Koeajo: Cupra Ateca – Se ei tiedä mikä se on, mutta se on aika kiva

Cupra kärsii brändiongelmasta, mutta tuote on kunnossa. Hyvää: Ajettavuus, suorituskyky, joustavat tilat. Huonoa: päälleliimatun oloinen brändi.

---

Ehkä joskus ymmärrämme, miksi Seat päätti eriyttää urheilumalleissa käytetyn Cupra-tunnuksen omaksi automerkikseen. Kuvissa esiintyvä auto siis ei suinkaan ole Seat Ateca Cupra, vaan Cupra Ateca. Ihan oikeasti – vaikka rekisterikilven telineessä kyllä lukee Seat.fi, ja Leonin menomalli on yhä Seat Leon Cupra.

Uudella automerkillä on tietysti oma brändi-ilme. Cupralla on vihaisen näköinen logo ja pronssia tummasävyihin yhdistävä värimaailma. Yksityiskohdista löytää hiilikuitukuviota.

Kotonaan talvella

En ehkä aivan ymmärrä espanjalaisten tekosia, mutta tuotteesta on helppo pitää. Enkä edes ole suuri korotettujen sporttimallien ystävä: jos koko auton pointti on tarjota vauhtia ja jännittäviä tilanteita, miksi paketti rakennetaan korkeaan, pakostakin huojuvampaan koriin?

Sitten saapuivat helmikuun lumisateet. Pöpperötiet sekä tukkoiset parkkipaikat. Liukkaat liikennevalot ja umpihankiset pihatiet. Silloin Cupra Ateca suorastaan loisti.

Auto säilyttää Seatin juuret, Ateca on mainio perusauto. Tilava, joustava, helppo ja vaivaton. Cupran jämäkällä alustalla ja näyttävillä 19-tuumaisilla vanteillakin mukavuus on vähintään kelvollinen. Auto on myös kaikin puolin huippuvaivaton ajaa: se kulkee suoraan ja vakaasti, ohjautuu kevyesti ja kiihtyy vaivattomasti. 2-litraisen turbomoottorin ja 7-vaihteisen DSG-kaksoiskytkinlaatikon sovitus toimii hyvin yhteen.

Talviurheilun juhlaa

Toki autolla on räyhä puoli: ajotilakatkaisimesta voi valita urheilullistusta haluamalleen tasolle, tai heittää suoraan kaiken rajuimpaan Cupra-tilaan. Turbokone vetää raivolla punarajalle asti, vaihteet vaihtuvat räväkästi ja neliveto vie autoa kiitettävää kyytiä. Haastavassa talvikelissä kokonaisuudessa alkaa olla järkeä, eikä aivan pienimmistä paakuista tarvitse maavaran ansiosta välittää.

Pientä parannettavaakin on. Toistuvilla jääratakäynneillä ärsyttää ajonvakautusjärjestelmän poiskytkennän hautaaminen turhan syvälle valikoiden uumeniin, perinteinen painike ajaisi asian paremmin. Ja jos automaattivaihteiston heittää manuaalitilaan, vaihtaa Cupra lähellä punarajaa automaattisesti isommalle. Ongelma ei koske vain Cupraa, mutta mikä manuaaliasetus se sellainen on?

Pidemmillä matkoilla kaipaisi etuistuimelta hieman lisää reisitukea. Toisaalta maantienopeuksissa auto kulkee voimavaroihin nähden varsin pihisti, vaikka jo talvisilla moottoritierajoituksilla bensiiniä palaa pintakaasullakin ajettaessa. Joka tapauksessa keveällä kaasulla ilmoitettu kulutus vaikuttaa realistiselta.

Kehityseroja

Cupra Ateca oli koeajossa peräkkäin sisarmalli Seat Tarracon kanssa. Valmistajan kahden katumaasturin välillä tapahtunut kehitystyö nosti esiin muutamia Atecan vahvuuksia. Pari vuotta Tarracoa vanhemmassa Atecassa kosketusnäyttö on vielä mattapintainen, ja ohuiden raamien sisään upotettu. Se on käytössä huomattavasti Tarracon kiiltäväpintaista tablettinäyttöä parempi, sillä raameista saa edes vähän tukea. Onneksi näin, sillä Cupran lämpiävää tuulilasia joutuu kytkemään talvisaikaan kosketusnäytöltä päälle lähes joka aamu.

Kokonaisuutena Cupra Ateca on makea yhdistelmä tila-automaisen katumaasturin monikäyttöisyyttä ja GTI-luokan menevyyttä. Hyvää työtä, Seat Cupra!

Teksti: Lauri Ahtiainen Kuvat: Lauri Ahtiainen ja Antti Hentinen