50 vuotta miljoona-Volvoja – onnea Volvo 144!
Klassinen Volvo 144 täyttää tänään 50 vuotta. Samalla autosta tuli ruotsalaisvalmistajan ensimmäinen miljoonakerhoon yltänyt malli.
50 vuotta sitten Volvolla oli erikoinen ongelma. Salassa kehitetty vallankumouksellinen Volvo 144 piti paljastaa Göteborgin keskustassa autotoimittajille, mutta samalla kun esittelytilaisuutta valmisteltiin nostamalla esituotantomalleja suurissa puulaatikoissa kävi ilmi, että kaupunki etsi murhaajaa. Göteborgin poliisi oli saanut vihjeen, että kaksi poliisia tappanut henkilö olisi paennut elokuvateatteriin, joka evakuoitiin aivan Volvon lehdistövalmistelujen keskellä. Auto esiteltiin myös Oslossa, Kööpenhaminassa ja Helsingissä.
Kaksiovinen Volvo 142.
Volvo 144:n kehityksen taustalla oli ajatus jatkaa PV 544:n ja Amazonin jalanjäljillä. Hinta, paino ja akseliväli tuli säilyttää edeltävistä malleista, mutta ajoneuvon tuli olla suurempi ja se suunniteltiin alusta saakka sopivaksi erilaisia koriversioita varten. Projekti kulki koodinimellä P660 mutta maailmalle 144 esitteli Volvon uuden nimeämiskäytännön: auton mallisarja, sylinterien määrä ja ovien määrä.
Ulkoisesti 144 jatkoi myös Amazonin jäljillä, kiitos molempien mallien pääsuunnittelijana toimineen Jan Wilsgaardin. 140-sarja heijastelikin hyvin 1960-luvun ideaaleja, muotoilun antaessa tietä toiminnallisuudelle. Avarat sisätilat ja suuret ikkunat yhdistyivät helposti Skandinaavisiin puhtaisiin linjoihin.
Farmarimalli Volvo 145.
Sarjatuotantoon 144 pääsi jo kaksi päivää esittelyn jälkeen, 19. elokuuta 1966. Vuonna 1967 mallisto laajeni kaksiovisella 142:lla ja 1968 saapui farmarimalli 145. Sukua oli myös 164, joka jakoi monia komponentteja 144:n kanssa, mutta luotti kuusisylinteriseen B30-rivimoottoriin ja 10 senttiä pidempään akseliväliin. Vuonna 1970 oli aika Volvo 145 Expressille, jossa farmarimalin kattoa oli korotettu entisestään B-pilarista taaksepäin.
Volvolle tyypillisesti 140-sarja edisti myös ajoneuvojen turvallisuutta monin tavoin. Kori oli erittäin jäykkä vääntymistä vastaan, törmäysalueiden ja tukikehikon turvatessa onnettomuuden sattuessa. Kaksipiirinen jarrujärjestelmä luotti levyjarruihin niin etu- kuin taka-akselilla ja tarjosi erikoisen rakenteensa ansiosta luotettavaa pysäytysvoimaa jopa toisen jarrupiirin vikatilanteessa. Lisäksi jarruissa olivat erilliset rajoitinventtiilit, jotka pyrkivät estämään jarrujen lukkiutumista. Myös ohjauspylvään ja kojelaudan turvallisuuteen törmäystilanteessa kiinnitettiin huomiota. Myöhemmin 140-sarja sai jopa pääntuet, kelautuvat turvavyöt ja turvavyömuistuttimet.
Moottoreina Volvon klassikossa nähtiin 1,8-litrainen nelisylinterinen B18-bensiinimoottori, joka oli tuttu jo Amazonista. Tehoa moottorista saatiin 75 hevosvoimaa tai 96 hevosvoimaa, mikäli varustelistalta valittiin tuplakaasarit. Myöhemmin saapui 2,0-litrainen B20, jonka sai jopa 100 hevosvoiman tehoisena. 1971 tarjolle saapuivat elektronisesti ohjatulla ruiskutuksella varustetut versiot, joissa tehoa oli jopa 120 hevosvoimaa.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Kesällä 1974 140-sarjan aika oli ohi ja valmistusmääräksi saatiin 1 251 371 autoa. Samalla se oli Volvon ensimmäinen auto, joka ylitti miljoonan valmistetun auton maagisen rajapyykin, tuoden ruotsalaisvalmistajalle kasan kansainvälistä mainetta. 140-sarjan perintö vaikutti kuitenkin Volvoon merkittävästi aina vuoteen 1993 saakka, sillä mallin korvannut 240-sarja lainasi edeltäjästään merkittävästi. 19 vuoden valmistuksen aikana 240-sarjasta tuli puolestaan Volvon tuotetuin noin 2,8 miljoonan auton valmistuksella.
Lähde ja kuvat: Volvo Teksti: Aake Kinnunen
