Koeajo: Honda Civic Type R – älä naura, kuoren alla on taikaa
Älä anna suurten siipien viedä huomiota: uusin painos Honda Civic Type R:stä on yksi kaikkien aikojen kyvykkäimmistä etuvetoautoista. Hyvää: ajettavuus, suorituskyky, mukavuus edelliset huomioiden. Huonoa: ulkonäkö jakaa mielipiteet, etuveto hauska vain kesällä.
Suomalainen autojournalismi on kautta aikojen tähdännyt objektiivisuuteen, jossa ulkonäön kaltaiset seikat sivuutetaan ohuin kommentein. Honda Civic Type R:n kohdalla on tehtävä poikkeus.
Onhan se vähän haastavan näköinen. Perus-viisiovisen Civicin jo valmiiksi kömpelöt mittasuhteet on sisäänleivottu valtavan siipipaketin kätköihin. Tehdas painottaa aerodynaamisten muutosten funktionalisuutta, mutta valtaosa mustista ilma-aukoista ovat umpinaisia paneeleita. Tekeekin mieli kysyä, onko Civic Type R muotoiltu kohderyhmälle, joka odottaa ajokortti-ikää vielä kymmenisen vuotta?
Ulkonäkö on pakko ottaa puheenaiheeksi, sillä se hallitsee suhtautumista uutuuteen.
Se on väärin. Lapsellisen kuoren alla piilee yksinkertaisesti yksi kaikkien aikojen kyvykkäimmistä etuvetoisista sporteista.
Parhaiden puolien parannusta
Sydämenä on jatkojalostettu versio edeltäjän 2-litraisesta VTEC Turbo -nelosmoottorista. Huipputeho on noussut 320 hevosvoimaan, joka saavutetaan 6500 kierroksella minuutissa. Voimanlähteen luonne on upea: 400 newtonmetrin huippuvääntö on käytössä jo 2 5000 r/min alkaen, mutta veto jatkuu raivoisana päin 7000 r/min asetettua punarajaa.
Edeltäjän vaisua kierrosherkkyyttä on korjattu siirtymällä perinteiseen yksöismassavauhtipyörään. Kuusipykäläinen manuaalivaihteisto on nyt nestejäähdytetty, ja perävälitystä on ilahduttavasti lyhennetty 7 prosenttia. Type R:lle tunnusomaisesta upeasta vaihtotuntumasta pääsee siis nauttimaan aiempaa useammin.
Täysremontti takana
Tekniikka on asennettu Civicin uuteen koriin, joka on 170 millimetriä aiempaa pidempi, 25 milliä matalampi ja taka-akselin raideväliltä 65 milliä leveämpi. Kasvusta huolimatta Honda kertoo korin olevan 16 kiloa aiempaa kevyempi, vaikka vääntöjäykkyys on kasvanut 38 prosenttia.
Edessä Honda Civic Type R luottaa edeltäjästä tuttuun pyöräntuentaan: MacPherson-joustintuet ovat varustettu eriytetyllä olka-akselilla, mikä vähentää vetelyä huomattavasti. Taka-akseli on uusittu täysin: Civic on palannut kahden yhdystukiakselilla varustetun sukupolven jälkeen hienostuneempaan monivarsituentaan.
Ohjauksessa Honda on tehnyt ilahduttavan poikkeuksen nopeiden ohjausten nykytrendiin: Type R:n epälineaarinen ohjausvälitys on läpi alueen hitaampi kuin perusmallissa, ja erityisesti keskialueelle on haettu rauhallisuutta.
Lopputulos on upea: Pärnun Auto24Ringillä ajetuissa ensikoeajoissa Civic osoittaa kyvykkyyttä, joita vain harvat tämän luokan autot tarjoavat – ja useimmat niistä ovat nelivetoisia.
Vakaa ja ketterä
Edellismallia vaivannut epävakaus jarrutuksissa on kadonnut tyystin. Silti mutkaan sisään Honda taittuu aiempaakin neutraalimmin, ajoittain jopa kevyessä nelipyöräluisussa kääntyen. Taustalla palvelee Agile Handling Assist -järjestelmä, joka ketteröittää autoa sisäkaarteen takapyörää jarruttelemalla.
Mutkista ulos Civic Type R kiihtyy täysin eleettömästi: rajusta huipputehosta huolimatta ohjaus ei vetele lainkaan. Kesken mutkan tehtävät vaihdot kakkoselta kolmoselle tapahtuvat kuin huomaamatta. Civic Type R ei myöskään tunnu tietävän aliohjautumisen käsitettä. Honda on yksinkertaisesti rakentanut autosta erittäin nopean, eleettömän ja silti hauskan.
Juuri ennen Moottorin menoa painoon pääsimme kokeilemaan autoa pikaisesti myös Suomessa. Säätyvä iskunvaimennus osoittaa tehokkuutensa, sillä mukavuusasetuksilla ärrä vaihtaa terävyyden pintapehmeydeksi. Vain korkea rengasmelu vaatii hyväksyntää.
Ulkonäkö on siis sivuseikka: oikeasti Honda Civic Type R ratsastaa teknisen kyvykkyyden siivellä.
