Audi Quattro – Tie jolta ei ollut paluuta
Audille naurettiin, kun se esitteli nelivetoisen ralliauton. Hymy hyytyi, kun ensimmäisessä MM-rallissa Hannu Mikkola johti Quattrolla kuuden erikoiskokeen jälkeen 5 minuutin ja 54 sekunnin erolla seuraavaan.
Audin insinööri Jörg Bensinger testasi armeijakäyttöön suunniteltua Volkswagen Iltis -maastoautoa vuonna 1977 ja huomasi, että liukkaalla alustalla nelivetoinen Iltis oli nopeampi kuin mikään muu auto. Riippumatta siitä kuinka tehokkaita vastustajat olivat. Siitä hän sai idean alkaa kehittää nelivetoista henkilöautoa. Bensinger ei vielä siinä vaiheessa aavistanut, että nelivetoinen Audi Quattro tulisi mullistamaan koko ralliautoilun.
Hannu Mikkola piirsi uudet suuntaviivat rallille
Yleisölle Audi Quattro esiteltiin Geneven autonäyttelyssä 3.3.1980. Seuraavan vuoden alussa Audi debytoi Hannu Mikkolan ajamalla Quattrolla Monte Carlon MM-rallissa. Liukkaissa olosuhteissa muut olivat totaalisia vastaantulijoita Mikkolan paukuttaessa minuutin pohja-aikoja erikoiskokeilla. Lopulta Mikkola keskeytti kisan tekniseen vikaan yli kahdeksan minuutin johtoasemasta! Siitä alkoi Audin viiden vuoden kausi rallimaailman huipulla. MM-osakilpailuvoittoja saksalaismerkki keräsi 23 kappaletta, joista yhdeksän ajoi Hannu Mikkola. Muut voittoon ajaneet kuljettajat olivat saksalainen Walter Röhrl, ruotsalainen Stig Blomqvist sekä ranskalainen Michéle Mouton, josta tuli ensimmäinen MM-osakilpailun voittanut nainen. Kaikkiaan Mouton keräsi neljä ykköstilaa MM-ralleissa.
Audi Quattrolla ajettiin rallia myös selkeästi katuautoa muistuttavana painoksena.
Ensimmäisessä ralli-Quattrossa oli viisisylinterinen 2144-kuutioinen turbomoottori välijäähdyttimellä. Peruskonstruktio pysyi koko ajan samana, mutta tekniikka kehittyi ja alkuperäinen 300 hevosvoiman moottoritehokin tuplaantui viidessä vuodessa. Rallia ajettiin muillakin Audin nelivetoisilla malleilla. Suomessa muistetaan rallipoluilta mm. Petteri Lindströmin huimistelut Audi 200 Quattrolla sekä useat menestyksekkäät Audi 80 Quattrot.
Hurjimpien versioiden aerodynaamiset kokeilut peittivät linjakkaan coupe-korin täysin.
Ralleja 80-luvulla seuranneiden verkkokalvoilta tuskin koskaan häviää viimeisimpien Sport Quattro S1 E2-mallien pauke, pakoputkesta lyövät lieskat ja monta ämpärillistä ilmassa roiskuvaa soraa. Silloin ralleja mentiin katsomaan yön pimeyteen, jotta Audin pakoputkesta lyömät liekit näkyisivät paremmin. Kilpailu B-ryhmässä tasoittui, kun Peugeot tuli mukaan 205 T16 -mallillaan ja Lancia Delta S4:llä. Koko ajan kasvavat tehot ja lisääntyvä vauhti toivat mukanaan myös riskejä, jotka myöhemmin johtivat näiden superautojen kieltämiseen.
Hiilikuitua ja 600 hevosvoimaa
Sport Quattro S1:n viimeisimpien kehitysversioiden tehoksi ilmoitettiin 600 hevosvoimaa ja 700 newtonmetriä. Paikaltaan se kiihtyi satasen vauhtiin 3,1 sekunnissa. A2-Quattroon verrattuna akseliväliä oli lyhennetty 320 milliä ja koria oli kevennetty käyttämällä hiilikuitu- ja Kevlar-osia. Ripustusten tukivarsiakin sai alumiinista ja titaanista valmistettuina. Audi toi ralliautoihin massiiviset etuspoilerit ja takasiivet saadakseen downforcea. Vaihteistona kokeiltiin erilaisia DSG-vaihteiston esiasteiksi luokiteltavia ratkaisuja. Viimeisen B-ryhmäläisten MM-kauden Audi lopetti kesken sen jälkeen, kun Portugalin MM-rallissa paikallisen kuljettajan auto syöksyi katsojien sekaan aiheuttaen kolmen katsojan kuoleman ja 33 katsojan loukkaantumisen.
Kun B-ryhmän autot kiellettiin rallissa vuoden 1986 lopussa, jatkoivat Audin yksityiskuljettajat kilpailemista MM-ralleissa A-ryhmän Audi Coupe Quattroilla.
Kuvien Audi Quattrot olivat esillä Lahden Classic Motorshow -näyttelyssä toukokuussa 2016.
Teksti ja kuvat: Janne Huhtala
