolmesylinterinen moottori on korvattu uudella nelisylinterisellä. Tehoreservi on ennallaan, ja uusi neloskone tuottaa samat 115 hv (85 kW) kuin aiemminkin.

1,5-litraisesta kevythybridistä on tarjolla kaksi tehoversiota: 115– ja 150–hevosvoimaiset. Moottorit ovat kokoonpanoltaan pitkälti vastaavat, mutta tehokkaampi moottori tarjoaa enemmän hevosia ja newtoneita.

Suurin ero kahden tehoversion välillä käy ilmi ohitustilanteessa, jossa tehokkaampi moottori on enemmän kotonaan. Mikään kamala tehopakkaus ei 150-heppainen moottorikaan ole, mutta Octaviaan se on ehdottomasti riittävä. Toinen ajotilanne, jossa lisävoimaa kaipaa, on ajaminen täydellä lastilla. Normaalissa maantie- ja kaupunkiajossa tehoversiolla ei ole juuri merkitystä.

Ehdottomasti suurin osa Octavia-malleista myydään meikäläisittäin DSG-automaattivaihteistolla, mutta tarjolle tulee myös manuaaliversio. Kovin montaa syytä manuaalilaatikon valinnalle en keksi, sillä esimerkiksi hintamielessä ero on olematon.

Vaikka Octavian moottori on pitkälti sama kuin aiemmassa sukupolvessa, on koeajolla luvassa melkoinen yllätys. Se liittyy vapaalla rullaamiseen. Nykyautot ovat hyviä taltioimaan jarrutusenergiaa, mutta voi sitä tavoitella aivan päinvastaistakin toimintaa. Juuri sitä tekee Octavia.

Olen ajanut työurallani kohtuullisen kattavan määrän kilometrejä ja erilaisia autoja, mutta kertaakaan aiemmin ei ole tullut ohitettua autoa vapaalla rullauksella. Etenkin kun kyseessä on tilanne, jossa molemmat ajavat yli 80 km/h vauhdilla.

Brnon maalaismaisemassa kiemurtelevan tien alamäkiosuudella Octavia kiihdytti vauhtiaan 15 km/h:n verran vapaalla rullatessaan. Rullauksen aikana vauhti kiihtyi tuntuvasti ja yllättävän nopeasti. Lopulta tilanteeseen piti puuttua jarrua painamalla, sillä vauhti meinasi lipsahtaa laillisen tuolle puolelle. Ja kaikki tapahtui kaasuun koskematta.

Tietoliikenneinssin sportti eli RS tulossa myöhemmin

Tehonnälkäisille Octavialla on tarjota 2-litraisen bensaturbon ympärille tehdyt moottoriversiot. Parhaimmillaan kaksilitrainen moottori kehittää 365 hevosvoimaa ja 370 Nm, ja tuolloin Škodassa on lisämerkintä RS. Tehomalli tulee tarjolle myöhemmin syksyllä, joten tarkemmista suoritusarvoista tai hinnoittelusta ei vielä ole tarkkaa tietoa.

Toinen kaksilitraiseen moottoriin perustuva malli on 204 hevosvoimaa tuottava nelivetomalli, mutta sen ilmestymistä saadaan odotella vuoden 2025 puolelle. Kyseinen kaksilitrainen bensaturbomalli on ainoa Octavian nelivetomalli, sillä tarjolle ei hieman yllättäen tule lainkaan kaikista nurkista raapivaa dieseliä. Ratkaisu on ilmeisen tietoinen, ja sillä halutaan ohjata vetokykyisen diesel-Škodan ostajia Superbin suuntaan.

Octavian dieselversiot ovat molemmat kaksilitraisia: 115 hv ja 150 hv. Miedompi on manuaali ja ruudikkaampi automaatti. Kovalla laatikolla varustettu nokimoottori saattaa kiinnostaa suomalaisia ostajia yllättävästi.

Uusi kehitysversio on tyypillinen Octavia: hyvä perussuorittaja, joka ei säväytä hyvässä tai pahassa. Ajo-ominaisuuksiltaan Škoda on virheetön, mutta ei toisaalta aiheuta minkäänlaisia tunteita. Se ei ole intohimoisen kuljettajan auto. Tätä taustaa vasten onkin yllätys, miten huikea koeajetun 150-heppaisen sportline-mallin alusta on. Se on sporttisen mukava alusta, jonka hankkimista voi todella perustella ajomukavuuden nimissä.

Moni asia on Octaviassa ennallaan, mutta kehitystä toimivaan konseptiin ei osaa edes toivoa. Yksi mukavimmista asioista Octaviassa on Škodan ohjauspyörän rullat, joiden kautta tietoviihteen ja muiden toimintojen ohjaaminen on kätevää. Samaa voidaan sanoa perinteisistä napeista, sillä tšekkiläisen rattia ei ole hipaisukytkimillä pilattu.

Saa Škoda osakseen pientä päivitystä myös ohjaamonsa osalta. Verhoilujen materiaalit on uusittu, ja niiden osalta on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöasioihin. Keinonahkapenkit on värjätty tehtaan työntekijöiden käyttämillä kahvinpuruilla.

Octaviaan on tarjolla ensimmäistä kertaa kookas 13” tietoviihdenäyttö, mikä on nykyautossa ihan oikeasti varsin tarpeellinen asia.  Myös mittaristo on digitaalinen ja merkin oman tyylin mukainen: selkeä ja koruton. Mutta hyvällä tavalla.

Škoda Octavia on uudistunut maltilla, mutta oikeista kohdista. Malli näyttää edelleen tuoreelta, vaikkei kovin persoonalliselta. Octavia on omiaan sulautumaan osaksi massaa, eikä se hyppää silmille automarketin parkkihallissa. Se, onko kyseessä hyvä vai huono asia, on jokaisen itse päätettävissä.