Autoslalom

Nopeuskisa, jossa korostuu kuljettajan taito hallita autonsa ja valita oikea ajolinja. Loistava mahdollisuus kenelle tahansa autoilijalle kehittää omaa osaamistaan – ja kisata kelloa vastaan. Kynnys Autoslalomin aloittamiseen on matala.

Asfaltoidulla piha-alueella kuhisee. 20 autoa ja 24 kuljettajaa valmistautuu kohta alkavaan suoritukseen. Punakeltaiset ja punavalkoiset keilat ovat valmiina. Ne osoittavat, missä rata kulkee.

Varikkoalueella vaihdetaan pyöriä, mutta pääosin autot ovat ihan vakioauton näköisiä. Eivätkä vain näköisiä, sillä kyseessä on Autoslalom, jota nimenomaan voi harrastaa ihan tavallisella käyttöautolla.

Toki tässäkin lajissa on käynyt niin, että eniten lajiin hurahtaneet ovat ryhtyneet virittelemään autojaan sellaisille asetuksille, joilla uskovat saavuttavansa parhaat ajat keilojen välissä. Kelloa vastaanhan sitä tässäkin lajissa ajetaan, mutta silti kyseessä on autoharrastus, johon pääsee kiinni pienellä rahalla ja ilman aiempaa kilpailukokemusta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vakioautoja ja vähän viritetympiä

Ennen ensimmäistä ajosuoritusta kuljettajat kootaan yhteen. Kilpailunjohtaja Mika Pylvänäinen Autoliiton Jyväskylän osastosta käy läpi rataan ja päivän kulkuun liittyviä asioita, ohjeistaa vielä kuljettajia tämän päivän erityispiirteistä – muistuttaa esimerkiksi rekan perävaunusta, joka on parkkeerattu kilpailuväylien keskelle – ja lähettää kuljettajat valmistautumaan ensimmäiseen ajosuoritukseen.

Lähes kaikki kuljettajat ovat kokeneita autoslalomin harrastajia, mutta mahtuupa joukkoon yksi ensikertalainenkin. 23-vuotias Jesse Kyytinen valmistautuu ensimmäiseen auto-slalom-starttiinsa odottavalla mielellä ja ilman sen suurempia ennakkovalmisteluja.

– Pesin auton, siinä kaikki, Kyytinen naurahtaa sinisen Renault Twingon vierellä.

– Auto on ihan vakio, mitään erityistä ei ole tätä kisaa varten rakennettu. Hyvä näin, sillä tähän riittää rahat, Kyytinen naurahtaa.

Auton lisäksi myös kuljettaja on varsin vakio, ei siis mikään autourheilun konkari, eikä edes rata-ajon ammattilainen.

– Ratapäivillä on toki joskus tullut käytyä, mutta ei sen enempää.

Yleisölle helppo seurattava

Numerolappu sivulasiin kiinni, kypärä päähän ja sitten jonoon omaa lähtövuoroa odottamaan.

Merkistä kilpailijat kaasuttavat ärhäkästi kohti ensimmäisiä keiloja. Punakeltaiset keilat oikealla ja valkopunaiset vasemmalla kertovat, miten rata kulkee täällä isolla parkkialueella rakennusten välissä. Tiukat mutkat ja radan koukerot johtavat siihen, että ihan kaikki kuljettajat eivät selviydy radasta virhepisteittä. Niitä jaetaan jokaisesta keilakosketuksesta ja tietenkin oikaisuyrityksistä.

Välillä renkaat ulvovat ja katsojalle herää kysymys, pitääkö tätä kisaa varten olla erikseen renkaat, joiden kulumisesta ei tarvitse huolehtia?

– Ei tarvitse, huikkaa kokenut harrastaja vierestä.

Idea taitaakin olla siinä, että oikeilla ajolinjoilla ja oikealla tilannenopeudella pääsee parhaaseen lopputulokseen. Liika kiirehtiminen kostautuu renkaat ulisten ajettuina kurveina tai jarrutuksina, jotka tappavat vauhdin tykkänään.

Katsojan kannalta on ilahduttavaa, että rata on rakennettu tiiviille alueelle, joten kisan tapahtumia on helppo seurata lähes koko ajokierroksen ajan.

Kokemusta jaetaan auliisti

Kilpailussa on kaksi ajokierrosta. Kummallakin kertaa rata kierretään kolmesti ja paras aika ratkaisee. Jyväskylän kisassa kierrosajat liikkuivat kahden ja puolen minuutin ja neljän minuutin välissä. Suuri hajonta taitaa tällä kertaa selittyä sillä, että joku kilpailijoista meni sekaisin laskuissa ja kiersi radan vielä neljännenkin kerran.

Näitä mokia sattuu ja vaikka se herättää hilpeyttä kanssakilpailijoissa, niin toisaalta radan reunalla kuulee sen, kuinka vahvasti kaverin suorituksessa eletään mukana. Sivusta seuraaja näkee helposti auton liikkeistä, että auton heikko jousitus syö suoritusta. Jousitusta parantamalla saisi kuulemma sekunteja pois muutaman auton kisasuorituksesta.

Ensimmäisen kilpailukierroksen jälkeen tulee tauko ennen toista kierrosta. Tauon aikana moni kuljettajista kiertää rataa kävellen ja pohtii seuraavan startin mahdollisuuksia. Rataa kiertää kävellen myös Jesse Kyytinen, joka saa samalla opastusta kokeneemmalta harrastajalta asioista, joita voisi kokeilla tehdä eri tavalla seuraavalla kierroksella.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

AutoSlalom on nopeuslaji, joka haastaa kuljettajan ja auton suoriutumaan mahdollisimman nopeasti keiloilla merkityllä radalla. Kilpailussa on yleensä yksi auto kerrallaan reitillä ja siinä korostuu kuljettajan taito valita ajolinjansa ja hallita autoaan.

Radat ovat erilaisia joka kilpailussa. Tyypillinen rata on noin 1,5–2,5 km pitkä sisältäen 25–35 suunnanmuutosta, ja radan ajaminen vie noin 150–250 sekuntia. Nopeudet pysyvät 30 ja 80 km/h välillä.
AutoSlalom on ihanteellinen laji uusille kuljettajille, jotka haluavat kehittää ajotaitojaan ja oppia lisää auton käsittelyä. Se on myös hyvä ja edullinen laji kokeneille kilpailuhenkisille kuljettajille, jotka haluavat testata itseään ja autoaan tiukoilla radoilla.

Varustevaatimukset ovat minimaaliset: katsastettu ja vakuutettu auto ja kuljettajalle kypärä. Kypärän tulee olla vähintään hyväksytty moottoripyöräkypärä. Kilpailijan on käytettävä turvavyötä.

AutoSlalomissa ajetaan AL-Sport Cup, jossa on kaikkiaan kahdeksan eri luokkaa. Luokat määräytyvät autojen tehopainon ja viritysasteen mukaisesti sekä renkaiden pehmeyden mukaan. Kuljettajalla tulee olla kilpailijalisenssi, mutta tutustumislisenssejä saa kisapaikalta.

AL-Sport myöntää AutoSlalomin kilpailuluvat sekä vuosilisenssit. Kaikilla AKK:n myöntämillä ja voimassa olevilla kilpailijalisensseillä on oikeus ottaa osaa myös Autoliiton hallinnoimien lajien kilpailuihin. Henkilö, joka tulee kauden aikana kilpailemaan vain Autoliiton hallinnoimien lajien kilpailuissa, voi halutessaan hankkia kilpailijalisenssin Autoliitosta. AL-Sport-lisenssin hinta on 40 euroa kaudella 2022.

Lisätietoja: al-sport.fi